IL: Kokoomuksen ex-kansanedustajalla jännittävä rahakuvio – ”Mä oon sellaisessa tilanteessa… mulla on… mä en pysty puhumaan”

Iltalehden mukaan sopeutumiseläkettä nostava kokoomuksen ex-kansanedustaja Tuija Nurmi työskentelee lääkärinä Terveystalossa, ja hänen palkkionsa on piilotettu huipputulosta tekevään yritykseen.

Nurmi on lehden mukaan nostanut sopeutumiseläkettä yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. Nurmi istui eduskunnassa neljä kautta (1995-2011), joten hän on oikeutettu täyteen sopeutumiseläkkeeseen, eli 60 prosenttiin kansanedustajan palkkiosta. Täysi sopeutumiseläke on noin 4 000 euroa kuukaudessa.

Nurmi kommentoi Iltalehdelle asiaa lyhyesti.

– Kaikki Oy Nurmi & Sonsin tiedot ovat julkisia. Ne löytyvät tuolta internetistä ja ne pitävät kaikki paikkansa. Katso sieltä. Mulla ei ole siihen mitään kommentoitavaa.

Iltalehti huomauttaa Nurmelle, että siitä, kuinka paljon Nurmi on laskuttanut Terveystaloa, ei ole julkista tietoa. Lehden kysymykseen, kuinka suuri osa Oy Nurmi & Sonsin liikevaihdosta on lääkärin työhön liittyvää laskutusta, Nurmi vastaa, jos mahdollista, vielä niukemmin.

– Kuule, mä en kuule kommentoi. Mä en kuule kommentoi nyt mitään. Mä oon sellaisessa tilanteessa… mulla on… mä en pysty puhumaan. Mua odotetaan jo. Kiitos, hei!

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jussi Halla-aho lyttää Sipilän ja Orpon taktiikan: ”Neuvotteluperinteitään kunnioittaen Suomi antautuu jo etukäteen”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Brexit eli Britannian ero EU:sta jättää unionin budjettiin suuren kolon, ja tämä voi tuoda myös Suomelle mittavan lisälaskun, kertoivat uutiset aiemmin viikolla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee tilanteen ankeana.

”Neuvotteluperinteitään kunnioittaen Suomi antautuu jo etukäteen. Viikolla liikkuneiden tietojen mukaan Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Itävalta ovat kieltäytyneet jäsenmaksuosuuksiensa nostamisesta. Tämä viiteryhmä ei Orpolle ja Sipilälle käy”, Halla-aho arvostelee Facebook-sivuillaan.

Halla-ahon mielestä Orpo on oikeassa siinä, että järkeviin ja lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin, kuten ulkorajavalvontaan, kannattaakin investoida.

”Raha on kuitenkin löydettävä budjetin sisältä karsimalla toisarvoisia tai puhtaasti liittovaltioluonteisia menoja.”

Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset vastustaa edelleen Suomen jäsenmaksun ja EU:n budjetin kasvattamista.

”Hallituskin taisi vastustaa sitä vielä ohjelmassaan”, ps-johtaja muistuttaa.

Orpo sanoi aiemmin, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Sipilä kertoi Suomen hallituksen kannaksi tänään sen, että EU.n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Tällä hetkellä taso on noin yhden prosentin luokkaa.

– Tämä leikkaisi EU-budjettia, Sipilä kuitenkin huomautti katsoessaan isoa kuvaa.

– Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena, hän kirjoitti Helsingin Sanomissa.

”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa” – Ministeri Lintilä: Haluamme antaa Altialle leveämmät hartiat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae (vas.) ja Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä (kesk.) kuuntelevat, kun valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä puhuu Altian ja Suomen valtion yhteisessä lehdistötilaisuudessa Nasdaq Helsingin Pörssitalossa perjantaina.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) uskoo, että valtion alkoholijuomayhtiö Altian pörssilistaus herättää runsaasti mielenkiintoa sijoittajien keskuudessa.

Valtio jää Lintilän mukaan 34 prosentin osuudella Altian omistajaksi sen jälkeen kun yhtiö listataan Helsingin pörssiin.

Lintilä uskoo, että tavallisia rivikansalaisiakin voi kiinnostaa omistaa osakkeita yhtiössä, joka valmistaa yhtä Suomen tunnetuimmista brändeistä.

– Niin sanottu kossuosake on herättänyt mielenkiintoa missä tahansa olenkin kulkenut. On kyselty, milloin listautuminen tulee, Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingin pörssissä.

Lintilän mukaan pörssilistautumisella halutaan antaa leveämmät hartiat kansainvälisessä juomabisneksessä toimivalle Altialle.

– Halusimme omistajana antaa Altialle kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa, Lintilä muotoili.

Lintilän mukaan valtio-omistaja sai listautumisen valmistelun aikana Altiasta useita ostotarjouksia, mutta ne jätettiin käsittelemättä. Lintilän mukaan valtio haluaa, että Altia pysyy jatkossakin vahvasti suomalaisessa omistuksessa.

Nyt on aika tehdä seuraava menestystarina.

Lintilä muistutti tiedotustilaisuudessa, että valtion omistusten pörssilistaaminen ei ole ihan jokapäiväistä hommaa.

– Edellinen listaus taitaa olla parinkymmenen vuoden takaa. Silloin listattiin Fortum ja listaajana taisi olla valtiovarainministeri Sauli Niinistö, Lintilä muisteli.

– Nyt on aika tehdä seuraava menestystarina. Fortum on ollut erittäin hieno tarina ja sitä tulee varmasti myös Altia olemaan.

Altia toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa ja sillä on tuotantoa Ranskassa. Yhtiön omia brändejä ovat muun muassa Koskenkorva, Blossa, Larsen ja Renault.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 360 miljoonaa. Yrityksellä oli viime vuoden lopussa noin 700 työntekijää.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Suomessa sillä on tislaamo Koskenkorvan kylässä ja tehtaita on muun muassa Rajamäellä.

Altian tärkeintä vientibrändiä Koskenkorva Vodkaa myydään noin 30 maassa. Viime elokuussa yhtiö kertoi, että Koskenkorvan myynti aloitetaan myös Yhdysvalloissa.

Pääministeri ex-ministerin oudosta Uganda-seikkailusta: Suomen hallituksen kannalta loppuun käsitelty

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion enemmistöomisteinen asetarvikeyhtiö Patria on selvittänyt Uganda-tapaukseen liittyviä epäselvyyksiä kuten on pitänyt.

Suomen hallituksen kannalta asia on Sipilän mukaan nyt loppuun käsitelty.

Sipilä kommentoi asiaa Brysselissä, jossa hän osallistuu EU:n epäviralliseen huippukokoukseen.

Ugandaan ei irtoaisi hänen mukaansa tällä hetkellä asevientilupia.

Entisen kokoomusministeri Suvi Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt runsaasti kysymyksiä, joihin Lindén on toistuvasti kieltäytynyt vastaamasta.

Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Hovioikeus: Jehovan todistajien erityisasemaan vedonnut totaalikieltäytyjä ei joudu vankilaan

Kuva: LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä äänin 4–3.

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta ase- ja siviilipalveluksesta tuli voimaan vuonna 1987. Hovioikeuden enemmistö katsoi, että lain säätämisen jälkeen on tapahtunut olennaisia muutoksia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomi on muun muassa liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Hovioikeuden enemmistön mukaan yhdenvertaisuus merkitsee myös vakaumusten yhdenvertaista kohtelua.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan hallituksen tulisi nyt ryhtyä lainsäädäntötoimiin asian korjaamiseksi. Pimiä huomauttaa, että puolustusministeriön asettama toimikunta piti jo vuonna 2007 totaalikieltäytyjien kohtelua epäyhdenmukaisena perustuslain kanssa.

Rangaistuksesta vapautettu mies ilmoitti elokuussa 2015 kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa hän vetosi sodanvastaiseen vakaumukseensa sekä siihen, että Jehovan todistajat voidaan vakaumuksen perusteella vapauttaa siviilipalveluksesta. Käräjäoikeus tuomitsi miehen 173 päivän vankeuteen helmikuussa 2016.

Jehovan todistajia koskeva erityislaki säädettiin aikanaan poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Näin siksi, että lain todettiin olevan ristiriidassa hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännöksen kanssa. Lain perustelujen mukaan totaalikieltäytyjät tuolloin lähes poikkeuksetta kuuluivat Jehovan todistajien uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Keskustelua aiheesta

Jaakonsaari: Suomelle kaavailtu lisämeppi kuuluisi Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ehdottaisi yhtä Britannialta Suomelle vapautuvaa parlamenttipaikkaa saamelaisille. Jaakonsaari kertoo näkemyksensä Twitterissä samalla, kun hän kommentoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Helsingin Sanomissa julkaistua kirjoitusta.

EU:n jäsenmaiden enemmistö kannattaa Britannialta vapautuvien parlamenttipaikkojen jakamista uudelleen. Sipilä totesi perjantaina Helsingin Sanomissa, että lisäpaikkoja jaettaessa kuunnellaan myös omaa parlamenttiedustajaa haluavia ahvenanmaalaisia.

– Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä, Sipilä kirjoitti.

– Minä ehdottaisin paikkaa Euroopan ainoalla alkuperäiskansalle saamelaisille, Jaakonsaari kirjoittaa puolestaan Twitterissä.

Euroopan unionin tulevaisuus on esillä tällä viikolla pidettävässä unionin päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä, jossa käsitellään vuosien 2021–2027 rahoituskehyksiä ja institutionaalisia kysymyksiä.