Ikäihmisten julkikuva monipuolistui, mutta myös huolipuhetta riittää

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Keväällä oman elämäkerran julkaissut Hilkka Jaatinen lukee ahkerasti lehtiä pysyäkseen kartalla. Televisiosarjoihin hän ei ole halunnut jäädä koukkuun Peyton Placen jälkeen, mutta katsoo niistäkin usein yhden jakson tietääkseen puheenaiheet.

Eläkeläisten asioista kirjoitetaan nykyisin jo aika paljon mediassa, pohtii aktiivinen lehtienlukija ja kirjoittaja Hilkka Jaatinen. Varsinkin naisten elämäntarinoita näkyy usein. Samalla kannalla ovat Tampereen yliopiston tutkijat, joiden mukaan ikäihmisten julkikuva on saanut lisää väriä.

Tamperelaisten Jaatisten kotiin tulee hämmästyttävä määrä lehtiä. Valikoimaan kuuluvat esimerkiksi Apu, Seura, Aamulehti, Anna, Kotiliesi ja Suomen Kuvalehti. Joukosta löytyvät myös erityisesti ikääntyville suunnatut ET ja Viva.

– Lehdissä on paljon juttuja menestyneistä eläkeläisistä ja optimistisia selviytymistarinoita. Haastateltavalta on voinut mennä talo alta ja mies lähtenyt, mutta hän on kääntänyt vaikeudet voitoksi, luonnehtii 73-vuotias Jaatinen.

Muun muassa ET-lehdessä korostetaan senioreiden pätevyyttä ja karismaa, tietää vanhuuden julkikuvia tutkinut Kirsi Lumme-Sandt Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Nyt on myös mahdollista olla monella tapaa eläkeläinen, kun aikaisemmin vanhuudelle asetettiin tiukemmat raamit. Kuvauksissa korostuu aktiivisen ikäihmisen ideaali.

Superaktiivisen ja hyväkuntoisen eläkeläisen ihanne voi myös ahdistaa, jos haluaisi mieluummin istua nojatuolissa ja kutoa sukkaa tai hakata halkoja mökillä.

– Sivuajatuksena on, että terveenä elämä on mukavaa, mutta olet myös pienempänä taakkana yhteiskunnalle.

Mummobuumi ihailee vahvoja naisia

Myös tv-sarjoihin on tullut vanhempia henkilöitä, huomauttaa tutkimuspäällikkö Sanna Kivimäki Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta. Eräs ilmiö ovat Youtube-videot, joissa esiintyy teräsmummoja ja -vaareja.

– Tällainen iän sensaatiomaisuuden esittely on tyypillistä myös iltapäivälehdissä. Aira Samulin on hämmästyttävä 90-vuotias tanssinopettaja, ja Emmanuel Macronin vaimo on hämmästyttävän paljon vanhempi kuin miehensä.

Muutama vuosi sitten alkoi mummobuumi, jossa heijastui myös suomalainen vahvojen naisten ihanne. Mummomafia-sarjassa seniorit ratkoivat nuorempien ongelmia. Ilmestyi erilaisia mummokirjoja, ja ikääntyviä naisia palkattiin työpaikkoihin tuomaan kotoisaa tunnelmaa. Vanhoja miehiä puolestaan edusti aivan erilainen tyyppi, äksy Mielensäpahoittaja.

Jaatinen muistuttaa, että monet mediasisällöt koskevat ja kiinnostavat niin eläkeläisiä kuin muitakin ikäryhmiä. Hän mainitsee esimerkkinä uutiset Tampereen tonttivuokrien korotuksista, jotka voivat saattaa monenikäisiä pienituloisia ahdinkoon. Nimenomaan ikäihmisiä koskevia ajankohtaisia tietoja saa esimerkiksi Eläkkeensaaja-lehdestä.

Ikäihmiset eivät ole massaa 

Tutkijat löytävät vanhojen ihmisten julkikuvassa kaksi päälinjaa. Samalla kun aktiiviset seniorit saavat myönteistä huomiota, varsinkin päivälehtien palstoilla näkee huolipuhetta eläkepommista, vanhustenhuollon ongelmista ja kalleudesta. Kuva eläkeläisistä onkin ristiriitainen.

– Kun vanhoista ihmisistä puhutaan massana, korostuu huolipuhe. Kun puhutaan yksilöistä heidän omilla nimillään, kuten vaikka Aira Samulinista tai satavuotiaasta sotaveteraanista, kuva on myönteinen, Lumme-Sandt analysoi.
Hänen mielestään mediassa pitäisi tuoda enemmän esille vanhojen ihmisten moninaisuutta ja sitä, että eläkeläiset ovat suuri voimavara lastensa perheille ja yhteiskunnalle.

Tarja Repo, STT

 

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Valtakunnallisessa potilastietojärjestelmässä vasta kolmannes yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista

Kuva: Thinkstock

Vasta noin kolmannes yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajista on mukana potilastiedon arkistossa. Lännen Median mukaan noin 6 000 yksityistä palveluntuottajaa on liittynyt valtakunnallisen Kanta-palvelun potilastiedon arkiston käyttäjäksi, kun palveluntuottajia on yli 20 000.

Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL patistavat nopeampaan liittymistahtiin. Potilastiedon arkiston käyttöönotto on tehtävä ennemmin tai myöhemmin sote-uudistuksen takia.

Lännen Median mukaan takarajaa liittymiselle on vaikea antaa, koska lakisääteinen takaraja umpeutui jo syyskuussa 2015. THL:n erikoissuunnittelija Päivi Achte kertoo, että yksityisille palveluntuottajille tarkoitetut potilastietojärjestelmät eivät silloin olleet vielä kaikilta osin valmiina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta