– Muutos on haasteellinen ratkaisujen hallittavuuden ja ennustettavuuden kannalta. Kysyä sopii, miten ne tukevat talouskasvua, työllisyyttä ja ostovoiman suotuisaa kehitystä. Talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatiopöytää olisi tarvittu.

Ihalainen nostaa esiin kaksi asiaa, joihin työmarkkinakeskusjärjestöjen kannattaisi hänen mukaansa syksyn neuvotteluissa tarttua:

– Ne ovat työssä olevien muutosturvaa tukeva koulutus ja työn ja työntekijöiden sujuvampi kohtaaminen. Tarvitaan ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämistä. Tarvitsemme työn ja työvoiman kohtaamista parantavan toimenpideohjelman.

Palkansaajapuoli ei Ihalaisen mukaan kestä yhtään uusia työntekijöiden asemaan ja turvaan liittyviä heikennyksiä. Syksyn työmarkkinaneuvottelujen onnistumisen kannalta olisi tärkeätä, että sovinnon tekijöille annetaan tilaa ja tukea.

– Olisi varottava, että työmarkkinailmapiiri ei liiaksi kärjisty ja työmarkkinapolitiikka olisi edelleenkin ensisijaisesti tahtolaji ja luottamukseen perustuvaa sopimista.

Ihalainen muistuttaa, että palkansaajaliike ja työnantajajärjestöt ovat korostaneet, että työlainsäädäntöä ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa koskevissa asioissa keskusjärjestöillä tulee jatkossakin olla keskeinen rooli.

– Hyvä näin. Myös työllisyys- ja koulutusasiat ovat olleet järjestöjen neuvottelujen kohteena.

– Sipilän hallituksen kehysriihestä olisi odottanut tukevampia toimia kasvun, investointien ja työllisyyden parantamiseksi. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentymiseen ei osoitettu riittävää rahoitusta. Linjana näyttää olevan työttömien syyllistäminen ja kepittäminen, tarjoamatta koulutus- ja työmahdollisuuksia.

Kannustinloukkujen purkamisesta positiivista oli Ihalaisen mukaan päivähoitomaksujen alentaminen. Hallitus ei kuitenkaan kyennyt käynnistämään laajaa kannustusta saanutta perhevapaauudistusta. Asumistuen leikkaaminen johtaa siihen, että toimeentulotukimenot kasvavat. Lisärahoitus koulutukseen ja tutkimukseen eivät kompensoi niitä leikkauksia, joita erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja esim. Tekesin rahoitukseen hallitus on tehnyt.

– Hallituksen työskentelystä on selvästi puhti vähissä ja työkunto on heikentynyt jo hallituskauden puolivälissä. Kunnallisvaaleissa tullut rökäletappio keskustalle ja perussuomalaisille selvästi on johtanut siihen, että voimat tehdä ratkaisuja ovat katoamassa. Ministeri määrien lisääminenkään ei taida hallituksen työkyvykkyyttä merkittävästi parantaa.

–  Kuntavaalit eivät menneet myöskään työväenliikkeen kannalta toivotun hyvin – ei myöskään täällä Jyväskylässä. Työtä on tehtävä kansalaisten luottamuksen saamiseksi ajatellen myös tulevia eduskuntavaaleja.