Ihalainen toetaa, että hallituksen asettama tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ei ole toteutumassa, jos yhä kasvavaa pitkäaikaistyöttömyyttä ei saada taitettua.

– Tämä merkitsee suurta uhkakuvaa siitä, että jatkuvasti kasvava pitkäaikaistyöttömyys lisää ihmisten riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta ja työelämästä. Tämä lisää niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin taakkaa.

Hallitus esitti keskiviikkona työttömyysturvalakiin odotetusti muutosta, jonka mukaan ansiosidonnaisen päivärahan kesto lyhenisi pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on enintään kolme vuotta, työttömyyspäivärahaa saisi vain 300 päivää.

Työttömyysturvan muutosten päälinjauksista hallitus päätti jo viime syksynä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta lukien.

– Samanaikaisesti hallitus on jättänyt kolme työlainsäädäntöön liittyvää esitystä, jotka heikentävät palkansaajien työelämäturvaa. Pahin niistä on työttömäksi joutuneen takaisinottovelvollisuuden heikentäminen, Ihalainen sanoo.

Ihalaisen mielestä hallitus ei ole tarttunut riittävällä tarmokkuudella ongelmaan eli työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseen vaan on esityksellään keskittynyt työttömänä olevien etuuksien leikkaamiseen.

– Työmarkkinoilla vallitsevat haasteet eivät ratkea työttömien toimeentuloa karsimalla.

Hän muistuttaa, että SDP on esittänyt Rinteen työllistämisseteli –mallia, jossa kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen olisi oikeus käyttää työttömyysturvaansa työllistämissetelinä. Seteli olisi peruspäivärahan suuruinen eli noin 700 euroa kuukaudessa ja kestäisi enintään 300 päivää.

– Työttömyysturvan keston lyhentäminen antaa signaalin, että nyt työttömänä olevat ihmiset eivät hakeudu työnhakuun työttömyysturvansa keston aikana. Arkitodellisuus ei tue tätä näkemystä. Tosiasiallisesti kyse ei ole työttömien haluttomuudesta työhön, vaan siitä, että ei ole riittävästi avoimia työpaikkoja, joihin he voisivat työllistyä.

Työmarkkinoiden haaste on Ihalaisen mukaan työn kysynnän puute ja se, että pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa ja heidän toimeentulonsa heikkenee. Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tukemiseksi tarvitaan uudelleen- ja täydennyskoulutusta ja kohtuuhintaisia asuntoja.

Ihalainen pitää hallituksen esittämää 200 miljoonan euron työttömyysturvamenojen säästötavoitetta ylimitoitettuna ja osin myös nurinkurisena.

– Kun työttömänä olevien toimeentuloa leikataan, joudutaan tilanteeseen, jossa yhä useampi työtön joutuu turvautumaan esimerkiksi kunnalliseen toimeentulo- ja asumistukiin turvatakseen elämänsä perusedellytykset asumisesta ruokaostoksiin ja lasten hyvinvointiin. Kyseessä on pikemminkin säästöjen ulkoistaminen kuntien vastuulle.

Myönteisenä Ihalainen pitää sitä, että työttömyysturvan tasoa ei leikata.