Politiikka

Ihalainen huolissaan työmarkkinarakenteiden päreiksi laittamisesta – ”Joko Königin seinältä ollaan laattaa ruuvaamassa pois?”

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoitti eilen purkavansa kaikki keskusjärjestösopimukset. Kansanedustaja Lauri Ihalaiselle (sd.) päätös on yksi osa isompaa kuvaa, jonka otsikko on ”sopimusyhteiskunnan purkamiseen tähtäävät hankkeet”.

– Työmarkkinarakenteita pyritään rämettämään, laittamaan päreiksi.

Ihalainen, entinen SAK:n puheenjohtaja, on itsekin ollut kyseisiä sopimuksia solmimassa, uudistamassa ja kehittämässä. Hän myöntää, että sydäntä riepoo.

– Yleensä aina on ajateltu, että sopimusjärjestelmän kautta on joustavampi sopia asioita kuin lainsäädännön kautta, mikä on jäykempi ja pidempi prosessi. Sopimuspohjaisten, muuhunkin kuin palkkaan liittyvien asioiden, työvälineitä ollaan nyt karsimassa. Se ei ole hyvä asia.

Ihalainen kyseleekin ilkikurisesti, joko ravintola Königin seinältä ollaan Tammikuun kihlauksenkin laattaa ruuvaamassa pois. Helsinkiläisravintolan ulkoseinällä oleva Tammikuun kihlaus on Suomen työnantajain keskusliiton antama julistus. Se tunnusti vuonna 1940 ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä.

”Sitä tämä tilanne ei enää kestäisi.”

EK irtisanoi käytännössä keskusjärjestöjen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jäsenmaksuperintää koskevat sopimukset. Asia koskee myös esimerkiksi koulutussopimuksia.

Osa ammattiliitoista on vienyt näitä tekstejä omiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Osalla on vain viittauksia niihin olettamuksella, että ne ovat kivijalkaa, johon voi luottaa. Eipä voinut.

– Nyt tulee erittäin suuria vaikeuksia. Alakohtaiset liitot joutuvat neuvottelemaan palkansaajien turvaan ja luottamusmiesten asemaan littyvät asiat omiin sopimuksiinsa, Ihalainen sanoo ja uskoo ja toivoo, että liitoilla olisi tässä kaveria ei jätetä -asennetta.

Samaan aikaan, kun tätä haastattelua tehtiin, palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittivät, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana.

Ihalainen pohtii, että palkansaajapuoli halunnee nähdä kehysriihen ensin, ettei sieltä tule mitään yllätyksiä.

– Se vielä puuttuisi, jos sieltä tulisi lakisääteisiä palkallisen sopimisen elementtejä. Sitä tämä tilanne ei enää kestäisi.

Ihalaisen haastattelun jälkeen Metalliliitto tiedotti, ettei se käynnistä neuvotteluja uusista työehtosopimuksista ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä irtisanottujen keskusjärjestösopimusten kirjaukset.

”Hallituksen ei pitäisi olla ihan huoleton.”

Lauri Ihalainen ihmettelee EK:n toimen ajoitusta kesken kiky-kauden. Hän ei näe tällaisessa manööverissä logiikkaa, koska uhrauksia vaatineen kikyn jälkeen se koetaan hyvin kipeästi palkansaajapuolella.

– Olisi kunnioitettu sopimuskautta.

Ihalainen näkee EK:n päätöksessä ja kehityksessä myös sen puolen, että samalla työnantajaliitot ovat heikentämässä rankasti oman keskusjärjestönsä roolia.

– Voi olla ajatusta, että heikentämällä oman keskusjärjestön roolia, välillisesti halutaan heikentää myös ammattiiliikkeen asiaa. En välttämättä usko, mutta oletan, että Etelärannassakin saattaa tällaista ajatusta olla.

Vallitsevaan tilanteeseen liittyy myös se, että niin kutsuttu Suomen malli on kuihtumassa kasaan. Metsäteollisuus ilmoitti aiemmin irtautuvansa mallin valmistelusta. Metsäteollisuuden ilmoitus ja EK:n päätös keskusjärjestösopimusten irtisanomisesta aiheuttavat myös sen, että Metalliliitto katsoo, ettei sillä ole enää edellytyksiä jatkaa minkäänlaisen yhteisen vientivetoisen mallin valmistelua.

– Tilanteen luulisi kiinnostavan hallitustakin, kun se asetti niin paljon vientivetoisen palkanmuodostusmallin varaan. Minä olisin hallituksessa huolissani, mihin tässä ollaan menossa. Heidän tavoitteensa on rapautumassa nyt kovaa kyytiä. Sen takia hallituksen ei pitäisi olla ihan huoleton.

Jos sopimista ei kunnioiteta, lainsäädäntö avuksi?

Hallitus on ollut myös pyrkimässä paikallisen sopimisen lisäämiseen. Tähän EK:n eilen ilmoittama sopimusten irtisanominen sopii huonosti.

– On tosi epäjohdonmukaista, että samaan aikaan työnantaja (EK) vetää esimerkiksi luottamusmiessopimuksen pöydältä eikä halua sitä jatkaa. Luottamusmiesten asema paikallisessa sopimisessa on todella tärkeä. Tässä lyödään näitä tavoitteita silmille ja korville. Hallituksen pitäisi olla huolissaan, koska orastavan kasvun näköala vaatisi hallittua työmarkkinapolitiikkaa.

Ihalainen pitää tärkeänä, että liitot pystyisivät viemään nyt EK:n kaatamat keskusjärjestösopimukset omiin sopimuksiinsa ennen syksyn uutta työmarkkinakierrosta.

Jo aiemmin Ihalainen on koettanut viestiä, että hallituksen kannattaisi keskustella järjestöjen kanssa. Puoliväliriihestä olisi lisäksi tärkeää saada ulos viesti, että hallitus kunnioittaa sopimusyhteiskunnan rakenteita eikä revi sen työvälineitä.

Jos sopimista ei kunnioiteta, Ihalainen toteaa, että seuraavan hallituksen – jossa hän luonnollisesti SDP:nkin näkee olevan – on alettava miettiä, miten palkansaajien ja luottamushenkilöiden asemaa pitää lähteä edistämään lainsäädännön keinoin.

– Itse olen sitä mieltä, että sopimisen reitti olisi parempi ja joustavampi. Aikaisemminkin on puhuttu esimerkiksi lakisääteisestä luottamusmieheen asemasta. En ole siitä innostunut, mutta jos säädöksiä ei saada sopimuksiin, joudutaan miettimään lakisääteisiä keinoja.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat