Politiikka
15.11.2018 13:18 ・ Päivitetty: 15.11.2018 13:18
Ihalainen varoittaa: Suomi ei saa jäädä sivuraiteille – “Tallinnan tunnelia ja Jäämeren rataa on pidettävä vastauksina”
Suomen suhteellinen etäisyys Eurooppaan on kasvanut, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen huomauttaa. Samaan aikaan Etelä-Skandinavian mittavat investoinnit nopeisiin raideyhteyksiin ovat vieneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan entisestään lähemmäksi toisiaan ja Eurooppaa.
Ihalainen ottaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan yhdistävän Juutinrauman sillan, jota liikenneinsinöörit aikoinaan vastustivat.
– Tänään arvioidaan, että siltahankkeen hyödyistä 70 prosenttia tulee työmarkkinavaikutuksista. Väkirikkailla työmarkkinoilla kohtaanto toimii ja työnhakijat voivat liikkua yli maiden rajojen, hän painotti puhuessaan Veturimiesten liiton 120-vuotisjuhlassa.
Tätä samaa vaikuttavuutta tavoitellaan Ihalaisen mukaan Tallinnan tunnelilla.
– Tallinnan tunnelia ja Jäämeren rataa Suomen on ylläpidettävä strategisina hankkeina ja vastauksina Suomen suhteellisen etäisyyden kasvuun Eurooppaan. Poliittinen ikkuna voi vielä avautua näillekin hankkeille.
“Helsingin ratapihan kapasiteettiongelma on ratkaistava.”
Iso paine investointeihin on Ihalaisen mielestä erityisesti etelän radoilla. Hän suosittelee lento- ja rautatien yhdistämistä liikenteelliseksi toisiaan tukeviksi hankkeiksi. Se olisi todellista kilpailukykypolitiikkaa.
Lisää aiheesta
– Kansainvälisten kilpailukykytutkimuksien viesti on selvä: vähennä kaupan esteitä, pidä huoli kilpailukyvystä, monipuolista viennin jalustaa ja lisää kansainvälistä ja kotimaista saavutettavuutta.
Ennen tunnin junaa ja lentorataa Ihalainen toteuttaisi miljardi-investoinnin Pisara-rataan. Periaatepäätös siitä tehtiin jo edellisellä hallituskaudella.
– Tässäkin on tärkeää oikea marssijärjestys. Helsingin ratapihan kapasiteettiongelma on ratkaistava. Se parantaisi syöttöliikenteen sujuvuutta myös maakuntiin.
Ihalainen laskee, että Suomen noin 2,5 miljardin infrarakenteen korjausvelasta noin 40% kohdistuu rautateihin. Ongelmana on yksiraiteinen rataverkko.
Hän moittii suomalaista liikennepolitiikkaa liian lyhyttempoiseksi. Suunnittelmat tehdään vaalikausittain, kun muissa pohjoismaissa hankkeita katsotaan 12 vuoden ajanjaksolla.
– Suomen maantieteellinen asema Aasian ja Euroopan välillä on osattava – Venäjä mukaan lukien – hyödyntää hyvin niin, että olemme Aasian ja Euroopan solmupiste, emmekä sivuraide.
Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan uskottavia ratkaisuja.
Ihalaisen mielestä Suomi tarvitsee logistisen ja infrapoliittisen vision, joka tukee kasvupolitiikkaa, vientiä, työmarkkinoiden toimivuutta ja kotimaan aluekehitystä.
Hän pitää aika selvänä, ettei julkinen rahoitus yksin riitä varmistamaan pidemmän aikavälin infrarahoitusta. Siksi pitäisi ennakkoluulottomasti pohtia myös erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusratkaisuja.
– Kuitenkin niin, ettemme päädy samaan tilanteeseen kuin esimerkiksi Britanniassa, jossa yksityinen raha käärii voitot kiskojen, kaluston, matkustajien ja henkilöstön kustannuksella, Ihalainen huomauttaa.
Hän painottaa, että seuraavalla vaalikaudella tarvitaan uskottavia ratkaisuja väyläverkon korjausvelan taittamiseksi ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Sekä henkilö- että tavaraliikennettä raiteilla pitää kehittää. Ihalainen muistuttaa, että kiskoilla kulkeminen on myös ilmastoteko.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.