Kotimaa
3.2.2018 15:20 ・ Päivitetty: 3.2.2018 15:20
“Ihmisille lukeminen ei ole yhtä hauskaa, koska ihmiset eivät ole pörröisiä” – lukulemmikkitoiminta on yleistynyt
– Minä olen Ella, olen vielä toisella luokalla, yhdeksänvuotias Alli Koskelo lukee sohvalla Oulussa Koskelan kirjaston lukuhuoneessa. Suomenlapinkoira Papu istuu vieressä sohvalla hipihiljaa. Välillä Koskelo rapsuttaa Papua kuin huomaamatta.
Meneillään on lukukoiran lukuhetki. Vaikka Koskelo lukeekin Papulle sujuvasti, kaikilla lapsilla näin ei ole. Lukukoiratoiminta on alun perin kehitetty lapsille, joilla on lukihäiriö. On arveltu, että lemmikille lukeminen auttaa lapsia rentoutumaan ja innostaa lukemaan.
– Ihmisille lukeminen ei ole yhtä hauskaa, koska ihmiset eivät ole pörröisiä, ja niille jännittää enemmän lukea, Koskelo kertoo.
“Ajat ovat aina aivan täynnä”
Lukulemmikkitoiminta on yleistynyt kirjastoissa viime vuosina ympäri Suomea. Hetkiä lemmikille lukemiseen järjestetään säännöllisesti esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Rovaniemen kirjastoissa.
– Lukuhetket ovat olleet tarvittuja ja tykättyjä, ja ajat ovat aina aivan täynnä, Oulun kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Jenni Kemppinen kertoo.
Koiria kirjastoihin järjestävät pääasiassa Suomen Karva-Kaverit ry sekä Kennelliitto. Karva-Kavereilla on nyt noin 80 lukulemmikkiä ja -ohjaajaa. Lemmikkejä on mukana kolminkertaisesti enemmän kuin seitsemän vuotta sitten, kun yhdistys aloitti lukukoiratoiminnan.
– Aina kun järjestämme uusille koirille soveltuvuustestin, tulijoita on niin paljon kuin mahtuu, kertoo Karva-Kavereiden lukulemmikkiohjaaja ja Oulun-koordinaattori Irmeli Isteri.
Kennelliitto puolestaan on viime vuoden alusta järjestänyt koulutuksia lukukoirille ja niiden ohjaajille. Kurssin käyneitä vapaaehtoisia ohjaajia on nyt noin 70 ja koiria noin 80. Viime vuonna koulutuksia järjestettiin viisi: Mikkelissä, Seinäjoella, Tampereella, Klaukkalassa ja Kajaanissa. Tänä vuonna koulutuksia jatketaan kennelpiireittäin, joten niitä tulee noin puolet lisää eri puolille Suomea.
– Koulutukset täyttyivät nopeasti, ja tulijoita olisi ollut enemmänkin erityisesti pääkaupunkiseudulla, kertoo koordinaattori Sanna Pirinen Kennelliitosta.
Lukukoirien lisäksi kirjastoissa on nähty muitakin lemmikkejä. Esimerkiksi Karva-Kavereiden toiminnassa on jo mukana esimerkiksi lukukissoja, -kaneja ja -marsuja. Lisäksi Raisiossa alakoululaiset ovat käyneet lukemassa lukulehmälle.
Uusi tutkimus tulossa
Tutkimuksia lukukoirien hyödyistä on tehty Suomessa vasta hyvin vähän. Oulun yliopistossa on alkamassa pro gradu -tutkimus, jossa seurataan lukihäiriöisten lasten kehossa stressiin liittyviä tekijöitä, kuten pulssia.
– Ääneen lukeminen jännittää lukihäiriöistä lasta. Selvitämme, onko lapsi rauhallisempi, kun lukee koiralle, kertoo Oulun yliopiston logopedian opiskelija Laura Koivula.
Puheterapeutiksi opiskeleva Koivula toimii itse myös vapaaehtoisena lukulemmikkiohjaajana Touho-kissansa kanssa.
Oulun yliopiston logopedian dosentti, puheterapeutti Anneli Ylihervan käsityksen mukaan lemmikille lukeminen voi olla hyödyllistä lapsille ylipäänsä.
Lasten lukuharrastus on viime vuosina vähentynyt. Ylihervan mukaan lemmikille lukeminen voi motivoida sellaisiakin lapsia lukemaan, joita se ei muuten innostaisi.
– Monille lapsille lemmikit ovat mieluisia, ja pelkkä lemmikin läsnäolo saa paremmalle mielelle. Kun lapsi lukee lemmikille, huomio ei ole niinkään lukusuorituksessa, vaan lukeminen tapahtuu ikään kuin huomaamatta, Yliherva sanoo.
STT–JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.