reijo_frank

Ihalainen huolissaan työmarkkinarakenteiden päreiksi laittamisesta – ”Joko Königin seinältä ollaan laattaa ruuvaamassa pois?”

Kuva: Kari Hulkko

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoitti eilen purkavansa kaikki keskusjärjestösopimukset. Kansanedustaja Lauri Ihalaiselle (sd.) päätös on yksi osa isompaa kuvaa, jonka otsikko on ”sopimusyhteiskunnan purkamiseen tähtäävät hankkeet”.

– Työmarkkinarakenteita pyritään rämettämään, laittamaan päreiksi.

Ihalainen, entinen SAK:n puheenjohtaja, on itsekin ollut kyseisiä sopimuksia solmimassa, uudistamassa ja kehittämässä. Hän myöntää, että sydäntä riepoo.

– Yleensä aina on ajateltu, että sopimusjärjestelmän kautta on joustavampi sopia asioita kuin lainsäädännön kautta, mikä on jäykempi ja pidempi prosessi. Sopimuspohjaisten, muuhunkin kuin palkkaan liittyvien asioiden, työvälineitä ollaan nyt karsimassa. Se ei ole hyvä asia.

Ihalainen kyseleekin ilkikurisesti, joko ravintola Königin seinältä ollaan Tammikuun kihlauksenkin laattaa ruuvaamassa pois. Helsinkiläisravintolan ulkoseinällä oleva Tammikuun kihlaus on Suomen työnantajain keskusliiton antama julistus. Se tunnusti vuonna 1940 ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä.

”Sitä tämä tilanne ei enää kestäisi.”

EK irtisanoi käytännössä keskusjärjestöjen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jäsenmaksuperintää koskevat sopimukset. Asia koskee myös esimerkiksi koulutussopimuksia.

Osa ammattiliitoista on vienyt näitä tekstejä omiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Osalla on vain viittauksia niihin olettamuksella, että ne ovat kivijalkaa, johon voi luottaa. Eipä voinut.

– Nyt tulee erittäin suuria vaikeuksia. Alakohtaiset liitot joutuvat neuvottelemaan palkansaajien turvaan ja luottamusmiesten asemaan littyvät asiat omiin sopimuksiinsa, Ihalainen sanoo ja uskoo ja toivoo, että liitoilla olisi tässä kaveria ei jätetä -asennetta.

Samaan aikaan, kun tätä haastattelua tehtiin, palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittivät, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana.

Ihalainen pohtii, että palkansaajapuoli halunnee nähdä kehysriihen ensin, ettei sieltä tule mitään yllätyksiä.

– Se vielä puuttuisi, jos sieltä tulisi lakisääteisiä palkallisen sopimisen elementtejä. Sitä tämä tilanne ei enää kestäisi.

Ihalaisen haastattelun jälkeen Metalliliitto tiedotti, ettei se käynnistä neuvotteluja uusista työehtosopimuksista ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä irtisanottujen keskusjärjestösopimusten kirjaukset.

”Hallituksen ei pitäisi olla ihan huoleton.”

Lauri Ihalainen ihmettelee EK:n toimen ajoitusta kesken kiky-kauden. Hän ei näe tällaisessa manööverissä logiikkaa, koska uhrauksia vaatineen kikyn jälkeen se koetaan hyvin kipeästi palkansaajapuolella.

– Olisi kunnioitettu sopimuskautta.

Ihalainen näkee EK:n päätöksessä ja kehityksessä myös sen puolen, että samalla työnantajaliitot ovat heikentämässä rankasti oman keskusjärjestönsä roolia.

– Voi olla ajatusta, että heikentämällä oman keskusjärjestön roolia, välillisesti halutaan heikentää myös ammattiiliikkeen asiaa. En välttämättä usko, mutta oletan, että Etelärannassakin saattaa tällaista ajatusta olla.

Vallitsevaan tilanteeseen liittyy myös se, että niin kutsuttu Suomen malli on kuihtumassa kasaan. Metsäteollisuus ilmoitti aiemmin irtautuvansa mallin valmistelusta. Metsäteollisuuden ilmoitus ja EK:n päätös keskusjärjestösopimusten irtisanomisesta aiheuttavat myös sen, että Metalliliitto katsoo, ettei sillä ole enää edellytyksiä jatkaa minkäänlaisen yhteisen vientivetoisen mallin valmistelua.

– Tilanteen luulisi kiinnostavan hallitustakin, kun se asetti niin paljon vientivetoisen palkanmuodostusmallin varaan. Minä olisin hallituksessa huolissani, mihin tässä ollaan menossa. Heidän tavoitteensa on rapautumassa nyt kovaa kyytiä. Sen takia hallituksen ei pitäisi olla ihan huoleton.

Jos sopimista ei kunnioiteta, lainsäädäntö avuksi?

Hallitus on ollut myös pyrkimässä paikallisen sopimisen lisäämiseen. Tähän EK:n eilen ilmoittama sopimusten irtisanominen sopii huonosti.

– On tosi epäjohdonmukaista, että samaan aikaan työnantaja (EK) vetää esimerkiksi luottamusmiessopimuksen pöydältä eikä halua sitä jatkaa. Luottamusmiesten asema paikallisessa sopimisessa on todella tärkeä. Tässä lyödään näitä tavoitteita silmille ja korville. Hallituksen pitäisi olla huolissaan, koska orastavan kasvun näköala vaatisi hallittua työmarkkinapolitiikkaa.

Ihalainen pitää tärkeänä, että liitot pystyisivät viemään nyt EK:n kaatamat keskusjärjestösopimukset omiin sopimuksiinsa ennen syksyn uutta työmarkkinakierrosta.

Jo aiemmin Ihalainen on koettanut viestiä, että hallituksen kannattaisi keskustella järjestöjen kanssa. Puoliväliriihestä olisi lisäksi tärkeää saada ulos viesti, että hallitus kunnioittaa sopimusyhteiskunnan rakenteita eikä revi sen työvälineitä.

Jos sopimista ei kunnioiteta, Ihalainen toteaa, että seuraavan hallituksen – jossa hän luonnollisesti SDP:nkin näkee olevan – on alettava miettiä, miten palkansaajien ja luottamushenkilöiden asemaa pitää lähteä edistämään lainsäädännön keinoin.

– Itse olen sitä mieltä, että sopimisen reitti olisi parempi ja joustavampi. Aikaisemminkin on puhuttu esimerkiksi lakisääteisestä luottamusmieheen asemasta. En ole siitä innostunut, mutta jos säädöksiä ei saada sopimuksiin, joudutaan miettimään lakisääteisiä keinoja.

”Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset on kvartaalikapitalismi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruokolahdella otettiin jo varaslähtöä vappuun. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen viittasi vappupuheessaan toissa viikolla Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) julkaisemaan vanhuspalvelujen seurantatutkimukseen.

– Sen viesti on sama, minkä kansanedustajan työssä saamasta palautteesta sekä arjen omaa elämää eläessä on voinut aavistaa: hoitopaikkoja on vähennetty, sillä seurauksella, että kotona hoidetaan vanhuksia, joiden paikka ei olisi enää kotona.

THL:n lukuina tämä tarkoittaa 3000 vanhusta enemmän kotihoidossa ja 2800 ympärivuorokautista hoivapaikkaa vähemmän – siis viimeisen kahden vuoden aikana.

– Nyt tutkimus todistaa sen, mistä alan työntekijät ovat jo viestineet moneen kertaan. Liiallinen työtaakka ilmenee uupumuksena, eikä sitä helpota lainkaan ammatillinen ylpeys hyvästä ja laadukkaasta kotihoidosta kaikille hoivaa tarvitseville. Itse asiassahan se on perustuslaillinen perusoikeus.

– Huolestuttavaa tutkimustuloksissa on myös, että kyse ei ole pelkästään henkilökunnan määrästä, vaan, ettei työntekijöiden osaamistasoon ja moniammatillisuuteen ole panostettu. Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita kokeneita kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- ja perushoitajilla.

Kymäläisen mielestä ikäihmisten hoidosta ei ole varaa leikata enää yhtään, päinvastoin sinne on nyt panostettava.

”Työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva.”

Kymäläinen käsitteli myös 100-vuotiaan Suomen historiaa. Hän kävi läpi, miten itsenäistymisvuonna työväenliike otti ohjat. – Kun eduskunta pääsi vihdoin kokoontumaan keisarin luovuttua kruunusta, meillä oli enemmistö. Oskari Tokoin (sd) senaatti ajoi kahdeksantuntista työpäivää, torpparivapautusta, kunnallisuudistusta ja ennen muuta sääti valtalain kesällä 1917. – Valtalaki otti Venäjän vallan eduskunnalle. Tätä ei Pietarissa siedetty vaan porvaripuolueiden tukemana eduskunta hajotettiin, vastoin valtalakia. Porvaristo kääntyi itsenäisyyden kannalle vasta, kun bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa marraskuun 1917 alussa.

Suna Kymäläinen painotti, että työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva ja työ oli alkanut jo 1800-luvun lopussa.

– Suomen historiaa ei kuitenkaan tavallisesti kerrota työväenliikkeen näkökulmasta. Valitettavasti maamme alkutaipaleita yhä väritellään vapaussoturimyyteillä. Merkkivuosien käsikirjoituksessa työväenliikkeelle ei saa jättää toissijaista roolia.

– Meidän ei kannata jäädä vain kertaamaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Itsenäisyyden juhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sisällissodan jälkeen rakennettiin sopimusyhteiskunta ja itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio vahvan vasemmiston voimin. Elämme juhlavuoden aikaa, työväenliikkeen kuuluukin nostaa omaa häntäänsä. Ilman meitä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

SDP työstää ohjelmaa lapsiköyhyyttä vastaan.

Kansanedustaja Kymäläinen loi katsetta myös tulevaan.

–  Johdollani olemme SDP:ssä käynnistäneet hankkeen, jossa olemme laatimassa lapsiköyhyyden yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa. Koska emme voi kääntää kasvojamme pois nähdessämme tilanteita, jotka kumpuavat lasten hädästä ja elämästä, missä lapsen silmistä peilautuu perheiden ja kotien toimeentulon hätä.

– Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset ovat kvartaalikapitalismi, osakeomistusten piilottaminen hankintarekisterin kautta ulkomaille ja verottajan ulottumattomiin. Siksi ei ole luotu hyvinvointivaltiota ja peruskoulua ja päivähoitoa.

Kymäläinen kertoi toimenpideohjelmaan liittyvästä laajasta kyselystä.

– Jo nyt kyselyn puolivälissä voimme nähdä kolme yli muiden nousevaa syytä, jotka aiheuttavat perheiden köyhyyttä – asumiskustannukset, vanhempien työttömyys ja pienet palkat, epäsäännöllisineen tuloineen.

– Tässä vaiheessa vastauksissa selkeästi nousee esille toimenpiteiden tarve, joilla turvataan kohtuuhintaisia tai edullisia asuntoja, sovitetaan ja joustavoitetaan työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommin tehtäväksi ja tarjottaisiin ilmaista varhaiskasvatusta. Kuudensadan kyselyyn vastanneen joukosta lapsilisien korottamisen näkisi helpotukseksi 25% vastanneista.

– Tämä työ on vielä kesken, mutta vakuutan että olemme SDP:ssä tosissamme tämän asian kanssa. Rohkeimpien Arvioiden mukaan suomessa asuu jo 150 000 lasta köyhyysrajan alapuolella. Toimenpide kartalle on tilausta ja sitä työtä johdan.

Kahden vuoden harharetki.

Sipilän porvarihallituksen Kymäläinen näkee heränneen edes vähän nuorison kohtelun parantamiseen.

– Kun hallitus aloitti, se hoki tempputyöllistämisen mantraa: lakkautti nuorisotakuun ja sanssi-kortin siinä samalla karsiessaan henkilökuntaa työvoimatoimistoista ja vähentäessään rahoitusta työllistämistoimista. Uskallan väittää, että ilman tuota kahden vuoden harharetkeä, olisi Suomen tilanne ja hallituksen itse itselleen asettama työllisyystavoite saavutettavissa.

Kymäläinen totesi, että syrjäytynyt nuori on alttiina monille houkuttimille, joista paluu opiskeluun, työhön tai ylipäätään arkeen on kallista.

– Ja inhimillisesti katsoen kaikkia arvojamme vastaan. Ja se on vastaan myös perustuslakiamme. Miksi hallitukselle ei ole kelvannut SDP:n esitys 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja takeeksi tulevaisuudesta, että kaikki nuoret olisivat saanet juhlavuonna kesätyöpaikan?

Sipilä: Britannian erosopimuksen pääkysymykset yritetään ratkaista syksyyn mennessä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Euroopan unionin tavoitteena on, että Britannian erosopimuksen pääkysymykset saataisiin ratkottua loka-marraskuuhun mennessä, kertoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

EU-huippukokous voisi tuolloin arvioida etenemistä neuvotteluiden toiseen vaiheeseen eli keskusteluiden aloittamista Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta.

EU-huippukokous hyväksyi tänään reunaehtonsa brexit-neuvotteluille.

Erosopimuksen pitäisi Sipilän mukaan olla parlamentissa ratifioitavana ensi vuoden lopulla, jos sopimus aiotaan saada ajoissa valmiiksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Neuvolat pois pakkoyhtiöitettävien sote-palvelujen listalta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hallitus on täsmentänyt neuvoloiden asemaa sote-palveluiden valinnanvapautta koskevassa laissa, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden näkemän korjatun lakiluonnoksen mukaan neuvolat eivät enää olisi niin sanottuja suoran valinnan palveluja, jotka on yhtiöitettävä.

Maakunnat voisivat silti halutessaan antaa neuvolapalvelut yhtiömuotoisten sosiaali- ja terveyskeskusten hoitoon, jos ne katsovat sen perustelluksi.

Lakiluonnoksessa on myös nostettu valinnanvapauden ikärajaa 12 vuodesta 15 vuoteen.

Lakiluonnoksiin saattaa tulla edelleen muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä.

Keskustelua aiheesta

Keskustakonkari tiukkana alkoholilaista: ”En tule kuuna päivänä hyväksymään”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, ettei aio kuuna päivänä hyväksyä hallituksen esitystä alkoholilaista.

Pekkarinen sanoo tiedotteessaan, että on koko demokraattisen järjestelmän häpäisemistä yrittää väittää, että hallituspuolueiden edustajat pakotettaisiin äänestämään esityksen puolesta.

Hän ei kannata muutoksia, jotka vapauttaisivat alkoholin myyntiä ja toisivat muun muassa limuviinat kauppoihin.

Hänen mielestään hallituksen esitys johtaa ongelmien kärjistymiseen Suomessa.

Pekkarinen kuitenkin pitää hyvänä, että muun muassa paikallisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin ja ravintolabyrokratiaa vähennettäisiin.

Alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoo Uutissuomalaisessa, että pyrkii tuomaan lakiesityksensä hallituspuolueiden alkoholityöryhmän arvioitavaksi ensi viikolla, jonka jälkeen se menisi eduskuntaryhmiin.

Keskustelua aiheesta

Vihreiden piirijohtajat: Kari ja Aalto ennakkosuosikkeja puheenjohtajaksi

Kuva: huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Touko Aalto ja Emma Kari eduskunnan täysistunnossa.

Kansanedustaja Emma Kari, 33, ei ole niin selkeä voittajaehdokas vihreiden puheenjohtajaksi kuin kyselytulokset voisivat antaa ymmärtää.

Tämä ilmenee vastauksista, jotka STT sai kysyttyään viideltä vihreiden piirijohtajalta näkemystä vahvimmasta ehdokkaasta. Kaikkiaan vihreillä on 12 piirijärjestöä.

Haastatellut piirijohtajat arvelevat, että puheenjohtajakisa voi mennä tiukaksi, vaikka heistä kolmen mielestä helsinkiläisellä Karilla on ennakkosuosikin asema.

– Luulen, että Emma on tosi vahvoilla, mutta siellä on niin kokenutta väkeä ja hyvin eri taustalla. On tosi vaikea sanoa, miten tässä käy, sanoo Katja Andrejev Kaakkois-Suomen piiristä.

Esimerkiksi Ylen torstaina julkaisemassa kyselyssä puoluevaikuttajille Kari oli selvä suosikki. Kyselyyn oli vastannut hieman yli puolet noin 90 puoluevaikuttajasta, jotka ovat kansanedustajia, puoluevaltuuston jäseniä ja varajäseniä.

Haastatelluista piirijohtajista yksi arveli, että kärkikahinat käydään Karin ja lauantain lehdissä ehdokkuudestaan kertoneen jyväskyläläisen kansanedustajan Touko Aallon, 33, välillä.

Aalto on puolueen varapuheenjohtaja, ja hänellä on vahva sote-osaaminen. Tuoreessa muistissa on myös Aallon johtama vihreiden nousu Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa.

– Hän on myös karismaattinen esiintyjä, sanoo Heidi Haapala Varsinais-Suomesta.

Aalto voi houkutella äänestäjiä, jotka haluavat johtajan tulevan maakunnasta eikä pääkaupunkiseudulta.

Nykyisen puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja valitaan kesäkuussa. Karin ja Aallon lisäksi johtopaikasta kisaavat eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen, 44, Joensuusta, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, 32, Helsingistä sekä kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, 36, Tampereelta.

Helsinkiläinen kansanedustaja Ozan Yanar, 29, aikoo kertoa ensi viikolla, lähteekö mukaan.

– Otan vapun iisisti, kun on ollut kuntavaalit, ja kiireet eivät ole hellittäneet, hän sanoi STT:lle lauantaina.