Ikäihmisten julkikuva monipuolistui, mutta myös huolipuhetta riittää

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Keväällä oman elämäkerran julkaissut Hilkka Jaatinen lukee ahkerasti lehtiä pysyäkseen kartalla. Televisiosarjoihin hän ei ole halunnut jäädä koukkuun Peyton Placen jälkeen, mutta katsoo niistäkin usein yhden jakson tietääkseen puheenaiheet.

Eläkeläisten asioista kirjoitetaan nykyisin jo aika paljon mediassa, pohtii aktiivinen lehtienlukija ja kirjoittaja Hilkka Jaatinen. Varsinkin naisten elämäntarinoita näkyy usein. Samalla kannalla ovat Tampereen yliopiston tutkijat, joiden mukaan ikäihmisten julkikuva on saanut lisää väriä.

Tamperelaisten Jaatisten kotiin tulee hämmästyttävä määrä lehtiä. Valikoimaan kuuluvat esimerkiksi Apu, Seura, Aamulehti, Anna, Kotiliesi ja Suomen Kuvalehti. Joukosta löytyvät myös erityisesti ikääntyville suunnatut ET ja Viva.

– Lehdissä on paljon juttuja menestyneistä eläkeläisistä ja optimistisia selviytymistarinoita. Haastateltavalta on voinut mennä talo alta ja mies lähtenyt, mutta hän on kääntänyt vaikeudet voitoksi, luonnehtii 73-vuotias Jaatinen.

Muun muassa ET-lehdessä korostetaan senioreiden pätevyyttä ja karismaa, tietää vanhuuden julkikuvia tutkinut Kirsi Lumme-Sandt Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Nyt on myös mahdollista olla monella tapaa eläkeläinen, kun aikaisemmin vanhuudelle asetettiin tiukemmat raamit. Kuvauksissa korostuu aktiivisen ikäihmisen ideaali.

Superaktiivisen ja hyväkuntoisen eläkeläisen ihanne voi myös ahdistaa, jos haluaisi mieluummin istua nojatuolissa ja kutoa sukkaa tai hakata halkoja mökillä.

– Sivuajatuksena on, että terveenä elämä on mukavaa, mutta olet myös pienempänä taakkana yhteiskunnalle.

Mummobuumi ihailee vahvoja naisia

Myös tv-sarjoihin on tullut vanhempia henkilöitä, huomauttaa tutkimuspäällikkö Sanna Kivimäki Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta. Eräs ilmiö ovat Youtube-videot, joissa esiintyy teräsmummoja ja -vaareja.

– Tällainen iän sensaatiomaisuuden esittely on tyypillistä myös iltapäivälehdissä. Aira Samulin on hämmästyttävä 90-vuotias tanssinopettaja, ja Emmanuel Macronin vaimo on hämmästyttävän paljon vanhempi kuin miehensä.

Muutama vuosi sitten alkoi mummobuumi, jossa heijastui myös suomalainen vahvojen naisten ihanne. Mummomafia-sarjassa seniorit ratkoivat nuorempien ongelmia. Ilmestyi erilaisia mummokirjoja, ja ikääntyviä naisia palkattiin työpaikkoihin tuomaan kotoisaa tunnelmaa. Vanhoja miehiä puolestaan edusti aivan erilainen tyyppi, äksy Mielensäpahoittaja.

Jaatinen muistuttaa, että monet mediasisällöt koskevat ja kiinnostavat niin eläkeläisiä kuin muitakin ikäryhmiä. Hän mainitsee esimerkkinä uutiset Tampereen tonttivuokrien korotuksista, jotka voivat saattaa monenikäisiä pienituloisia ahdinkoon. Nimenomaan ikäihmisiä koskevia ajankohtaisia tietoja saa esimerkiksi Eläkkeensaaja-lehdestä.

Ikäihmiset eivät ole massaa 

Tutkijat löytävät vanhojen ihmisten julkikuvassa kaksi päälinjaa. Samalla kun aktiiviset seniorit saavat myönteistä huomiota, varsinkin päivälehtien palstoilla näkee huolipuhetta eläkepommista, vanhustenhuollon ongelmista ja kalleudesta. Kuva eläkeläisistä onkin ristiriitainen.

– Kun vanhoista ihmisistä puhutaan massana, korostuu huolipuhe. Kun puhutaan yksilöistä heidän omilla nimillään, kuten vaikka Aira Samulinista tai satavuotiaasta sotaveteraanista, kuva on myönteinen, Lumme-Sandt analysoi.
Hänen mielestään mediassa pitäisi tuoda enemmän esille vanhojen ihmisten moninaisuutta ja sitä, että eläkeläiset ovat suuri voimavara lastensa perheille ja yhteiskunnalle.

Tarja Repo, STT

 

Keskustelua aiheesta

Presidentti Halosesta vuoden YK:n ystävä: ”Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kehityksen”

Kuva: Jari Soini

Presidentti Tarja Halonen on valittu vuoden YK:n ystäväksi. Kunniamaininta annetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa.

Se myönnetään henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt merkittävästi YK:n tunnettuutta Suomessa, Suomen aktiivista roolia YK:ssa tai toiminut YK:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisesti.

Verkosto perustelee valintaansa sillä, että Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa. Hänen työuraansa ja kiinnostustaan kansainväliseen toimintaan on aina leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Halonen toimii tälläkin hetkellä useissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:n pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsenenä sekä Every Woman Every Child -aloitteen ohjausryhmässä puheenjohtajiston jäsenenä.

YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä.

– YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä: ilmastonmuutosta pitää hillitä, köyhyys pitää poistaa, meidän tulee lisätä tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta, Halonen korostaa.

Hän muistuttaa, että näitä asioita ei voi yksi ihminen tehdä, ei edes yksi kansakunta.

– Vaan me kaikki yhdessä. Yhdessä me voimme saavuttaa kestävän kehityksen.

Presidentti Halonen vastaanottaa kunniamaininnan YK:n päivänä 24 marraskuuta Helsingissä tilaisuudessa, jossa perustetaan myös YK:n ystävät -verkosto.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa suomalaisten YK-osaamista ja tehdä tunnetuksi Suomen YK-politiikkaa.

– YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä. Olen iloinen saadessani olla mukana tässä työssä, verkoston johtoryhmän jäsen, professori Helena Ranta toteaa.

Johtotiimiin kuuluvat Rannan lisäksi muun muassa professori Jaakko Hämeen-Anttila, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman, OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Valtakunnansyyttäjä myöntää virkavelvollisuuden rikkomisen – muttei tahallisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen vuosina 2012–2015. Häntä syytetään korkeimmassa oikeudessa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä Nissinen kiistää.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri vaatii Nissiselle vähintään 60 päiväsakkoa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käsittely alkoi korkeimmassa oikeudessa.

Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jolta hankittiin johtamiskoulutusta syyttäjille.

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä asteena.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän vt. kunnanjohtaja jäi sairauslomalle – anoo vuosilomaa ja virkavapaata

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän virkaa tekevä kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk.) on jäänyt sairauslomalle. Lisäksi Kurula anoo vuosilomaa ja virkavapaata loppuvuoden ajaksi. Asiasta kertoo Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.).

Kurulaa ja useita muita Kittilän kuntapäättäjiä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi Kurula ja joukko muita päättäjiä ovat saaneet syytteitä myös muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että syytteen saaneet kuntapäättäjät jättävät luottamustehtävänsä Kittilässä oikeusprosessin ajaksi.

Britannian prinssi William Suomeen marraskuussa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian prinssi William (kuvassa) vierailee Suomessa marraskuun lopussa, kertoo presidentin kanslia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi vierailua.

Cambridgen herttua, prinssi William vierailee Suomessa marraskuun 29. ja 30. päivä. Presidentin kanslian mukaan vierailun tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan vasta lähempänä vierailua.

Prinssi William on Britannian kruununperimysjärjestyksessä toinen heti isänsä kruununprinssi Charlesin jälkeen.

Juttua on täydennetty klo 12:41.

Rauman Lyseossa liikkui mies teräase kädessä – Poliisi: Epäilty ei uhannut ketään

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Rauman Lyseon lukion käytävillä liikkui tänään aamupäivällä yhteensä neljä miestä, joista yhdellä oli kädessään teräase, kertoo Lounais-Suomen poliisi tiedotteessaan. Poliisi kertoi aiemmin Twitterissä, että puukon kanssa koululla liikkunut mies on poliisin hallussa.

Nyt poliisi tarkentaa, että koululla liikkuneet miehet tavoitettiin koulun läheisyydestä sen jälkeen kun he olivat poistuneet varsinaiselta koulualueelta.

Poliisin mukaan epäilty ei uhannut ketään, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa.

Poliisi kertoo, että ilmoituksen jälkeen koulun oppilaat menivät luokkahuoneisiin, joiden ovet lukittiin. Poliisi tarkastaa koulun ja sen lähialueen, minkä jälkeen oppilaat pääsevät poistumaan luokista.

Rauman Lyseon verkkosivujen mukaan lukiossa on noin 700 opiskelijaa.

Keskustelua aiheesta