Kokouksen ensimmäinen päätösistunto oli tuolloin käynnissä, ja toinen päätösistunto oli määrä järjestää myöhemmin illalla.

Mykkänen kuvaili kokouksen lauantaipäivää poikkeuksellisen kaoottiseksi. Ministeriltä löytyi silti uskoa siihen, että jonkinlainen sopu voisi vielä löytyä.

- Usein on niin, että viimeiset tunnit mittaavat kaiken, Mykkänen totesi.

Rahoituskysymyksistä kokouksessa neuvotellut Outi Honkatukia kertoi, että takaraja sovun saavuttamiselle oli käytännössä lauantain ja sunnuntain välinen keskiyö. Alun perin kokouksen piti päättyä jo perjantaina.

Puheenjohtajamaa Azerbaidzhan sai kritiikkiä sekä Honkatukialta että Mykkäseltä. Honkatukia kuvaili isäntämaata näkymättömäksi toimijaksi, joka ei ole osoittanut johtajuutta tai yrittänyt saada osapuolia yhteen.

- Viime päivinä ja viikkoina Azerbaidzhan on kuunnellut liikaa öljyntuottajamaita, Mykkänen puolestaan kritisoi.

ENSIMMÄISESSÄ päätösistunnossa saatiin sopu kansainvälisistä hiilenpoistomarkkinoista. Päätöksen avulla varakkaat maat pystyvät ostamaan kehittyviltä mailta hiilipäästöjä vähentäviä “hyvityksiä”.

Mekanismin puolustajien mukaan se voisi ohjata investointeja kehittyviin maihin. Kriitikot pelkäävät kuitenkin järjestelyn johtavan ilmastotavoitteiden viherpesuun.

Suurin erimielisyys kokouksessa on koskenut kehittyneiltä mailta kehittyville maille suunnattavan lisärahoituksen määrää. Jos ilmastorahoitusta ei saada Bakussa sovittua, on siitä sopiminen ensi vuoden kokouksessa Brasiliassa vielä hankalampaa, Honkatukia ennakoi.

Ilmastorahoituksesta kiistelyn lisäksi jotkin osallistujamaat eivät ole halukkaita sitoutumaan uusiin päästövähennyksiin tai viime vuonna Dubain ilmastokokouksessa tehtyyn päätökseen, jonka mukaan maailman olisi aloitettava irtautuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Kokouksessa nähtiin myös protesti, kun pienten saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden neuvottelijat kävelivät päivällä ulos keskusteluista. Suomalaisneuvottelijoiden mukaan kyse oli epävirallisista konsultaatioista.

- Tulimme ilmastokokoukseen oikeudenmukaista sopimusta varten. Meistä tuntuu, että meitä ei ole kuultu, sanoi pienten saarivaltioiden AOSIS-ryhmän puheenjohtaja, samoalainen Cedric Schuster.

Keskusteluja ulosmarssineiden maiden kanssa jatkettiin myöhemmin.

Tuoreimmassa lopputekstin luonnoksessa kehittyville maille ilmastotoimiin tarjottua rahoitusta on nostettu 300 miljardiin dollariin vuodessa. Kehittyvät maat hylkäsivät perjantaina suoralta kädeltä edellisen 250 miljardin dollarin tarjouksen täysin riittämättömänä.

EU:N ilmastokomissaari Wopke Hoekstra arvioi aiemmin lauantaina, ettei ilmastokokouksessa välttämättä päästä sopimukseen.

- Teemme kaiken voitavamme kaikilla osioilla rakentaaksemme siltoja ja saadaksemme tämän onnistumaan, mutta on epäselvää, onnistummeko, Hoekstra sanoi toimittajille.

Kokouksessa käytiin koko lauantain vastainen yö neuvotteluja uudesta lopputekstistä. Kokonaisrahoitustavoite on vuoteen 2035 mennessä 1,3 biljoonaa eli 1 300 miljardia dollaria vuodessa. Tästä suurin osa olisi tarkoitus kattaa yksityisellä rahoituksella.

Yli 300 kansalaisjärjestöä vaati lauantaina yhteisessä vetoomuksessaan kehittyviä maita lähtemään kokouksesta ilman sopimusta, jos tarjoukset eivät parane.

- Kehotamme teitä puolustamaan globaalin etelän ihmisiä ja vaadimme: parempi jättää koko sopimus tekemättä kuin tehdä huono sopimus, ja tämä on hyvin, hyvin huono sopimus, vetoomuksessa sanottiin.

STT / Maiju Ylipiessa, Hannu Aaltonen