tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Ihalainen tarjoaa ”nyhräämispolitiikkaa” harjoittavalle hallitukselle kaksi uutta kärkihanketta

Kuva: Jari Soini

– SDP ei ole vain jakopuolue, vaan myös kakunkasvattajien puolue. Hallituksen budjettiesitys on sisällöllisesti epäoikeudenmukainen ja sen kasvua ja työllisyyttä tukevat vaikutukset vaatimattomia, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Hän avaa Demokraatille SDP:n laatimaa elinkeinopakettia, jolla pyritään pitkän, yli vaalikauden mittaiseen kasvun hakemiseen. Paketti sisältyy liitteenä SDP:n vaihtoehtobudjettiin 2017.

Suomessa on tietyllä teollisuuden aloilla orastavan kasvun merkkejä, vaikkakin reilun prosentin kasvuennusteet ovat vielä vaatimattomia.

– Viennin heikko veto on erityisongelma. Korkean teknologian osuus viennissä on pudonnut 10 vuodessa 18 prosentista seitsemään, Ihalainen murehtii.

Viennin edellytyksiä on pyritty parantamaan, joten maamme saattaa olla myös alisuorittaja. Toisaalta maailman kasvava epävakaus lisää viennin haasteita.

– Tarvitaan rytminvaihdos, katseen nostaminen varpaista tulevaisuuteen ja pidemmän aikavälin kasvun tavoittamiseen. Puoliväliriihi tarjoasi hallitukselle nyhräämispolitiikan sijasta uudelleenarvioinnin paikan, Ihalainen haastaa.

Hän murehtii koulutuksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen (t&k) leikkauksia. SDP:n vaihtoehtobudjetti ehdottaakin Tekesille lisää rahoitusta.

– Viisas valtio satsaisi myös koulutukseen.

Ihalainen painottaa, miten Ruotsissa on pantu lisää paukkuja tulevaisuusinvestointeihin.

Omistajapolitiikallakin voi tehdä paljon.

Ihalaisen mukaan SDP:ssä nähdään elinkeinopolitiikan uudistamisen ja valtion omistamisen uudistamisen liitto tärkeänä.

– Pitäisi pitää huolta siitä, että meillä on vahvaa valtionomistajuutta, ja omistajuuden rakennetta voi uudistaa. Kun budjettirahat ovat vähissä, omistajapolitiikallakin voidaan tehdä paljon.

Ihalainen toteaa, että vaikka Lipposen (sd.) hallituksia on moitittu valtion omaisuuden myynnistä, rahaa käytettiin tulevaisuusinvestointeihin ja t&k:hon.

Ihalainen ehdottaakin hallitukselle omissa nimissään, että puoliväliarviossa valtion omaisuuden myynnin voisi yhdistää t&k:n ja koulutuksen leikkauksien osittaiseen perumiseen. Myynnistä saatava raha käytettäisiin pitkän aikavälin investointeihin.

SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyvä elinkeinopaketti nivoo yhteen useiden ministeriöiden, Tekesin, Team Finlandin ja Sitran hankkeet 120 miljoonan euron kokonaisuudeksi. Paketin kohteet ovat seuraavat:

• Uusiutuvan teollisuuden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Sähköisen liikenteen strategia: 12 miljoonaa euroa

• Kiertotalouden ja jakamistalouden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Viennin veturit ja pk-yritysten jalustayhtiö: 20 miljoonaa euroa

• Arktiset mahdollisuudet – Pohjoinen Silkkitie: 15 miljoonaa euroa

• Brand Finland: markkinoinnin ja kaupallistamisen vahvistaminen: 13 miljoonaa euroa

• Palveluiden arvonlisän ohjelma: 20 miljoonaa euroa

Huolestuttava suhdeluku.

Ihalainen muistuttaa uudestaan ja uudestaan tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen vähentämisen tuhoisuudesta. Hän toteaa nyrkkisääntönä, että euro julkista investointia poikisi 2 euroa yksityisen sektorin investointeja.

Yrityksillä on Ihalaisen mielestä myös peiliin katsomisen paikka. T&k -panoksista enää reilut 10 prosenttia kohdistuu uusiin tuotannonaloihin tai globaaleihin innovaatioihin. Puolet käytetään pelkästään olemassa olevien tuotteiden paranteluun.

– Onko jämähdetty vanhan rakenteen kehittämiseen? Tämä on huolestuttava suhdeluku, Ihalainen pohtii.

Hän painottaa myös yritystukien perkaamisen tärkeyttä. Niille olisi luotava uusi, kasvua tukeva kriteeristö.

Uusiutuvan teollisuuden edistäminen kätkee SDP:n elinkeinopaketissa sisälleen väliaikaisen 20 miljoonan euron lisäyksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautukseen. Energiaveron palautuksen ehdoksi asetettaisiin kuitenkin yrityksen sitova strategia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Tämän toteutumista valvottaisiin.

– Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä tärvellä. Meillä on etäisyyksien takia kuljetuskustannuksissa noin 10 prosentin takamatka suhteessa Euroopassa oleviin yrityksiin. Perusteoliisuutta ja sen vientiä tarvitaan tulevaisuudessakin, Ihalainen perustelee.

Elinkeinopaketin sähköisen liikenteen strategiaan kuuluu aurinkoenergian edistäminen, autojen romutuspalkkion palauttaminen sekä täyssähköautojen hankinnan tukeminen. Ihalaisen mukaan Sipilän hallitus on laiminlyönyt aurinkoenergian ja sähköisen liikenteen kehittämisen.

– Emme saisi bioltalouden nosteessa unohtaa, että ne ovat isoja maailman trendejä.

Ainakin demareitten iso kärkihanke.

Kiertotalouden kehittäminen on Ihalaisen lempilapsi. Maailmanlaajuisesti kyse on 1 500 miljardin markkinoista. Suomessa kiertotalous voisi kasvattaa kansantuotetta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja tuoda parhaimmillaan 75 000 työpaikkaa 15 vuodessa.

Erilaiset jätevesien puhdistukseen, ympäristön hoitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiot voivat olla tulevaisuudessa iso bisnes.

– Meillä on Sitran tukemana valmisteltu aivan uniikki kiertotalouden toimintaohjelma. Se pitäisi ehdottomasti nostaa uudeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Ainakin se on demareitten politiikan iso kärkihanke.

SDP panostaisi myös pk-yritysten viennin parantamiseen yhteisin kumppanuuksin isojen yritysten kanssa, sekä perustamalla vientiä tukevan jalustayhtiön. Muissa Pohjoismaissa pk-yritysten vienti on paljon Suomea vahvempaa.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten osuus Suomen viennistä 15 prosentista 30 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat luvut ovat 25 prosenttia ja 35 prosenttia.

”En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen.”

SDP satsaisi myös arktisen alueen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Markkinoinnista on jo pitkään puhuttu suomalaisen viennin heikkona lenkkinä. Suomalaiset yritykset käyttävät markkinointiin vain 3-4 prosenttia liikevaihdostaan. Muissa pohjoismaissa luku on kaksinkertainen.

SDP satsaisi markkinointiin, kaupallistamiseen ja palveluviennin kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Ihalainen tarjoaa jo toista kärkihanketta hallitukselle.

– Palvelujalojen strategia sekä kasvun ja työlliyyden ohjelma matkailu mukaan lukien puuttuu kiertotalouden tapaan hallituksen kärkihankkeista.

– Jos emme saa aikaan kasvun lähteitä ja vientiä liikkeelle, keskustelemme täällä vuosi toisensa jälkeen palkkojen alentamisesta, hintakilpailukyvystä ja yleissitovuudesta, Ihalainen varoittaa ja vaatii hallituksen puoliväliriiheen kunnollista investointiohjelmaa.

– En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen. En ole nähnyt vielä mitään valmista, johon voisi ottaa kantaa. Sen sijaan, että hallitus miettisi lisäleikkauksia, pitäisi suuntautua uudistuksiin, jotka välttäisivät lisäleikkausten paineet. Katsottaisiin tulevaisuuteen.

Kiinalaisten tulo ei sattumaa.

Ihalainen toteaa SDP:n 120 miljoonan elinkeinopaketista, että uskottavuussyistä miljardikaupalla ei voi lähteä liikkeelle. Hän uskoo, että julkinen raha voisi tuoda mukanaan myös yksityistä rahaa. Myös eläkeyhtiöt voivat olla kiinnostuneita pidemmän aikavälin hankkeista.

– Monet rahoittajat etsivät hyviä ja turvallisia kohteita. Kiinalaisten tulo Suomeen ei ole sattumaa. He haluavat tulla raaka-ainetten lähteelle ja maahan, jossa on paljon osaamista. Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että valtio-omistajalla ei saa olla kaikki kaupan. Tarvitaan kansallista omistajuutta ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Suomeen tarvitaan pääomaa nimenomaan tuotannollisia investointeja varten. Ihalaisen mukaan Suomessa osataan hyödyntää aivan liian heikosti esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastoa ESIRiä. Tässä myös komissaari Jyrki Katainen on pyrkinyt herättelemään suomalaisia aktiivisuuteen.

USA:n kauppapolitiikka Donald Trumpin aikakaudella on vielä iso arvoitus. Se on varmaa, että kaupankäynnin esteiden pystyttäminen ei ole maamme kannalta hyvä asia. Lauri Ihalainen muistuttaa, että Suomi on ollut globalisaation voittajamaita.

Tuottavuuden nostaminen ei ole pihalle heittämistä

Kiertotaloudessa ja sen konseptien kehittämisessä Suomella on Ihalaisen mukaan mahdollisuus nousta Euroopan kärkeen. Ihalaisen mukaan kunnissa ja yrityksissä on jo nyt tällä saralla paljon hyvää toimintaa.

– On oivallettu, että kyseessä on isot globaalit markkinat. Jokaisella firmalla pitäisi olla oma kiertotalouden strategia tai ohjelma ja kunnissa voisi miettiä, mikä niiden osuus kiertotalouden eteen on. Toivoisin, että demarit olisivat erittäin aloitteellisia kierto- ja jakamistalouden teemoissa, joissa demareilla onkin jo hyvä maine.

Ihalainen summaa tärkeimmäksi kasvun edellytykseksi tuottavuuden nostamisen, toisena tulee työpanoksen ja osaamisen taso ja, kolmantena investoinnit.

– Tuottavuuden nostaminen on tärkeintä, mutta sitä ei pidä ymmärtää ihmisten pihalle heittämisen politiikkana. Hyvä tuottavuus on hyvää johtamista, uuden teknologian fiksua soveltamista ja osaamiseen panostamista. Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) mukaan tuottavuuden tärkeimmät ajurit ovat työyhteisön sisällä.

Tuottavuuden nostamisen pitäisi olla Ihalaisen mielestä keskeinen kysymys myös paikallisessa sopimisessa.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus eivät ole vastakkaisia, vaan ne voisivat tukea toisiaan.  Olisi tosi tärkeätä, että saataisiin tällainen liike aikaan suomalaisille työpaikoille.

Sipilä: ”Ei ole helppo päätös, kun on niin monta ehdokasta” – EU-virastojen uusista sijoituspaikoista tulee kova vääntö

Kuva: Lehtikuva-AFP
Pääministeri Juha Sipilä osallistuu EU-huippukokoukseen Brysselissä.

EU-maat aikovat äänestää marraskuussa siitä, mihin maahan EU:n lääkevirasto ja pankkiviranomainen sijoitetaan.

Britannia isännöi tällä hetkellä kahta EU-virastoa, lääkevirastoa ja pankkiviranomaista, jotka sijoitetaan muihin maihin brexitin myötä.

Jäsenmaat sopivat myöhään torstai-iltana siitä, miten päätös uudelleensijoittamisesta tehdään.

Lähes kaikki EU-maat tavoittelevat virastoja itselleen, Suomi mukaan luettuna, ja taistelusta on tulossa kova.

Jäsenmaiden pitää jättää hakemuksensa heinäkuun loppuun mennessä.

Komissiolla on joukko periaatteita, joiden avulla se arvioi hakemuksia. Kriteerinä on muun muassa mahdollisuus käynnistää viraston toiminta samana päivänä, kun Britannian ero astuu voimaan.

Viraston toimitilojen pitää myös sijaita hyvien kulkuyhteyksien päässä, kaupungissa pitää olla riittävästi majoitustilaa, kouluja viraston työntekijöiden lapsille ja työllistymismahdollisuuksia puolisoille. Komissio ei kuitenkaan tee päätöstä, vaan tarjoaa vain vertailutietoa päätöksenteon tueksi.

Yleisten asioiden neuvosto äänestää kaupungeista marraskuussa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi kokouksen päätyttyä, että prosessista päätettiin lopulta muutamassa minuutissa, vaikka aiemmin viikolla sopu näytti epävarmalta.

Sipilä uskoo, että Helsinki pärjäisi kriteerien perusteella hyvin.

– Ei ole helppo päätös, kun on niin monta ehdokasta, Sipilä kuitenkin enteili.

Anniina Luotonen–STT

Berner tarjosi miljoonaa euroa uutistoimintaan – ottajaa ei kuitenkaan taida löytyä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Hallitus on esittänyt lisäbudjetissa miljoonan euron tukea yleisen edun TV-kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemiseksi.

Myös median innovaatiotuen jäljelle jäävää rahaa kohdennettaisiin uudelleen. Sitäkin voitaisiin käyttää yleisen edun TV-kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemiseen. Näillä näkymin tätä rahaa ei ole kuitenkaan jäämässä jäljelle.

– Rahaa on tarjolla miljoona ensi vuodelle, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) summaa.

– Ajatus on ollut se, että sitä voi hakea, jos on 25 % omaa toimituksellista tuotantoa, päätoimittaja ja tv-kanavan kautta jaettavaa uutista, Berner muistelee ulkomuistista ehtoja.

– Yleisen edun kanavan mukainen paikka edellyttää kanavana myös, että olet valmis tekstittämään ja valmis koko maata peittävään jakeluun, hän lisää.

Suomessa on kannettu huolta kaupallisten TV-kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan puolesta. Ajat ovat olleet kovia ja toiminta on supistunut.

”Sehän jää Maikkarille arvioitavaksi.”

Kaupallisen television uutistoiminnan rahoitusta ja tulevaisuutta arvoinut työryhmä ehdotti, että valtio tukisi kaupallista tv-uutistoimintaa kolmivuotisella tukiohjelmalla. Tuki olisi kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Nyt siis tarjolla on kuitenkin vain miljoona vuodessa.

Ministeri Anne Bernerin käsitys on se, että tällä hetkellä yksikään kanava ei ole kiinnostunut yleisen edun kanavan hausta. Ei siis välttämättä edes MTV.

– Sehän jää Maikkarille arvioitavaksi, riittääkö se miljoona vuodessa, jotta he olisivat kiinnostuneita hakemaan yleisen edun kanavan paikkaa. En minä osaa vastata sitä Maikkarin puolesta, että ovatko he valmiita, koska nyt loppujen lopuksihan me puhumme kuitenkin hyvin erilaisesta rahamäärästä kuin alun perin oli ajateltu. Kyllä he varmaan ovat kiinnostuneita, mutta nythän se raha vain on erilainen, Berner sanoo.

Hän pohtii myös, voisiko joku muu toimija, uusi tai vanha olla kiinnostunut turvaamaan Ylen rinnalla TV:n uutistoiminnan monimuotoisuutta.

– Kysymyshän on myöskin se, että voidaanko tällä vielä houkutella ketään. Joku uusi toimija tai sanotaan, että voiko Sanoma olla kiinnostunut kasvattamaan jonkin verran televisiouutisointia Nelosen kautta vaiko ei.

”Turvataan moniarvoinen tai edes pariarvoinen mahdollisuus.”

Media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö Medialiitto on kritisoinut, että olisi puolueellista, jos vain MTV saisi valtiolta kaavailtua tukea.

– Meidän intressihän ei ole mikään muu kuin se, että turvataan moniarvoinen tai edes pariarvoinen mahdollisuus saada uutisia, Berner sanoo.

Pariarvoisella hän viittaa Ylen ja MTV:n tv-uutistuotantoon.

Suomessa on yhä ihmisiä, joiden uutishankinta on vain TV:n varassa.

– Nyt me emme ole vielä ehkä siinä tilanteessa, että voisimme ajatella, että television kautta saatavat uutiset keskittyisivät vain Ylelle. Meidän haaste on se, että meillä ei tällä hetkellä kukaan hae yleisen edun kanavan paikkaa. Meillä on yleisen edun kanavana vain Yle.

Koska on ihmisten tiedonsaannin monipuolisuudesta, viime kädessä puhutaan myös kansalaisten demokraattisista oikeuksista.

Ministeri muistuttaa, mistä ajatus kaupallisen TV-uutistoiminnan tukemisesta lähti liikkeelle: Ylen parlamentaarinen työryhmä kirjasi rapottiinsa, että ministeriön tulee selvittää, onko kaupallisilla tv-uutisilla mahdollisuus säilyä tulevaisuudessa yhtenä jakelukanavana Suomessa.

MTV: ”Emme vielä tiedä.”

Mitä varsinaiset toimijat ajattelevat tuesta ja yleisen edun kanavan hausta?

– Odotamme vielä tarkempaa tietoa mahdollisesta tuesta sekä tuen ehdoista, ennen päätöstämme. Jos tuen ehdot ovat realistiset, niin olemme valmiita tukea hakemaan, MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund sanoo.

– Lähtökohtaisesti on hienoa ja arvostettavaa, että laadukas uutistoiminta nähdään tärkeänä myös Suomessa, muiden pohjoismaiden tavoin.

Näyttääkö siltä, että tuen ehdoista voisi tulla realistiset ja millaiset olisivat realistiset ehdot?

– Emme tiedä vielä. Toivomme siis näin ja odotamme tarkempia ehtoja, Nordlund vastaa.

Nelonen: ”Tukea ei voida myöntää vain yhdelle toimijalle.”

Nelonen ei ole vallitsevassa tilanteessa hakemassa yleisen edun kanavan statusta.

– Yhdelle toimijalle suuntautuva tuki on näkemyksemme mukaan kuitenkin kestämätön ratkaisu. Jos sen sijaan kotimaista uutis- ja ajankohtaistoimintaa halutaan tukea jakelutieriippumattomasti ja kuluttajakäyttäytymistä mukaillen, niin asia on kannatettava, Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso sanoo.

Jos häntä hieman tulkkaa, kyse on siitä, että vain MTV:n tukeminen ei olisi tasapuolista ja muutakin kuin TV:n uutistoimintaa voisi tukea.

– Tukea ei voida myöntää vain yhdelle toimijalle, eikä kertaluonteinen tuki edistä kotimaista uutistuotantoa mitenkään. Ei myöskään ole mitään takeita, ettei uutistuki lopulta kanavoidu viihdesisältöjen puolelle. Kaupallista uutistoiminta pitäisi tarkastella kokonaisuutena, eikä tukea yksipuolisesti esimerkiksi vanhemman kohderyhmän lineaarikanavan uutisia, hän jatkaa.

– Näkemykseni mukaan kotimaisen audiovisuaalisen tuotannon turvaaminen on isompi kysymys ja sitä kannattaisi lähestyä kokonaisvaltaisemmin, Laakso muotoilee.

Professori puolueloikkareista: Tulevaisuus yleensä kehno – Edes Soini ei voi taata menestystä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Äänestyskäyttäytymistä pitkään tutkinut professori Heikki Paloheimo kertoo, ettei uuteen puolueeseen loikannut valovoimainen johtajakaan aina kykene pelastamaan loikkareita kehnolta tulevaisuudelta. Timo Soini kuuluu itsekin loikkareihin.

 

– Loikkareiden tulevaisuus on puoluehajaannuksissa yleensä huono, muistuttaa professori Heikki Paloheimo tuoreessa Facebook-päivityksessään.

– SDP:n puoluehajaannuksessa 1950-luvun lopulla puolueesta eronnut oppositio sai vuoden 1962 eduskuntavaaleissa eduskuntaan vain kaksi kansanedustajaa. Kun SMP hajosi vuoden 1972 eduskuntavaalien jälkeen, loikkarit (SKYP) saivat seuraavissa eduskuntavaaleissa eduskuntaan vain yhden kansanedustajan, Paloheimo sanoo.

– Edes se, että puoluehajaannuksessa loikkareiden joukossa on puolueen valovoimainen johtaja, ei takaa loikkaripuolueelle menestystä. Itävallassa Jörg Haiderin johtama maahanmuuttovastainen ja EU-kriittinen Vapauspuolue (FPÖ) nousi vuoden 1999 vaaleissa maansa toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja pääsi hallitukseen.

– Vaikka puolueen kannatus seuraavissa vaaleissa putosi alle puolueen edellisistä vaaleista, puolue jatkoi hallituksessa vielä seuraavalla vaalikaudella. Sitten puolue hajosi, kun sen sisälle kasvoi ja nousi enemmistöksi vielä Haiderin linjaa radikaalimmin kansallismielinen ryhmittymä.

– Siinä vaiheessa Jörg Haider ja moni muu FPÖ:n johtoon kuulunut henkilö perusti uuden puolueen, Itävallan tulevaisuuden allianssi (BZÖ). Se ei kuitenkaan vaaleissa menestynyt yhtä hyvin kuin FPÖ. Vuoden 2013 kansallisneuvoston vaaleissa BZÖ ei saanut kansanedustuslaitokseen enää yhtään kansanedustajaa, Paloheimo muistuttaa.

Helsingin Sanomien tänään julkaisemassa kannatusmittauksessa Uusi vaihtoehto sai vähän suuremman ja perussuomalaiset vähän pienemmän kannatuksen YLE:n mittaukseen verrattuna. Siinäkin Uuden vaihtoehdon kannatus jäi kuitenkin Perussuomalaisten kannatusta pienemmäksi. Tästä ei voida kuitenkaan päätellä, että halla-aholaisten suosio on suurempi kuin soinilaisten, niin kuin Helsingin Sanomat painetun lehden otsikossaan väittää, Paloheimo kommentoi.

Kommentti: Missä vaiheessa sunnuntaina, Juha Sipilä? – hallituskriisin ratkaisun yksityiskohdat hämärän peitossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Juha Sipilän (kesk.) uuden hallituksen syntyminen, korjataan Sipilän hallituksen jatkaminen, oli prosessi, joka jättää paljon poliittisten päiväkirjojen, muistelmien ja historiakirjojen selvitettäväksi. Prosessi ei ollut kaunis. Demokratian kannalta voi tietysti nähdä hyvääkin, että poliittinen peli tulee läpinäkyväksi, mutta kansalaisten demokraattiseen osallistumiseen vaikutus lienee miinusmerkkinen.

Moni asia on yhä selvittämättä. Kuka oli keskeinen vaikuttaja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän syntymisessä? Milloin ryhmän synty tiedettiin? Mitä kukin poliittinen toimija tai asiantuntija ajatteli hallituksen hajottamisesta tai jatkamisesta? Miten keskusta ja kokoomus taipuivat siihen, että nyt jo yhden jäsenen loikan jälkeen 19 kansanedustajalla revitään hallituksessa viisi ministerin paikkaa?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuli julki Kainuun Sanomissa aprikoiden, että pääministeri Juha Sipilä olisi voinut kaikesta huolimatta jättää hallituksen eronpyynnön. ”Taisin olla vähän sitäkin mieltä”, Niinistö sanoitti pehmeästi sivallustaan. Tätä valtiosääntöasiantuntijoiden kanssa rupatellut Sipilä ei siis kuitenkaan tehnyt. Hallitus jatkoi.

Oli asiantuntijoita, jotka olivat toistakin mieltä. Yleisen oikeustieteen professori Panu Minkkinen lausui STT:lle 13.6., ettei hallitusta voi enää hyvällä tahdollakaan pitää samana kuin aiemmin. Valtiotieteen professori Göran Djupsund katsoi TT:n haastattelussa, että hallituksen legitimiteetti on kyseenalainen, koska ministerit eivät edusta enää puoluetta, josta heidät valittiin hallitukseen.

Kriisikokoksen paikka.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että Sipilä sanoi eduskunnan täysistunnossa tiedonannossaan hallituksen parlamentaarisen pohjan muuttumisesta seuraavasti: ”Mutta että syntyisi uusi ryhmä ja vielä näin iso ryhmä, niin tällaista keskustelua ei ole käyty. Sellaisesta en ole kuullut mitään ennen tuota viikonloppua. Sunnuntai-iltana kuulin ensimmäisen kerran jotakin mietintää olevan, maanantaina, sen jälkeen kun päätös tehtiin, että arvoeromme on kasvanut liian suureksi, nuo vaihtoehdosta keskustelut alkoivat voimistua.”

Sipilän esikunnasta on vahvistettu STT:lle, että pääministeri keskusteli valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidénin ja oikeusministeriön asiantuntijoiden kanssa sunnuntaina. Hidénin mukaan Sipilän kanssa selvitettiin käytännössä vain toteutuneen kaltaista hallitusvaihtoehtoa.

– Minun tehtäväni ei ollut silloin ja ei ole nyt jälkeenpäin yrittää miettiä, mikä keskustelun tarkoitus oli. Se oli kyselyä yhden mahdollisuuden varalta, Hidén sanoi STT:lle.

Demokraatti yritti kysyä niin Hidéniltä kuin Sipilältä, mihin aikaan sunnuntaina keskustelut käytiin. Ei vastausta. Jos Sipilä kuuli sunnuntai-iltana ”jotain mietintää isosta ja vielä näin isosta ryhmästä”, hänen on täytynyt tarttua oljenkorteen nopeasti ja suurella tarmolla.

Tänään tämä oljenkorsi on sen varassa, ettei Jussi Halla-aho onnistu puhumaan Kike Elomaan lisäksi juuri muita sinisiä takaisin perussuomalaisiin. Jos onnistuu, Suomi 100 -vuosi jatkuu entistä levottomampana.

Jos voi arvata, Sinisen tulevaisuuden juhannuslomille lähtö saattaa myöhästyä jonkin verran. Se on kriisikokouksen paikka, rivit on saatava suoriksi. RKP:n ja KD:n kansanedustajat sen sijaan ovat jo junassa kohti pohjoista.

Keskustelua aiheesta

Kaikkonen: Yle-verosta oikeudenmukainen ratkaisu

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Noin 400 000 pienituloisimmalta suomalaiselta poistuu Yle-vero kokonaan. Pienituloisimpien suomalaisten verot pienenevät ratkaisun seurauksena noin 70 – 143 euroa vuodessa.

Vastaavasti Yle-vero nousee noin 20 euroa vuodessa niillä suomalaisilla, joiden vuositulot ylittävät 20 000 euroa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ratkaisua oikeudenmukaisena.

– Esitän Keskustan eduskuntaryhmän puolesta kiitoksen siitä, että kaikkien puolueiden kesken päästiin ratkaisuun, vaikka se ei ollut helpon työn tulos, Kaikkonen sanoo.

– On tärkeää, että parannuksia heikompiosaisten tilanteeseen jatketaan, mikäli se talouden puitteissa suinkin on mahdollista, hän jatkaa.