x

Ihalainen tarjoaa ”nyhräämispolitiikkaa” harjoittavalle hallitukselle kaksi uutta kärkihanketta

Kuva: Jari Soini

– SDP ei ole vain jakopuolue, vaan myös kakunkasvattajien puolue. Hallituksen budjettiesitys on sisällöllisesti epäoikeudenmukainen ja sen kasvua ja työllisyyttä tukevat vaikutukset vaatimattomia, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Hän avaa Demokraatille SDP:n laatimaa elinkeinopakettia, jolla pyritään pitkän, yli vaalikauden mittaiseen kasvun hakemiseen. Paketti sisältyy liitteenä SDP:n vaihtoehtobudjettiin 2017.

Suomessa on tietyllä teollisuuden aloilla orastavan kasvun merkkejä, vaikkakin reilun prosentin kasvuennusteet ovat vielä vaatimattomia.

– Viennin heikko veto on erityisongelma. Korkean teknologian osuus viennissä on pudonnut 10 vuodessa 18 prosentista seitsemään, Ihalainen murehtii.

Viennin edellytyksiä on pyritty parantamaan, joten maamme saattaa olla myös alisuorittaja. Toisaalta maailman kasvava epävakaus lisää viennin haasteita.

– Tarvitaan rytminvaihdos, katseen nostaminen varpaista tulevaisuuteen ja pidemmän aikavälin kasvun tavoittamiseen. Puoliväliriihi tarjoasi hallitukselle nyhräämispolitiikan sijasta uudelleenarvioinnin paikan, Ihalainen haastaa.

Hän murehtii koulutuksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen (t&k) leikkauksia. SDP:n vaihtoehtobudjetti ehdottaakin Tekesille lisää rahoitusta.

– Viisas valtio satsaisi myös koulutukseen.

Ihalainen painottaa, miten Ruotsissa on pantu lisää paukkuja tulevaisuusinvestointeihin.

Omistajapolitiikallakin voi tehdä paljon.

Ihalaisen mukaan SDP:ssä nähdään elinkeinopolitiikan uudistamisen ja valtion omistamisen uudistamisen liitto tärkeänä.

– Pitäisi pitää huolta siitä, että meillä on vahvaa valtionomistajuutta, ja omistajuuden rakennetta voi uudistaa. Kun budjettirahat ovat vähissä, omistajapolitiikallakin voidaan tehdä paljon.

Ihalainen toteaa, että vaikka Lipposen (sd.) hallituksia on moitittu valtion omaisuuden myynnistä, rahaa käytettiin tulevaisuusinvestointeihin ja t&k:hon.

Ihalainen ehdottaakin hallitukselle omissa nimissään, että puoliväliarviossa valtion omaisuuden myynnin voisi yhdistää t&k:n ja koulutuksen leikkauksien osittaiseen perumiseen. Myynnistä saatava raha käytettäisiin pitkän aikavälin investointeihin.

SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyvä elinkeinopaketti nivoo yhteen useiden ministeriöiden, Tekesin, Team Finlandin ja Sitran hankkeet 120 miljoonan euron kokonaisuudeksi. Paketin kohteet ovat seuraavat:

• Uusiutuvan teollisuuden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Sähköisen liikenteen strategia: 12 miljoonaa euroa

• Kiertotalouden ja jakamistalouden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Viennin veturit ja pk-yritysten jalustayhtiö: 20 miljoonaa euroa

• Arktiset mahdollisuudet – Pohjoinen Silkkitie: 15 miljoonaa euroa

• Brand Finland: markkinoinnin ja kaupallistamisen vahvistaminen: 13 miljoonaa euroa

• Palveluiden arvonlisän ohjelma: 20 miljoonaa euroa

Huolestuttava suhdeluku.

Ihalainen muistuttaa uudestaan ja uudestaan tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen vähentämisen tuhoisuudesta. Hän toteaa nyrkkisääntönä, että euro julkista investointia poikisi 2 euroa yksityisen sektorin investointeja.

Yrityksillä on Ihalaisen mielestä myös peiliin katsomisen paikka. T&k -panoksista enää reilut 10 prosenttia kohdistuu uusiin tuotannonaloihin tai globaaleihin innovaatioihin. Puolet käytetään pelkästään olemassa olevien tuotteiden paranteluun.

– Onko jämähdetty vanhan rakenteen kehittämiseen? Tämä on huolestuttava suhdeluku, Ihalainen pohtii.

Hän painottaa myös yritystukien perkaamisen tärkeyttä. Niille olisi luotava uusi, kasvua tukeva kriteeristö.

Uusiutuvan teollisuuden edistäminen kätkee SDP:n elinkeinopaketissa sisälleen väliaikaisen 20 miljoonan euron lisäyksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautukseen. Energiaveron palautuksen ehdoksi asetettaisiin kuitenkin yrityksen sitova strategia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Tämän toteutumista valvottaisiin.

– Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä tärvellä. Meillä on etäisyyksien takia kuljetuskustannuksissa noin 10 prosentin takamatka suhteessa Euroopassa oleviin yrityksiin. Perusteoliisuutta ja sen vientiä tarvitaan tulevaisuudessakin, Ihalainen perustelee.

Elinkeinopaketin sähköisen liikenteen strategiaan kuuluu aurinkoenergian edistäminen, autojen romutuspalkkion palauttaminen sekä täyssähköautojen hankinnan tukeminen. Ihalaisen mukaan Sipilän hallitus on laiminlyönyt aurinkoenergian ja sähköisen liikenteen kehittämisen.

– Emme saisi bioltalouden nosteessa unohtaa, että ne ovat isoja maailman trendejä.

Ainakin demareitten iso kärkihanke.

Kiertotalouden kehittäminen on Ihalaisen lempilapsi. Maailmanlaajuisesti kyse on 1 500 miljardin markkinoista. Suomessa kiertotalous voisi kasvattaa kansantuotetta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja tuoda parhaimmillaan 75 000 työpaikkaa 15 vuodessa.

Erilaiset jätevesien puhdistukseen, ympäristön hoitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiot voivat olla tulevaisuudessa iso bisnes.

– Meillä on Sitran tukemana valmisteltu aivan uniikki kiertotalouden toimintaohjelma. Se pitäisi ehdottomasti nostaa uudeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Ainakin se on demareitten politiikan iso kärkihanke.

SDP panostaisi myös pk-yritysten viennin parantamiseen yhteisin kumppanuuksin isojen yritysten kanssa, sekä perustamalla vientiä tukevan jalustayhtiön. Muissa Pohjoismaissa pk-yritysten vienti on paljon Suomea vahvempaa.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten osuus Suomen viennistä 15 prosentista 30 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat luvut ovat 25 prosenttia ja 35 prosenttia.

”En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen.”

SDP satsaisi myös arktisen alueen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Markkinoinnista on jo pitkään puhuttu suomalaisen viennin heikkona lenkkinä. Suomalaiset yritykset käyttävät markkinointiin vain 3-4 prosenttia liikevaihdostaan. Muissa pohjoismaissa luku on kaksinkertainen.

SDP satsaisi markkinointiin, kaupallistamiseen ja palveluviennin kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Ihalainen tarjoaa jo toista kärkihanketta hallitukselle.

– Palvelujalojen strategia sekä kasvun ja työlliyyden ohjelma matkailu mukaan lukien puuttuu kiertotalouden tapaan hallituksen kärkihankkeista.

– Jos emme saa aikaan kasvun lähteitä ja vientiä liikkeelle, keskustelemme täällä vuosi toisensa jälkeen palkkojen alentamisesta, hintakilpailukyvystä ja yleissitovuudesta, Ihalainen varoittaa ja vaatii hallituksen puoliväliriiheen kunnollista investointiohjelmaa.

– En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen. En ole nähnyt vielä mitään valmista, johon voisi ottaa kantaa. Sen sijaan, että hallitus miettisi lisäleikkauksia, pitäisi suuntautua uudistuksiin, jotka välttäisivät lisäleikkausten paineet. Katsottaisiin tulevaisuuteen.

Kiinalaisten tulo ei sattumaa.

Ihalainen toteaa SDP:n 120 miljoonan elinkeinopaketista, että uskottavuussyistä miljardikaupalla ei voi lähteä liikkeelle. Hän uskoo, että julkinen raha voisi tuoda mukanaan myös yksityistä rahaa. Myös eläkeyhtiöt voivat olla kiinnostuneita pidemmän aikavälin hankkeista.

– Monet rahoittajat etsivät hyviä ja turvallisia kohteita. Kiinalaisten tulo Suomeen ei ole sattumaa. He haluavat tulla raaka-ainetten lähteelle ja maahan, jossa on paljon osaamista. Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että valtio-omistajalla ei saa olla kaikki kaupan. Tarvitaan kansallista omistajuutta ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Suomeen tarvitaan pääomaa nimenomaan tuotannollisia investointeja varten. Ihalaisen mukaan Suomessa osataan hyödyntää aivan liian heikosti esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastoa ESIRiä. Tässä myös komissaari Jyrki Katainen on pyrkinyt herättelemään suomalaisia aktiivisuuteen.

USA:n kauppapolitiikka Donald Trumpin aikakaudella on vielä iso arvoitus. Se on varmaa, että kaupankäynnin esteiden pystyttäminen ei ole maamme kannalta hyvä asia. Lauri Ihalainen muistuttaa, että Suomi on ollut globalisaation voittajamaita.

Tuottavuuden nostaminen ei ole pihalle heittämistä

Kiertotaloudessa ja sen konseptien kehittämisessä Suomella on Ihalaisen mukaan mahdollisuus nousta Euroopan kärkeen. Ihalaisen mukaan kunnissa ja yrityksissä on jo nyt tällä saralla paljon hyvää toimintaa.

– On oivallettu, että kyseessä on isot globaalit markkinat. Jokaisella firmalla pitäisi olla oma kiertotalouden strategia tai ohjelma ja kunnissa voisi miettiä, mikä niiden osuus kiertotalouden eteen on. Toivoisin, että demarit olisivat erittäin aloitteellisia kierto- ja jakamistalouden teemoissa, joissa demareilla onkin jo hyvä maine.

Ihalainen summaa tärkeimmäksi kasvun edellytykseksi tuottavuuden nostamisen, toisena tulee työpanoksen ja osaamisen taso ja, kolmantena investoinnit.

– Tuottavuuden nostaminen on tärkeintä, mutta sitä ei pidä ymmärtää ihmisten pihalle heittämisen politiikkana. Hyvä tuottavuus on hyvää johtamista, uuden teknologian fiksua soveltamista ja osaamiseen panostamista. Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) mukaan tuottavuuden tärkeimmät ajurit ovat työyhteisön sisällä.

Tuottavuuden nostamisen pitäisi olla Ihalaisen mielestä keskeinen kysymys myös paikallisessa sopimisessa.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus eivät ole vastakkaisia, vaan ne voisivat tukea toisiaan.  Olisi tosi tärkeätä, että saataisiin tällainen liike aikaan suomalaisille työpaikoille.

”Nyt on viimein kuunneltava edes nobelistia” – Niinistö ilahtui oppitunnista Sipilän visioita vastaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström hänen nobel-voiton kunniaksi järjestetyssä juhlatilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä

– Nobelisti Bengt Holmström antoi tänään aiheellisen varoituksen Sipilän hallitukselle eduskunnassa: sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei kannata kertarytäyksellä markkinallistaa. Tämä varoitus tuli tarpeeseen, vieläpä itseään yleisoikeistolaiseksi kuvailevalta taloustieteilijältä, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvioi Facebookissa.

Niinistö muistutti Holmströmin sanomasta: julkinen sektori tekee monet asiat paremmin kuin markkinat: sen tavoite on toinen kuin voiton maksimointi.

Vihreiden puheenjohtajan mielestä koko Holmströmin puhe oli ”jonkinlainen oppitunti pääministeri Sipilän visioita vastaan”.

– Sipilä koko ajan rinnastaa julkista sektoria yksityiseen, Holmström sanoi että tällaista vertailua ei voi eikä saa tehdä. Niillä kun on eri tavoitteet, Niinistö kirjoittaa.

Hän vaatii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta ”nyt viimein kuuntelemaan edes nobelistia”:

– Tehdään sote-uudistus maakuntiin, mutta jätetään koko kansallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaarantava kertamarkkinallistaminen tekemättä. Maakunnat voivat sitten vaiheittain kokeilla, yrityksen ja erehdyksen kautta, valinnanvapautta pienemmässä mittakaavassa.

Niinistön mielestä tärkeintä on turvata hyvät palvelut ja hoitoketjut kaikille suomalaisille, sekä pelastaa perusterveydenhuolto.

– Ja siinä kannattaa valta ja vastuu säilyttää julkisissa käsissä.

Erkki Liikanen Holmströmin puheesta: ”Ei hän käsiohjaa, mutta kertoo näkemyksiään”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin puheesta ei puuttunut huumoria. Erkki Liikasen (vasemmalla) seurassa eduskunnan lehterillä olivat myös Sixten Korkman ja Olli Rehn (takana).

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kommentoi nobelisti Bengt Holmströmin puheenvuoroa tänään tuoreeltaan eduskunnassa.

Puhemies Maria Lohela oli kutsunut professori Holmströmin eduskuntaan juhlaan, joka järjestettiin tämän saaman taloustieteen Nobel-palkinnon kunniaksi.

– Mehän tiedetään, että hän on maailmanluokan ekonomisti, ajattelija ja hieno ihminen. Tästä välittyi se koko kuva, pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Holmströmin juhlapuheesta.

Holmström painotti puheessaan jukisen sektorin merkitystä ja sitä, miten sitä ei pidä katsella täysin samoista lähtökohdista kuin yksityistä sektoria.

– Julkisen ja yksityisen sektorin rajat ovat vaikeita, koska yksityinen on tehokas silloin, kun valinnanvapautta luodaan ja voidaan markkinoita käyttää, mittareita. Sitten on joitakin kaikkein vaikeimpia tapauksia, joihin tarvitaan julkiset palvelut ja julkinen hallinto, Liikanen sanoo.

”Eiköhän siitä kaikki saa omansa.”

Liikasella oli myös vastaus siihen, pyrkikö Holmström antamaan eduskunnalle ohjeita.

– Ei hän käsiohjaa, mutta kertoo näkemyksiään ja käsityksiään.

– Se oli hänennäköisensä puheenvuoro ja hienosti esitetty.

Oppositiosta on katsottu, että Holmströmin puheita varoituksena sote-uudistuksesta.

– Eiköhän siitä saa kaikki omansa, Liikanen kuittaa.

Kiinnostuksesta SDP:n presidenttiehdokkuutteen Liikanen ei halua Bengt Holmströmin juhlapäivänä puhua. Hän kehottaa käsittelemään uutisessa vain Holmströmin edesottamuksia

– Minä ymmärrän kysymyksen, mutta minä en nyt lähde siihen, Liikanen kieltäytyy kohteliaasti.

Keskustelua aiheesta

”Tämä asia huolettaa ihmisiä” – myös Suomessa asuvat britit ovat hämmentyneitä

Kuva: Lehtikuva
Britannian EU-lähettiläs ojensi keskiviikkona EU-erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.

Britannian kanssa pitää ensin ratkaista Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja muualla Euroopassa asuvien brittien kohtalo, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hänen mukaansa ihmisten kohtalo on oikeastaan ainoa asia, jossa Eurooppa-neuvoston käytävillä on keskusteltu yksityiskohdista.

– Tähän pitäisi nopeasti löytää yhteisymmärrys, koska asia huolettaa ihmisiä. Myös Suomessa asuvia brittejä on ollut yhteydessä, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan tämän jälkeen Britannian kanssa keskustellaan rahoituksesta, mikä on vaikeampi kysymys. Suomen kanta on, että olemassa olevia sitoumuksia noudatetaan nykyisen rahoituskauden osalta.

– Lähtökohta on, että sitoumus on tämän rahoituskauden ajaksi. Siitä eteenpäin mennään, mikä yhteinen sopimus on, Sipilä sanoo.

Komission laskelman mukaan Britannian maksettavaksi voi tulla jopa 60 miljardia euroa, koska maalla on sitoumuksia, jotka jatkuvat vielä brexitin jälkeen. Summa koostuu Britannian velvoitteista EU:n investointiohjelmiin ja rakennerahastoihin sekä EU-virkamiesten eläkemaksuista.

Riippuu myös vastapuolen asenteesta, että miten tässä käy.

Näiden kysymysten jälkeen EU on valmis puhumaan tulevasta kauppasuhteesta Britannian kanssa. Sipilän mukaan pitää tavoitella käytännönläheistä ratkaisua, jossa saadaan mahdollisimman hyvä kauppasuhde Britannian kanssa.

– Riippuu myös vastapuolen asenteesta, että miten tässä käy, Sipilä sanoo.

Suomen kannalta hyvään Britannian EU-eroon kuuluu Britannian pysyminen eurooppalaisessa turvallisuusratkaisussa ja markkinoiden toiminta, sanoo ulkoministeri Timo Soini (ps.). Hänen mukaansa EU:n kannalta taas on tärkeä luoda pelisäännöt, joita kaikki kunnioittavat.

Soinin mukaan Britannian kansan tahdosta on turha ”nillittää tai itkeä”, vaan nyt tärkeintä on hyvä lopputulos. Soinin mukaan rahoitusta saa aina vaatia, mutta kokonaisuuteen liittyy rahan lisäksi vapaa liikkuvuus ja itsemääräämisoikeus.

– Toivon malttia ja valttia EU:lta ja Britannialta. Tässä ei nokittelulle, kostomentaliteetille ja pahalle tahdolle ole sijaa, Soini sanoo.

Britannian ero Euroopan unionista käynnistyi tänään. Britannian EU-lähettiläs Tim Barrow luovutti maan EU-erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille Brysselissä. Sipilän mukaan seuraavaksi Suomessa arvioidaan neuvottelutavoitteita ja vappuviikonloppuna kokoontuu Eurooppa-neuvosto, jossa määritellään linjaukset sen jälkeen alkaviin varsinaisiin neuvotteluihin.

STT–MIKKO ISOTALO

”Alex, minne sää lähdet?” – Nobelisti Holmström piti kansanedustajat otteessaan ja antoi puheessaan hyvää niin vasemmalle kuin oikealle laidalle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnassa järjestettiin tänään juhlatilaisuus taloustieteen Nobelin saaneen professori Bengt Holmströmin kunniaksi. Holmström piti tilaisuudessa puheen.

Puhemies Maria Lohela totesi aluksi kaikkien suomalaisten tuntevan ylpeyttä Holmströmin Nobel-palkinnosta. Holmström oli valinnut puheensa teemaksi yksityisen ja julkisen sektorin työnjaon.

Hän tarkasteli asioita omalta tontiltaan eli sopimusteorian ja taloustieteen viitekehyksestä.

Holmström totesi, että on virhe lähteä aggressiivisesti liikkeelle siitä ajatuksesta, että valtio tai julkinen on kallis, tehoton tai byrokraattinen. Organisaatioteoriasta, jota hän edustaa, byrokratia on myös ratkaisu. Hän muistutti, että tehtävät, jotka kaatuvat valtion syliin ovat yleensä ongelmallisia ja juuri siksi ne kaatuvat valtion syliin.

Hänen puheestaan hahmottui kuva, että kyse on pikemminkin siitä, mikä on julkisen ja yksityisen sektorin oikea työnjako.

Holmströmin mukaan tapaa, jolla yksityinen sektori toimii, ei voi suoraan kopioida julkiselle sektorille tai valtiolliseen toimintaan.

Markkinatalouden tärkein piirre ei ole kilpailu.

Markkinataloudesta Holmström totesi, ettei sen tärkein piirre ole kilpailu.

– Kilpailu on seuraus siitä, mikä on sen tärkein piirre, eli että ihmisillä on valinnanvaraa, hän painotti.

Jos markkinoilla voima on voiton maksimointi ja voittoa voidaan mitata, julkisella sektorilla näiden puuttuminen on Holmströmin mukaan tärkein etu yksityiseen sektoriin verrattuna.

Näin julkinen sektori voi huomioida kaikkia muita yhteiskunnalle ja yhteisölle tärkeitä asioita, joita markkinatalous ei oikealla tavalla huomioi, jos kilpailu on intensiivistä. Voiton maksimointi tuhoaisi julkiselle sektorille tärkeitä tavoitteita.

Kun täysistuntosalista alkoi kuulua kansanedustajien ääniä, Holmström otti tilanteen välittömästi haltuunsa. Hän nauratti kansanedustajia tulkiten salin vasemman laidan pitävän hänen ajattelustaan. Hän totesi sanovansa jotain mukavaa oikeallekin laidalle ja antoi tukea ajatukselle julkisen sektorin supistamisesta.

Pian kansanedustaja Alexander Stubb (kok.) joutui lähtemään salista.

– Alex, minne sää lähdet, Holmström kysyi.

Stubb perusteli lähtöää jotenkin, mikä ei kuulunut medialehterille.

– Se on huono valinta, Holmström kuittasi.

”Eivät ne ’ressut’ tiedä, mitä he haluavat.”

Holmström palasi julkisen ja yksityisen sektorin eroihin ja totesi, että julkista sektoria voidaan parantaa sitä leikkaamalla. Samoin siellä voidaan hyödyntää sitä, mitä yksityisellä puolella on opittu tehokkuudesta.

Holmström otti kantaa myös aiheeseen, josta hän paljon opettavana ja luennoivana professorina usein puhuu, korkekoulujärjestelmään. Sen tilaa hän ei pidä Suomessa hyvänä. Hän ilmoitti, ettei pysty ymmärtämään, miksei korkeakoulumenoja ole lisätty.

– Suomessa täytyy hyvin tarkkaan seurata, että voitaisin yksityistää tai päästää yliopistoja vapaaksi vielä enemmän kuin tähän mennessä ja ennen kaikkea opiskelijoille täytyy tarjota vaihtoehtoja. Se on avain koulutuksen parantamiselle, hän näkee.

Suomalaisia yliopiston opiskelijoita Holmström kehui osaaviksi. Hänen mielestään yliopistoihin pitäisi päästää opiskelijat sisään ”yhdestä ovesta”. Toisin sanoen hän poistaisi sen, että opiskelijat menevät yhteen tiedekuntaan. Yliopistossa saisi alkuun opiskella vapaasti ja hakea oma alaa.

– Eivät ne ”ressut” tiedä, mitä ne haluavat, hän sanoi ja viittasi ensimmäisen vuoden opiskelijoihin.

”Yritin välttää sotea.”

– En pääse ollenkaan soteen, koska yritin välttää sitä, Holmström totesi puheensa loppupuolella.

Hän lisäsi, että siihen pätee se, mitä hän aiemmin puhui julkisen talouden tehtävästä.

Hän totesi myös, että olisi ollut varovaisempi viedessään sotea eteenpäin. Hän olisi ensin kokeillut erilaisia malleja maakunnissa. Niistä olisi sitten opittavissa.

Toisaalta hän katsoo, että soten on nyt myös mentävä eteenpäin. Sitä on tehty niin kauan ja on hyvä, että sitä toteutetaan rohkeasti.

Hän kehotti kansanedustajia kuitenkin varoutumaan odottamattomiin seurauksiin. Mentaalisesti pitää olla valmis tekemään korjausliikkeitä.

Esimerkiksi erilaisten kannustinjärjestelmien toimivuus voi Holmströmin mukaan olla kiinni hyvin pienistä yksityiskohdista.

Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobl-palkinnon sopimusteorian tutkimuksistaan viime vuoden lokakuussa.

Keskustelua aiheesta

”Pistääkö hallitus pään pensaaseen?” – ex-perheministerit vaativat viimein vauhtia perhevapaan uudistamiseen

Kuva: Thinkstock

Monet puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat julkistaneet omia perhevapaamallejaan – viimeksi korkeakoulutettujen Akava. SDP:n malli joustavampiin perhevapaisiin esiteltiin viime viikolla. Myös laaja joukko eri asiantuntijatahoja on nyt tehnyt ehdotuksensa uudistuksesta.

– Hallituksen on syytä ottaa viesti vakavasti ja aloittaa uudistuksen valmistelu viipymättä, SDP:n entiset perheministerit Susanna Huovinen, Maria Guzenina ja Tuula Haatainen vaativat.

He toivovat asiasta vastavalta ministeriltä vastausta, millä aikataululla valmistelu on tarkoitus aloittaa.

– Vai pistääkö hallitus pään pensaaseen ja tyytyy ajasta jälkeenjääneeseen nykymalliin, perheiden hyvinvoinnin kustannuksella, ex-perheministerit kysyvät.

Huovinen muistuttaa, että kaikkia mallinsa esitelleitä tahoja yhdistää yhteisymmärrys siitä, että perhevapaita pitää uudistaa vastaamaan paremmin nykyarkea.

– Ruotsissa on jo vuosikymmeniä edistetty perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, ja siellä tulokset näkyvät; naisten työllisyysaste lastensaanti-iässä on noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.

Jos tämä onnistuu Ruotsissa, miksei se onnistuisi meilläkin?

Guzeninan mielestä uudistus tarvitaan, jotta naisten asema työelämässä paranee, eikä naisille tule pitkien vapaiden aiheuttamaa taakkaa. Se näkyy matalampina palkkoina ja aikanaan pienempinä eläkkeinä.

– Mutta yhtä lailla kyse on miesten tasa-arvosta saada olla enemmän mukana lapsen elämässä. Jos tämä onnistuu Ruotsissa, miksei se onnistuisi meilläkin, Guzenina ihmettelee.

Haatainen pitää SDP:n mallia onnistuneena. Se tuo perhevapaisiin joustoa ja helpottaa perheiden elämää niin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana kuin myös lapsen kasvaessa.

– Meidän mallissamme vapaita voi pitää aina siihen asti, kun lapsi täyttää 10 vuotta. Malli huomioi myös erilaiset perhe- ja elämäntilanteet, hän huomauttaa.

Demarinuoret on kertonut tekevänsä kansalaisaloitteen perhevapaiden uudistamisesta, mikäli hallitus ei kevään kehysriihessä osoita aikeita ryhtyä uudistukseen.

SDP:n perhevapaamalliin voit tutustua täällä