Ihalainen tarjoaa ”nyhräämispolitiikkaa” harjoittavalle hallitukselle kaksi uutta kärkihanketta

Kuva: Jari Soini

– SDP ei ole vain jakopuolue, vaan myös kakunkasvattajien puolue. Hallituksen budjettiesitys on sisällöllisesti epäoikeudenmukainen ja sen kasvua ja työllisyyttä tukevat vaikutukset vaatimattomia, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Hän avaa Demokraatille SDP:n laatimaa elinkeinopakettia, jolla pyritään pitkän, yli vaalikauden mittaiseen kasvun hakemiseen. Paketti sisältyy liitteenä SDP:n vaihtoehtobudjettiin 2017.

Suomessa on tietyllä teollisuuden aloilla orastavan kasvun merkkejä, vaikkakin reilun prosentin kasvuennusteet ovat vielä vaatimattomia.

– Viennin heikko veto on erityisongelma. Korkean teknologian osuus viennissä on pudonnut 10 vuodessa 18 prosentista seitsemään, Ihalainen murehtii.

Viennin edellytyksiä on pyritty parantamaan, joten maamme saattaa olla myös alisuorittaja. Toisaalta maailman kasvava epävakaus lisää viennin haasteita.

– Tarvitaan rytminvaihdos, katseen nostaminen varpaista tulevaisuuteen ja pidemmän aikavälin kasvun tavoittamiseen. Puoliväliriihi tarjoasi hallitukselle nyhräämispolitiikan sijasta uudelleenarvioinnin paikan, Ihalainen haastaa.

Hän murehtii koulutuksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen (t&k) leikkauksia. SDP:n vaihtoehtobudjetti ehdottaakin Tekesille lisää rahoitusta.

– Viisas valtio satsaisi myös koulutukseen.

Ihalainen painottaa, miten Ruotsissa on pantu lisää paukkuja tulevaisuusinvestointeihin.

Omistajapolitiikallakin voi tehdä paljon.

Ihalaisen mukaan SDP:ssä nähdään elinkeinopolitiikan uudistamisen ja valtion omistamisen uudistamisen liitto tärkeänä.

– Pitäisi pitää huolta siitä, että meillä on vahvaa valtionomistajuutta, ja omistajuuden rakennetta voi uudistaa. Kun budjettirahat ovat vähissä, omistajapolitiikallakin voidaan tehdä paljon.

Ihalainen toteaa, että vaikka Lipposen (sd.) hallituksia on moitittu valtion omaisuuden myynnistä, rahaa käytettiin tulevaisuusinvestointeihin ja t&k:hon.

Ihalainen ehdottaakin hallitukselle omissa nimissään, että puoliväliarviossa valtion omaisuuden myynnin voisi yhdistää t&k:n ja koulutuksen leikkauksien osittaiseen perumiseen. Myynnistä saatava raha käytettäisiin pitkän aikavälin investointeihin.

SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyvä elinkeinopaketti nivoo yhteen useiden ministeriöiden, Tekesin, Team Finlandin ja Sitran hankkeet 120 miljoonan euron kokonaisuudeksi. Paketin kohteet ovat seuraavat:

• Uusiutuvan teollisuuden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Sähköisen liikenteen strategia: 12 miljoonaa euroa

• Kiertotalouden ja jakamistalouden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Viennin veturit ja pk-yritysten jalustayhtiö: 20 miljoonaa euroa

• Arktiset mahdollisuudet – Pohjoinen Silkkitie: 15 miljoonaa euroa

• Brand Finland: markkinoinnin ja kaupallistamisen vahvistaminen: 13 miljoonaa euroa

• Palveluiden arvonlisän ohjelma: 20 miljoonaa euroa

Huolestuttava suhdeluku.

Ihalainen muistuttaa uudestaan ja uudestaan tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen vähentämisen tuhoisuudesta. Hän toteaa nyrkkisääntönä, että euro julkista investointia poikisi 2 euroa yksityisen sektorin investointeja.

Yrityksillä on Ihalaisen mielestä myös peiliin katsomisen paikka. T&k -panoksista enää reilut 10 prosenttia kohdistuu uusiin tuotannonaloihin tai globaaleihin innovaatioihin. Puolet käytetään pelkästään olemassa olevien tuotteiden paranteluun.

– Onko jämähdetty vanhan rakenteen kehittämiseen? Tämä on huolestuttava suhdeluku, Ihalainen pohtii.

Hän painottaa myös yritystukien perkaamisen tärkeyttä. Niille olisi luotava uusi, kasvua tukeva kriteeristö.

Uusiutuvan teollisuuden edistäminen kätkee SDP:n elinkeinopaketissa sisälleen väliaikaisen 20 miljoonan euron lisäyksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautukseen. Energiaveron palautuksen ehdoksi asetettaisiin kuitenkin yrityksen sitova strategia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Tämän toteutumista valvottaisiin.

– Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä tärvellä. Meillä on etäisyyksien takia kuljetuskustannuksissa noin 10 prosentin takamatka suhteessa Euroopassa oleviin yrityksiin. Perusteoliisuutta ja sen vientiä tarvitaan tulevaisuudessakin, Ihalainen perustelee.

Elinkeinopaketin sähköisen liikenteen strategiaan kuuluu aurinkoenergian edistäminen, autojen romutuspalkkion palauttaminen sekä täyssähköautojen hankinnan tukeminen. Ihalaisen mukaan Sipilän hallitus on laiminlyönyt aurinkoenergian ja sähköisen liikenteen kehittämisen.

– Emme saisi bioltalouden nosteessa unohtaa, että ne ovat isoja maailman trendejä.

Ainakin demareitten iso kärkihanke.

Kiertotalouden kehittäminen on Ihalaisen lempilapsi. Maailmanlaajuisesti kyse on 1 500 miljardin markkinoista. Suomessa kiertotalous voisi kasvattaa kansantuotetta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja tuoda parhaimmillaan 75 000 työpaikkaa 15 vuodessa.

Erilaiset jätevesien puhdistukseen, ympäristön hoitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiot voivat olla tulevaisuudessa iso bisnes.

– Meillä on Sitran tukemana valmisteltu aivan uniikki kiertotalouden toimintaohjelma. Se pitäisi ehdottomasti nostaa uudeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Ainakin se on demareitten politiikan iso kärkihanke.

SDP panostaisi myös pk-yritysten viennin parantamiseen yhteisin kumppanuuksin isojen yritysten kanssa, sekä perustamalla vientiä tukevan jalustayhtiön. Muissa Pohjoismaissa pk-yritysten vienti on paljon Suomea vahvempaa.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten osuus Suomen viennistä 15 prosentista 30 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat luvut ovat 25 prosenttia ja 35 prosenttia.

”En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen.”

SDP satsaisi myös arktisen alueen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Markkinoinnista on jo pitkään puhuttu suomalaisen viennin heikkona lenkkinä. Suomalaiset yritykset käyttävät markkinointiin vain 3-4 prosenttia liikevaihdostaan. Muissa pohjoismaissa luku on kaksinkertainen.

SDP satsaisi markkinointiin, kaupallistamiseen ja palveluviennin kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Ihalainen tarjoaa jo toista kärkihanketta hallitukselle.

– Palvelujalojen strategia sekä kasvun ja työlliyyden ohjelma matkailu mukaan lukien puuttuu kiertotalouden tapaan hallituksen kärkihankkeista.

– Jos emme saa aikaan kasvun lähteitä ja vientiä liikkeelle, keskustelemme täällä vuosi toisensa jälkeen palkkojen alentamisesta, hintakilpailukyvystä ja yleissitovuudesta, Ihalainen varoittaa ja vaatii hallituksen puoliväliriiheen kunnollista investointiohjelmaa.

– En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen. En ole nähnyt vielä mitään valmista, johon voisi ottaa kantaa. Sen sijaan, että hallitus miettisi lisäleikkauksia, pitäisi suuntautua uudistuksiin, jotka välttäisivät lisäleikkausten paineet. Katsottaisiin tulevaisuuteen.

Kiinalaisten tulo ei sattumaa.

Ihalainen toteaa SDP:n 120 miljoonan elinkeinopaketista, että uskottavuussyistä miljardikaupalla ei voi lähteä liikkeelle. Hän uskoo, että julkinen raha voisi tuoda mukanaan myös yksityistä rahaa. Myös eläkeyhtiöt voivat olla kiinnostuneita pidemmän aikavälin hankkeista.

– Monet rahoittajat etsivät hyviä ja turvallisia kohteita. Kiinalaisten tulo Suomeen ei ole sattumaa. He haluavat tulla raaka-ainetten lähteelle ja maahan, jossa on paljon osaamista. Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että valtio-omistajalla ei saa olla kaikki kaupan. Tarvitaan kansallista omistajuutta ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Suomeen tarvitaan pääomaa nimenomaan tuotannollisia investointeja varten. Ihalaisen mukaan Suomessa osataan hyödyntää aivan liian heikosti esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastoa ESIRiä. Tässä myös komissaari Jyrki Katainen on pyrkinyt herättelemään suomalaisia aktiivisuuteen.

USA:n kauppapolitiikka Donald Trumpin aikakaudella on vielä iso arvoitus. Se on varmaa, että kaupankäynnin esteiden pystyttäminen ei ole maamme kannalta hyvä asia. Lauri Ihalainen muistuttaa, että Suomi on ollut globalisaation voittajamaita.

Tuottavuuden nostaminen ei ole pihalle heittämistä

Kiertotaloudessa ja sen konseptien kehittämisessä Suomella on Ihalaisen mukaan mahdollisuus nousta Euroopan kärkeen. Ihalaisen mukaan kunnissa ja yrityksissä on jo nyt tällä saralla paljon hyvää toimintaa.

– On oivallettu, että kyseessä on isot globaalit markkinat. Jokaisella firmalla pitäisi olla oma kiertotalouden strategia tai ohjelma ja kunnissa voisi miettiä, mikä niiden osuus kiertotalouden eteen on. Toivoisin, että demarit olisivat erittäin aloitteellisia kierto- ja jakamistalouden teemoissa, joissa demareilla onkin jo hyvä maine.

Ihalainen summaa tärkeimmäksi kasvun edellytykseksi tuottavuuden nostamisen, toisena tulee työpanoksen ja osaamisen taso ja, kolmantena investoinnit.

– Tuottavuuden nostaminen on tärkeintä, mutta sitä ei pidä ymmärtää ihmisten pihalle heittämisen politiikkana. Hyvä tuottavuus on hyvää johtamista, uuden teknologian fiksua soveltamista ja osaamiseen panostamista. Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) mukaan tuottavuuden tärkeimmät ajurit ovat työyhteisön sisällä.

Tuottavuuden nostamisen pitäisi olla Ihalaisen mielestä keskeinen kysymys myös paikallisessa sopimisessa.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus eivät ole vastakkaisia, vaan ne voisivat tukea toisiaan.  Olisi tosi tärkeätä, että saataisiin tällainen liike aikaan suomalaisille työpaikoille.

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.