Ihalainen tarjoaa ”nyhräämispolitiikkaa” harjoittavalle hallitukselle kaksi uutta kärkihanketta

Kuva: Jari Soini

– SDP ei ole vain jakopuolue, vaan myös kakunkasvattajien puolue. Hallituksen budjettiesitys on sisällöllisesti epäoikeudenmukainen ja sen kasvua ja työllisyyttä tukevat vaikutukset vaatimattomia, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Hän avaa Demokraatille SDP:n laatimaa elinkeinopakettia, jolla pyritään pitkän, yli vaalikauden mittaiseen kasvun hakemiseen. Paketti sisältyy liitteenä SDP:n vaihtoehtobudjettiin 2017.

Suomessa on tietyllä teollisuuden aloilla orastavan kasvun merkkejä, vaikkakin reilun prosentin kasvuennusteet ovat vielä vaatimattomia.

– Viennin heikko veto on erityisongelma. Korkean teknologian osuus viennissä on pudonnut 10 vuodessa 18 prosentista seitsemään, Ihalainen murehtii.

Viennin edellytyksiä on pyritty parantamaan, joten maamme saattaa olla myös alisuorittaja. Toisaalta maailman kasvava epävakaus lisää viennin haasteita.

– Tarvitaan rytminvaihdos, katseen nostaminen varpaista tulevaisuuteen ja pidemmän aikavälin kasvun tavoittamiseen. Puoliväliriihi tarjoasi hallitukselle nyhräämispolitiikan sijasta uudelleenarvioinnin paikan, Ihalainen haastaa.

Hän murehtii koulutuksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen (t&k) leikkauksia. SDP:n vaihtoehtobudjetti ehdottaakin Tekesille lisää rahoitusta.

– Viisas valtio satsaisi myös koulutukseen.

Ihalainen painottaa, miten Ruotsissa on pantu lisää paukkuja tulevaisuusinvestointeihin.

Omistajapolitiikallakin voi tehdä paljon.

Ihalaisen mukaan SDP:ssä nähdään elinkeinopolitiikan uudistamisen ja valtion omistamisen uudistamisen liitto tärkeänä.

– Pitäisi pitää huolta siitä, että meillä on vahvaa valtionomistajuutta, ja omistajuuden rakennetta voi uudistaa. Kun budjettirahat ovat vähissä, omistajapolitiikallakin voidaan tehdä paljon.

Ihalainen toteaa, että vaikka Lipposen (sd.) hallituksia on moitittu valtion omaisuuden myynnistä, rahaa käytettiin tulevaisuusinvestointeihin ja t&k:hon.

Ihalainen ehdottaakin hallitukselle omissa nimissään, että puoliväliarviossa valtion omaisuuden myynnin voisi yhdistää t&k:n ja koulutuksen leikkauksien osittaiseen perumiseen. Myynnistä saatava raha käytettäisiin pitkän aikavälin investointeihin.

SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyvä elinkeinopaketti nivoo yhteen useiden ministeriöiden, Tekesin, Team Finlandin ja Sitran hankkeet 120 miljoonan euron kokonaisuudeksi. Paketin kohteet ovat seuraavat:

• Uusiutuvan teollisuuden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Sähköisen liikenteen strategia: 12 miljoonaa euroa

• Kiertotalouden ja jakamistalouden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Viennin veturit ja pk-yritysten jalustayhtiö: 20 miljoonaa euroa

• Arktiset mahdollisuudet – Pohjoinen Silkkitie: 15 miljoonaa euroa

• Brand Finland: markkinoinnin ja kaupallistamisen vahvistaminen: 13 miljoonaa euroa

• Palveluiden arvonlisän ohjelma: 20 miljoonaa euroa

Huolestuttava suhdeluku.

Ihalainen muistuttaa uudestaan ja uudestaan tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen vähentämisen tuhoisuudesta. Hän toteaa nyrkkisääntönä, että euro julkista investointia poikisi 2 euroa yksityisen sektorin investointeja.

Yrityksillä on Ihalaisen mielestä myös peiliin katsomisen paikka. T&k -panoksista enää reilut 10 prosenttia kohdistuu uusiin tuotannonaloihin tai globaaleihin innovaatioihin. Puolet käytetään pelkästään olemassa olevien tuotteiden paranteluun.

– Onko jämähdetty vanhan rakenteen kehittämiseen? Tämä on huolestuttava suhdeluku, Ihalainen pohtii.

Hän painottaa myös yritystukien perkaamisen tärkeyttä. Niille olisi luotava uusi, kasvua tukeva kriteeristö.

Uusiutuvan teollisuuden edistäminen kätkee SDP:n elinkeinopaketissa sisälleen väliaikaisen 20 miljoonan euron lisäyksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautukseen. Energiaveron palautuksen ehdoksi asetettaisiin kuitenkin yrityksen sitova strategia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Tämän toteutumista valvottaisiin.

– Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä tärvellä. Meillä on etäisyyksien takia kuljetuskustannuksissa noin 10 prosentin takamatka suhteessa Euroopassa oleviin yrityksiin. Perusteoliisuutta ja sen vientiä tarvitaan tulevaisuudessakin, Ihalainen perustelee.

Elinkeinopaketin sähköisen liikenteen strategiaan kuuluu aurinkoenergian edistäminen, autojen romutuspalkkion palauttaminen sekä täyssähköautojen hankinnan tukeminen. Ihalaisen mukaan Sipilän hallitus on laiminlyönyt aurinkoenergian ja sähköisen liikenteen kehittämisen.

– Emme saisi bioltalouden nosteessa unohtaa, että ne ovat isoja maailman trendejä.

Ainakin demareitten iso kärkihanke.

Kiertotalouden kehittäminen on Ihalaisen lempilapsi. Maailmanlaajuisesti kyse on 1 500 miljardin markkinoista. Suomessa kiertotalous voisi kasvattaa kansantuotetta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja tuoda parhaimmillaan 75 000 työpaikkaa 15 vuodessa.

Erilaiset jätevesien puhdistukseen, ympäristön hoitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiot voivat olla tulevaisuudessa iso bisnes.

– Meillä on Sitran tukemana valmisteltu aivan uniikki kiertotalouden toimintaohjelma. Se pitäisi ehdottomasti nostaa uudeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Ainakin se on demareitten politiikan iso kärkihanke.

SDP panostaisi myös pk-yritysten viennin parantamiseen yhteisin kumppanuuksin isojen yritysten kanssa, sekä perustamalla vientiä tukevan jalustayhtiön. Muissa Pohjoismaissa pk-yritysten vienti on paljon Suomea vahvempaa.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten osuus Suomen viennistä 15 prosentista 30 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat luvut ovat 25 prosenttia ja 35 prosenttia.

”En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen.”

SDP satsaisi myös arktisen alueen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Markkinoinnista on jo pitkään puhuttu suomalaisen viennin heikkona lenkkinä. Suomalaiset yritykset käyttävät markkinointiin vain 3-4 prosenttia liikevaihdostaan. Muissa pohjoismaissa luku on kaksinkertainen.

SDP satsaisi markkinointiin, kaupallistamiseen ja palveluviennin kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Ihalainen tarjoaa jo toista kärkihanketta hallitukselle.

– Palvelujalojen strategia sekä kasvun ja työlliyyden ohjelma matkailu mukaan lukien puuttuu kiertotalouden tapaan hallituksen kärkihankkeista.

– Jos emme saa aikaan kasvun lähteitä ja vientiä liikkeelle, keskustelemme täällä vuosi toisensa jälkeen palkkojen alentamisesta, hintakilpailukyvystä ja yleissitovuudesta, Ihalainen varoittaa ja vaatii hallituksen puoliväliriiheen kunnollista investointiohjelmaa.

– En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen. En ole nähnyt vielä mitään valmista, johon voisi ottaa kantaa. Sen sijaan, että hallitus miettisi lisäleikkauksia, pitäisi suuntautua uudistuksiin, jotka välttäisivät lisäleikkausten paineet. Katsottaisiin tulevaisuuteen.

Kiinalaisten tulo ei sattumaa.

Ihalainen toteaa SDP:n 120 miljoonan elinkeinopaketista, että uskottavuussyistä miljardikaupalla ei voi lähteä liikkeelle. Hän uskoo, että julkinen raha voisi tuoda mukanaan myös yksityistä rahaa. Myös eläkeyhtiöt voivat olla kiinnostuneita pidemmän aikavälin hankkeista.

– Monet rahoittajat etsivät hyviä ja turvallisia kohteita. Kiinalaisten tulo Suomeen ei ole sattumaa. He haluavat tulla raaka-ainetten lähteelle ja maahan, jossa on paljon osaamista. Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että valtio-omistajalla ei saa olla kaikki kaupan. Tarvitaan kansallista omistajuutta ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Suomeen tarvitaan pääomaa nimenomaan tuotannollisia investointeja varten. Ihalaisen mukaan Suomessa osataan hyödyntää aivan liian heikosti esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastoa ESIRiä. Tässä myös komissaari Jyrki Katainen on pyrkinyt herättelemään suomalaisia aktiivisuuteen.

USA:n kauppapolitiikka Donald Trumpin aikakaudella on vielä iso arvoitus. Se on varmaa, että kaupankäynnin esteiden pystyttäminen ei ole maamme kannalta hyvä asia. Lauri Ihalainen muistuttaa, että Suomi on ollut globalisaation voittajamaita.

Tuottavuuden nostaminen ei ole pihalle heittämistä

Kiertotaloudessa ja sen konseptien kehittämisessä Suomella on Ihalaisen mukaan mahdollisuus nousta Euroopan kärkeen. Ihalaisen mukaan kunnissa ja yrityksissä on jo nyt tällä saralla paljon hyvää toimintaa.

– On oivallettu, että kyseessä on isot globaalit markkinat. Jokaisella firmalla pitäisi olla oma kiertotalouden strategia tai ohjelma ja kunnissa voisi miettiä, mikä niiden osuus kiertotalouden eteen on. Toivoisin, että demarit olisivat erittäin aloitteellisia kierto- ja jakamistalouden teemoissa, joissa demareilla onkin jo hyvä maine.

Ihalainen summaa tärkeimmäksi kasvun edellytykseksi tuottavuuden nostamisen, toisena tulee työpanoksen ja osaamisen taso ja, kolmantena investoinnit.

– Tuottavuuden nostaminen on tärkeintä, mutta sitä ei pidä ymmärtää ihmisten pihalle heittämisen politiikkana. Hyvä tuottavuus on hyvää johtamista, uuden teknologian fiksua soveltamista ja osaamiseen panostamista. Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) mukaan tuottavuuden tärkeimmät ajurit ovat työyhteisön sisällä.

Tuottavuuden nostamisen pitäisi olla Ihalaisen mielestä keskeinen kysymys myös paikallisessa sopimisessa.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus eivät ole vastakkaisia, vaan ne voisivat tukea toisiaan.  Olisi tosi tärkeätä, että saataisiin tällainen liike aikaan suomalaisille työpaikoille.

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta