Koulukuraattoreilla ja koulupsykologeilla on liian paljon oppilaita vastuullaan. Rajoituksia ei noudateta tai niitä ei pystytä noudattamaan, kun viranhaltijoita ei ole riittävästi. Tämän tuloksena on pahimmillaan se, että apua tarvitseva oppija joutuu jonottamaan tutkimuksiin tai asian hoitamiseen pääsyä liian kauan. Näin ei saisi tietenkään olla.

Uudet hyvinvointialueet ovat tässä paljon vartijoina. Mahdollisuus on suuremmilla hartioilla kehittää rekrytointia, parantaa työskentelyolosuhteita ja ennen kaikkea pitää kiinni oppilasmääristä kuraattoria tai psykologia sekä myös terveydenhoitajaa kohden. Uskon, että nimenomaan yhteisesti koko hyvinvointialueella tässä voidaan edistyä ja helpottaa kuntien tilannetta huomattavasti.

Hyvinvointialueella on myös pidettävä huoli oppilashuollon kokonaisresursseista. Vain riittävällä resurssoinnilla voidaan turvata moniammatillisen yhteistyön jatkuminen, joka on koko oppilashuollon ydinasia. Koronan jälkimainingit tuovat edelleen lisää velvoitetta ja hoitovelkaa lasten ja nuorten mielenterveyden ja muiden ongelmien osalta. Työt eivät siis oppilashuollossa ole vähenemässä vaan tulevina vuosina hoidamme vähintään tuplamääräisesti lisää. Siihen hyvinvointialueella pitää valmistautua.

Kirjoittaja on erityisluokanopettaja, sotelautakunnan pj, kansanedustaja 2007-15

aluevaaliehdokas (sd.) Jämsä, Keski-Suomi