Turva – Hymy

Ihalainen huolissaan työmarkkinarakenteiden päreiksi laittamisesta – ”Joko Königin seinältä ollaan laattaa ruuvaamassa pois?”

Kuva: Kari Hulkko

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoitti eilen purkavansa kaikki keskusjärjestösopimukset. Kansanedustaja Lauri Ihalaiselle (sd.) päätös on yksi osa isompaa kuvaa, jonka otsikko on ”sopimusyhteiskunnan purkamiseen tähtäävät hankkeet”.

– Työmarkkinarakenteita pyritään rämettämään, laittamaan päreiksi.

Ihalainen, entinen SAK:n puheenjohtaja, on itsekin ollut kyseisiä sopimuksia solmimassa, uudistamassa ja kehittämässä. Hän myöntää, että sydäntä riepoo.

– Yleensä aina on ajateltu, että sopimusjärjestelmän kautta on joustavampi sopia asioita kuin lainsäädännön kautta, mikä on jäykempi ja pidempi prosessi. Sopimuspohjaisten, muuhunkin kuin palkkaan liittyvien asioiden, työvälineitä ollaan nyt karsimassa. Se ei ole hyvä asia.

Ihalainen kyseleekin ilkikurisesti, joko ravintola Königin seinältä ollaan Tammikuun kihlauksenkin laattaa ruuvaamassa pois. Helsinkiläisravintolan ulkoseinällä oleva Tammikuun kihlaus on Suomen työnantajain keskusliiton antama julistus. Se tunnusti vuonna 1940 ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä.

”Sitä tämä tilanne ei enää kestäisi.”

EK irtisanoi käytännössä keskusjärjestöjen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jäsenmaksuperintää koskevat sopimukset. Asia koskee myös esimerkiksi koulutussopimuksia.

Osa ammattiliitoista on vienyt näitä tekstejä omiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Osalla on vain viittauksia niihin olettamuksella, että ne ovat kivijalkaa, johon voi luottaa. Eipä voinut.

– Nyt tulee erittäin suuria vaikeuksia. Alakohtaiset liitot joutuvat neuvottelemaan palkansaajien turvaan ja luottamusmiesten asemaan littyvät asiat omiin sopimuksiinsa, Ihalainen sanoo ja uskoo ja toivoo, että liitoilla olisi tässä kaveria ei jätetä -asennetta.

Samaan aikaan, kun tätä haastattelua tehtiin, palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittivät, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana.

Ihalainen pohtii, että palkansaajapuoli halunnee nähdä kehysriihen ensin, ettei sieltä tule mitään yllätyksiä.

– Se vielä puuttuisi, jos sieltä tulisi lakisääteisiä palkallisen sopimisen elementtejä. Sitä tämä tilanne ei enää kestäisi.

Ihalaisen haastattelun jälkeen Metalliliitto tiedotti, ettei se käynnistä neuvotteluja uusista työehtosopimuksista ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä irtisanottujen keskusjärjestösopimusten kirjaukset.

”Hallituksen ei pitäisi olla ihan huoleton.”

Lauri Ihalainen ihmettelee EK:n toimen ajoitusta kesken kiky-kauden. Hän ei näe tällaisessa manööverissä logiikkaa, koska uhrauksia vaatineen kikyn jälkeen se koetaan hyvin kipeästi palkansaajapuolella.

– Olisi kunnioitettu sopimuskautta.

Ihalainen näkee EK:n päätöksessä ja kehityksessä myös sen puolen, että samalla työnantajaliitot ovat heikentämässä rankasti oman keskusjärjestönsä roolia.

– Voi olla ajatusta, että heikentämällä oman keskusjärjestön roolia, välillisesti halutaan heikentää myös ammattiiliikkeen asiaa. En välttämättä usko, mutta oletan, että Etelärannassakin saattaa tällaista ajatusta olla.

Vallitsevaan tilanteeseen liittyy myös se, että niin kutsuttu Suomen malli on kuihtumassa kasaan. Metsäteollisuus ilmoitti aiemmin irtautuvansa mallin valmistelusta. Metsäteollisuuden ilmoitus ja EK:n päätös keskusjärjestösopimusten irtisanomisesta aiheuttavat myös sen, että Metalliliitto katsoo, ettei sillä ole enää edellytyksiä jatkaa minkäänlaisen yhteisen vientivetoisen mallin valmistelua.

– Tilanteen luulisi kiinnostavan hallitustakin, kun se asetti niin paljon vientivetoisen palkanmuodostusmallin varaan. Minä olisin hallituksessa huolissani, mihin tässä ollaan menossa. Heidän tavoitteensa on rapautumassa nyt kovaa kyytiä. Sen takia hallituksen ei pitäisi olla ihan huoleton.

Jos sopimista ei kunnioiteta, lainsäädäntö avuksi?

Hallitus on ollut myös pyrkimässä paikallisen sopimisen lisäämiseen. Tähän EK:n eilen ilmoittama sopimusten irtisanominen sopii huonosti.

– On tosi epäjohdonmukaista, että samaan aikaan työnantaja (EK) vetää esimerkiksi luottamusmiessopimuksen pöydältä eikä halua sitä jatkaa. Luottamusmiesten asema paikallisessa sopimisessa on todella tärkeä. Tässä lyödään näitä tavoitteita silmille ja korville. Hallituksen pitäisi olla huolissaan, koska orastavan kasvun näköala vaatisi hallittua työmarkkinapolitiikkaa.

Ihalainen pitää tärkeänä, että liitot pystyisivät viemään nyt EK:n kaatamat keskusjärjestösopimukset omiin sopimuksiinsa ennen syksyn uutta työmarkkinakierrosta.

Jo aiemmin Ihalainen on koettanut viestiä, että hallituksen kannattaisi keskustella järjestöjen kanssa. Puoliväliriihestä olisi lisäksi tärkeää saada ulos viesti, että hallitus kunnioittaa sopimusyhteiskunnan rakenteita eikä revi sen työvälineitä.

Jos sopimista ei kunnioiteta, Ihalainen toteaa, että seuraavan hallituksen – jossa hän luonnollisesti SDP:nkin näkee olevan – on alettava miettiä, miten palkansaajien ja luottamushenkilöiden asemaa pitää lähteä edistämään lainsäädännön keinoin.

– Itse olen sitä mieltä, että sopimisen reitti olisi parempi ja joustavampi. Aikaisemminkin on puhuttu esimerkiksi lakisääteisestä luottamusmieheen asemasta. En ole siitä innostunut, mutta jos säädöksiä ei saada sopimuksiin, joudutaan miettimään lakisääteisiä keinoja.

Ali Jahangiri avautuu Nordean rasismikohussa: ”Vastaavanlaisia kokemuksia myös itselläni – vaihdoinkin pankkia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Yle Puhe -kanavalle radio-ohjelmaa tekevän Yagmur Özberkanin kohtelu Nordean asuntolainaneuvottelussa nostatti eilen kohun. Iltalehti kertoi, että Özberkan oli varannut perjantaina poikaystävänsä kanssa ajan Nordean konttoriin asuntolainaneuvottelua varten.

”Naistyöntekijä kutsui meidät sisään. Hän ei kätellyt, esitellyt itseään eikä ottanut katsekontaktia vaan sanoi, että tulkaa perässä huoneeseen. Se oli vähän hassua.

”Hänen ensimmäinen kysymyksensä meille oli, että kuinka kauan olette asuneet Suomessa.”

”Totesin hänelle, että miten se tähän liittyy? Sitten sanoin, että tarpeeksi kauan, 25 vuotta. Tarkoituksenani oli jatkaa lausetta ja sanoa, että uskon meidän täyttävän varmasti kriteerit.”

Özberkan ei IL:n mukaan ehtinyt saada lausettaan loppuun, kun pankkivirkailija avautui.

”Hän tokaisi, että takaisin kotimaahan sitten, ja naurahti.”

Nordea pahoitteli myöhemmin työntekijänsä käytöstä.

Koomikko Ali Jahangiri kertoo hänkin Twitterissä kokemuksistaan Nordean kanssa asioimisesta.

”Vastaavanlaisia kokemuksia Nordean kanssa myös itselläni. Rahaliikenteen jäädyttämistä ”vedoten nimeen ja synnyinpaikkaan”. Vaihdoinkin pankkia lopulta. Jos Yagmur Özberkan haluat, voin vinkata suomen parhaimman pankin parhaimman pankkiirin :)”

Jahangirin mukaan sama ihminen pyysi toistuvasti samaa selvitystä toimistani.

”Tätä jatkui pari vuotta. Uudessa pankissa ei vastaavanlaista ongelmaa.”

Jahangirin mukaan tapahtuneista on jo monta vuotta.

Keskustelua aiheesta

”Äiti oli maan povessa” – lapsiasiavaltuutettu kertoo käsittämättömästä tilanteesta: Vanhus kuoli lokakuussa, kaupunki laskutti kotihoidosta tammikuulle

Kuva: Thinkstock

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila osallistuu keskusteluun vanhusten kotihoidosta. Espoon kaupungin vanhusten kotihoidossa esiintyvät vakavat ongelmat ovat nousseet julkisuuteen viime viikkoina. Helsingin Sanomien uutisen mukaan vanhuksen epäillään kuolleen Espoon kotihoidossa sattuneen laiminlyönnin vuoksi keväällä 2017.

Kurttila kertoo Facebook-sivuillaan saaneensa itsekin yhteydenoton vanhusten asioista.

”Kaupunki oli laskuttanut vanhuksen kotihoidosta tammikuulle, kun vanhus kuoli lokakuussa. Omaisille oli kova paikka. Yritettiin todistella, että hoitamassa oli käyty, vaikka äiti oli jo maan povessa.”

Kurttila on sydämistynyt tilanteesta.

”Ei näin. Retuperällä. Sekä moraali että toiminta. Häpeä. Suomi tarvitsee ikäpolitiikkaa – lapsi- ja vanhusväestön eli elämän alku- ja loppuvaiheen asioissa yhtymäkohtia.”

SDP:n kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen otti aiemmin tänään kantaa vanhusten tilanteeseen.

– Eri puolilta Suomea on jo pidemmän aikaa kuulunut samanlaisia hätähuutoja sekä omaisilta että ammattilaisilta. Henkilöstön vähäisyyden ja liian suuren työmäärän vuoksi ei inhimillistä eikä kuntouttavaa hoitoa voida toteuttaa.

Äänestysvilkkaus on noussut jo 21,6 prosenttiin, ja näissä vaalipiireissä on ollut vilkkainta

Kuva: Lehtikuva

Viikonlopun ennakkoäänestys on sujunut hiukan hitaammin kuin arkipäivinä viime viikolla. Tänään äänensä on käynyt antamassa yli 142 000 ihmistä.

Äänestysvilkkaus on nyt noussut jo 21,6 prosenttiin. Tahti on kuitenkin ollut vilkkaampi kuin viime presidentinvaaleissa, sillä silloin lauantain ennakkoäänestyspäivän jälkeen oltiin 18 prosentissa.

Kaikkiaan presidentinvaaleissa on oikeusministeriön tulospalvelun mukaan annettu yli 915 000 ääntä. Naiset ovat olleet miehiä ahkerampia äänestämään, sillä naisäänestäjiä on kertynyt yli 515 000, miehiä hiukan yli 400 000.

Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä on äänestetty ahkerimmin. Satakunnassa äänioikeutetuista 27,2 prosenttia on käynyt uurnilla, Lapissa osuus on 26,7 prosenttia.

Kotimaan ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tiistaina, ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 28. tammikuuta.

Keskustelua aiheesta

Sopu syntyi mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan – Minna Helle paljasti asian Twitterissä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan löytyi lauantaina sopu. Asiasta kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä.

Teollisuusliitto ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelijan edellisenä yönä jättämän sovintoesityksen, joten maanantaista alkaen uhanneet työnseisaukset peruuntuivat. Samalla poistui myös Teollisuusliiton alalle asettama ylityökielto.

Valtakunnansovittelijan mukaan saavutettu palkkaratkaisu vastaa tasoltaan tähän mennessä syntyneiden liittokierroksen työehtosopimusten mukaista linjaa.

Sopimuksen palkkaratkaisut neuvotellaan paikallisesti sekä tänä että ensi vuonna. Sovintoehdotuksen mukainen työehtosopimus on voimassa marraskuun 2019 loppuun saakka.

Keskustelua aiheesta

Näin Juha Sipilä hehkuttaa murska-arvostelun saanutta ”aktiivimallia” – väläyttää ”unelmaduuniin vievän polun aukeamista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkuttaa työllisyysastetta, joka on nyt 70,4 %:ia.

”Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990. Mutta se on selvää, että tähänkään ei voida tyytyä. Hallituksen 72 prosenttiakin on vain välitavoite matkalla kohti pohjoismaisia työllisyyslukemia, joihin myös Suomen on päästävä.”

Sipilä sanoi tänään Viitasaarella, että hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun.

”Kintaat eivät saa pudota, vaan talous ja työllisyys on saatava kestävälle pohjalle ja julkinen talous tasapainoon.”

Pääministeri sanoo, että valtion velkaantuminenkin on taittunut.

”Velaksi eläminen loppuu näillä näkymin viimeistään vuonna 2021.”

Sipilän mukaan Suomi on silti myös toisenlaisten haasteiden edessä.

”Työpaikkoja on auki enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen. Myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut. Joillekin aloille on erittäin vaikea saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tähän on nyt suunnattu erityistoimia.”

Sipilä korostaa yrittäjyyttä.

”Vaikka suuremmatkin yritykset parantavat juoksuaan, työllistyminen on jo pitkään ollut pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Hallitus on päättänyt pidentää koeaikaa, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuus tehty helpommaksi sopia, jotta kynnys palkata uusi työntekijä yritykseen olisi entistä matalampi.”

Pääministeri otti Viitasaarella kantaa myös suurta polemiikkia synnyttäneeseen työttömien ns. aktiivimalliin. Hän sanoo, että mallilla kannustetaan etsimään edes lyhytaikaista työtä.

”Vähimmäisvaatimus on tehdä yhteensä kahdeksantoista tuntia työtä kolmen kuukauden jaksossa. Se tarkoittaa noin kolmen tunnin työrupeamaa joka toinen viikko. Työtä voivat tarjota sekä kotitaloudet, kolmannen sektorin yhteisöt, kunnat että yritykset.”

Sipilä kannustaa yrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen.

”Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.”