Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Ihalainen ojentaa jälleen yhteistyön kättä USU:ssa: “Se voisi olla keskinäisen koordinaation Suomi-pöytä”

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdottaa Uutissuomalaisen haastattelussa Suomi-pöytää, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskustelisivat ajankohtaisista asioista kolmikannan hengessä. Hän arvioi erityisesti hallituksen toivovan, että tällainen pöytä olisi olemassa.

Ihalainen toivoo nykyisessä liittokierrosten maailmassa väljää ja joustavaa järjestelyä, jossa keskusjärjestöillä olisi edelleen joku rooli asioiden koordinoijana. Nyt työnantajapuoli ja työntekijäpuoli koordinoivat omiensa kanssa.

– Mutta se palikka, joka tästä puuttuu, on se, jossa voitaisiin katsoa yhdessä asioita. Enkä haikaile yhteisen palkkaratkaisun perään, SAK:n entinen puheenjohtaja Ihalainen sanoo.

Ihalainen ymmärtää, että juuri nyt tämän tyyppinen yhteistyö voi olla epärealistista, mutta hän toivoo, että yhteiseen pöytään palattaisiin tulevaisuudessa. Hallituksen olisi helpompaa tehdä verotukseen ja työaikalainsäädäntöön liittyviä ratkaisuja, jos niistä voitaisiin keskustella yhden pöydän ääressä.

– Se voisi olla keskinäisen koordinaation Suomi-pöytä, ei tupo-pöytä vaan Suomi-pöytä, Ihalainen sanoo.

Tämä ei ole mikään syytös pääministeriä kohtaan.

Ihalaisen mukaan työmarkkinoiden rakenteet ryskyvät, koska osapuolten koordinaatio on poistettu työkalupakista. Hän muistuttaa, että Emu- ja EU-ratkaisujen myötä oma rahapolitiikka poistui talouspolitiikan välineenä. Yhteinen analyysi oli, että on entistä tärkeämpää sovittaa yhteen palkkapolitiikkaa ja yleisen finanssipolitiikan tavoitteita.

Lisää aiheesta

– Ehkä kävi niin, että innostuksissa hajautettuun sopimusjärjestelmään mentiin toisen laitaan, ettei ole mitään yhteistä pöytää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, Ihalainen sanoo.

Ihalainen on samaa mieltä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa siitä, että ilman palkankorotuksia tästä neuvottelukierroksesta ei selvitä.

– Toinen asia on se, missä määrin keskeisessä poliittisessa asemassa olevien kannattaa neuvoja työmarkkinapöytään antaa, Ihalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että pääministeri on erityisasemassa kiky-sopimuksen ja siihen liittyvän veroratkaisun vuoksi. Mutta eduskunnan kannattaisi olla pidättyväinen palkkakeskusteluissa, koska se ei ole työmarkkinaosapuoli.

Ihalainen muistuttaa, että Sari Sairaanhoitaja -ratkaisun seuraukset eivät olleet pelkästään myönteisiä, joten asiassa pitää olla tarkkana.

– Tämä ei ole mikään syytös pääministeriä kohtaan. Hän saattoi olla vaivaantunut siitä, että nollakorotusta tarjottiin ensi hätään neuvotteluissa, Ihalainen jatkaa.

SDP:n johto on arvostellut kilpailukykysopimusta. Ihalaisen mukaan sitä voi arvostella monella tapaa, mutta täytyy muistaa kikyn myönteinen puoli. Sillä torjuttiin pakkolait ja vietiin sivupöytään lakisääteisen paikallisen sopimisen rakentaminen.

– Onhan sillä merkitystä meidän kustannuskilpailukyvyn kannalta suhteessa kilpailijamaihimme. Sen takia harmittaa, että oikean laidan äärilaidalta jatkuvasti arvostellaan sopimuksen tekijöitä. He ovat tehneet tosi vastuullisia ratkaisuja, Ihalainen kertoo.

Ihalainen korostaa, että paikallisen sopimisen osuus on kasvanut merkittävästi. Metsäteollisuudessa jo puolet sovitaan paikallisesti. Viisaus on siinä, että paikallista sopimista on ajettu osana neuvottelujärjestelmää.

– Jos kaikki olennaiset asiat työehtosopimuksista siirrettäisiin paikalliselle tasolle, siitähän seuraisi loogisesti se, että työrauhavelvoite siirtyisi paikalliselle tasolle sovittavaksi eli olisi satoja tuhansia työrauhan myyntipisteitä eikä nykyistä kolmea sataa. Liitot olisivat työrauhapoliiseja, Ihalainen sanoo.

Viennin pärjäämisen edellytyksiä ei pidä tärvellä.

Ihalainen muistuttaa, että kaikki isot uudistukset on tehty yhdessä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Sipilän hallitus lähti ohituskaistalle pakkolakikeskustelussa. Ihalaista harmitti, että EK lähti innostamaan sitä.

Ihalainen ehdottaa laajapohjaista työryhmää, jossa puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat mukana. Siinä katsottaisiin seuraavan hallitusohjelman eväitä, asuntopolitiikkaa, osaamista ja pendelöintiä, miten työntekijät ja työpaikat saataisiin kohtaamaan nykyistä paremmin.

Ihalaisen mukaan kaikkien maakuntien tulisi tehdä positiivisen rakennemuutoksen ohjelma, jonka Esko Aho (kesk.) teki Länsi-Suomeen.

Parlamentaariselta elinkeinotukia pohtivalta työryhmältä Ihalainen odottaa seuraavaa hallitusta palvelevaa tiekarttaa, jossa määriteltäisiin yritystukien kriteerit ja saantiperusteet. Ihalaisen mukaan määräaikainen tuki on parempi kuin pysyvä. Viennin pärjäämisen edellytyksiä ei pidä tärvellä.

Ihalainen ehdottaa maahanmuuttajien kotouttamis- ja työllistämistoimiin tiekarttaa. Ihalaisen mukaan tarveharkinnan käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa. Joustavuusharkintaa voidaan lisätä sekä ala- että aluekohtaisesti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE