”Ideana on palauttaa Suomi massatuotannon maaksi” – Rinteeltä IL:ssä kovaa kritiikkiä hallitukselle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne antaa Iltalehden haastattelussa kovaa kritiikkiä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle.

– Heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin iskeviä kovia leikkauksia on perusteltu sillä, että julkisen talouden velkaantuminen on saatava loppumaan, ja samaan aikaan on tehty lähes puolella miljardilla eurolla veronkevennyksiä rikkaille, Rinne toteaa.

– Kärjistäen voi sanoa, että tämän hallituksen ideana on palauttaa Suomi massatuotannon maaksi alhaisilla palkoilla. Se on kansantalouden tulevaisuuden kannalta järjetöntä.

Rinteen mukaan historia tulee osoittamaan, että Sipilän hallituksen isoin virhe on koulutusleikkausten jatkuminen. Sillä on vaarannettu todella vakavasti Suomen pärjääminen.

”Me teimme kokonaisharkinnan, joka oli selkeä poliittinen virhe.”

Rinne pohtii Iltalehdessä myös SDP:n kannatusta. Hän tarkastelee asioita myös kriittisin silmin oman puolueensa oppositiopolitiikan kannalta ja nostaa esimerkin.

– Yksi esimerkki on viime viikolta, jolloin eduskunnassa käsiteltiin kuntakokeilulainsäädäntöä, jonka yhtenä osana oli työelämäkokeilu. Emme kannattaneet työelämäkokeilua, mutta muuten lakikokonaisuudesta 70 prosenttia oli mielestämme hyvää, Rinne toteaa.

Työelämäkokeilusta oli puhuttu muun muassa orjatyönä.

– Me teimme kokonaisharkinnan, joka oli selkeä poliittinen virhe. Olimme tekemässä kokonaisuuden kannalta hyvää, mutta monelle jäi sellainen kuva, että hyväksymme orjatyön. Tällaisella toiminnalla ja mielikuvilla on kannatuksen kasvattaminen oppositiossa vähän heikkoa…, Rinne pohtii.

”Itse pidän illuusiona.”

Iltalehti on jakanut Rinteen haastattelun kahteen eri uutiseen. Toisessa uutisessa hän kommentoi EU-politiikkaa. Rinne toivoo EU-komissiolta muuta kuin vain yksisilmäisen tiukkaa talouskuria.

Rinne haluaa herättää laajaa keskustelua aiheesta ”onko EU-komission harrastama holhous ja sanelu järkevä tapa johtaa unionia”.

– Onko kuitenkin niin, että tiukka ylhäältä johdettu finanssipolitiikka tekee kansalaisista tyytymättömiä ja EU-yhteistyötä uhkaavat jännitteet vahvistuvat koko ajan? Itse pidän illuusiona, että komissio pystyisi määräilemään kansallisvaltioita ja pakottamaan niitä tiukkaan finanssipolitiikkaan, hän sanoo Iltalehdelle.

Pohjalainen: Perussuomalaisten konkari näkee tulevaisuutensa sinisenä – Vistbacka jättänyt jäsenhakemuksen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Raimo Vistbacka.

Perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluva Raimo Vistbacka on jättänyt jäsenhakemuksen, jolla hän tavoittelee Sinisen tulevaisuuden jäsenyyttä, kertoi sanomalehti Pohjalainen.

Vistbacka sanoo lehden haastattelussa toivovansa, että jäsenyys hyväksytään ennen puoluekokousta.

Sininen tulevaisuus pitää puoluekokouksensa viikonloppuna Tampereella.
Puoluekokous valitsee puolueelle johdon, puoluehallituksen ja hyväksyy puolueen säännöt.

Vistbacka oli kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja edusti alun perin SMP:tä. Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995–97 ja oli vuoden vaaleihin 2003 asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Marraskuussa sanomalehti Ilkka kertoi Vistbackan jättävän perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuuden.

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

”Kyseisen hankkeen osalta ei ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa” – sosialidemokraatit painottivat moskeijapäätöksessä rahoituksen epäselvyyksiä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Eveliina Heinäluoma.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti olla varaamatta hakijoille aluetta moskeija ja monitoimikeskus –hankkeen jatkoselvittelyä varten tiistain 12.12. kokouksessaan.

Lautakunta oli esityksessään yksimielinen. Lautakunnan käsittelyn jälkeen varsinaisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus.

Sosialidemokraattien ryhmä painotti päätöksessä hankkeen rahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä.

– Kun ottaa huomioon nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuuden ja edelleen avoinna olevat kysymykset liittyen muun muassa rahoituksen alkuperään ja mahdollisiin ehtoihin, näen ettei kyseisen hankkeen osalta ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa, lautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma painottaa.

Hankkeen alkuvaiheen rahoituksen on kerrottu tulevan Bahrainista. Varsinainen rakentamiseen liittyvä rahoitus ja sen lähteet ovat kuitenkin vielä täysi auki.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 110-140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset oin 6-7 miljoonaa euroa. Hanke on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti kalliimpi kuin muut pohjoismaiset moskeijat.

– Kaikkia uskontokuntia ja katsomusryhmiä tulee kohdella tasavertaisesti ja samoilla kriteereillä. Myös muslimiyhteisöllä on oikeus hankkia itselleen omia tiloja esimerkiksi rukoushuoneita varten.

– Tämän hankkeen kohdalla edellä esitetyt puutteet eivät kuitenkaan mahdollista jatkosuunnitteluoikeuden myöntämistä, Heinäluoma huomauttaa.

Helsingin kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi maanantaina.

Li Andersson paljastaa: Tämä on tehokkain keino vähentää rikoksia – ”Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman käsityksensä siitä, mikä tepsii seksuaaliseen ahdisteluun ja sen kitkemiseen.

Eduskunnassa pidettiin tänään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä SDP:n aloitteen pohjalta, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Andersson pohtii kriminaalipolitiikkaa omalla Twitter-tilillään.

”Kiinni jäämisen riskin lisääminen on kaikista tehokkain keino vähentää rikoksia. Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun. Hiljaisuuden rikkominen on tärkeää, jotta kukaan ei koskaan enää usko, että voi ahdistella ilman, että se tulee ilmi ja julki.”

Haatainen sanoi tänään eduskunnassa, ettei aio paljastaa omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Viiden lapsen isä Jussi Halla-aho pohdiskelee vauvakatoa: ”Niger, Tshad, Somalia, Kongo…”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Väestöliiton uutta Perhebarometriä, joka selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.

Lapsiperhearki ei houkuta, tasa-arvo ontuu ja vaativa työelämä pelottaa. Siinä esille tulleita selityksiä, miksi vanhemmuutta lykätään.

-Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Väestöliiton tutkija ja Perhebarometriä kirjoittamassa ollut Venla Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.

Halla-aholla, viiden lapsen isällä, on asiasta toisenlainen tulkinta.

”Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun.”

Hän kysyy Facebook-tilillään, tukeeko mikään tällaista ajattelua.

”Vuonna 2017 syntyvyysasteella mitattu top 20 oli seuraava: Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali, Burkina Faso, Itä-Timor, Nigeria, Burundi, Gambia, Uganda, Mosambik, Afganistan, Tansania, Sambia, Etelä-Sudan, Mayotte, Norsunluurannikko ja Benin. Euroopan maat löytyvät listan toisesta päästä. Kertooko tämä jotain tasa-arvon suhteellisesta toteutumisesta?”

Halla-aho arvioi, että hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lapset eivät tahdo mahtua tähän yhtälöön.

”En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin. Ei kuitenkaan kannata hakea ratkaisuja, jotka mitä ilmeisimmin ovat vääriä.”