Kvarnström huomauttaa, että kolmesta suuresta puolueesta vain SDP:llä on kirjaus luontolaista vaaliohjelmassaan.

– Mielestämme luontopolitiikka tarvitsee ilmastolain kaltaisen luontolain, joka antaisi ryhtiä monimuotoisuuskriisin ratkaisemiseen, hän sanoo tiedotteessaan.

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ilmastolakia uudistettiin ja uusi laki astui voimaan viime kesänä.

Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaannykylainsäädännöllä luontokatoa ei vielä pysäytetä.

LUONTOLAKI voisi Johan Kvarnströmin mielestä ottaa mallia ilmastolaista. Siinä voitaisiin hänen mukaansa määritellä luontopolitiikan lainsäädännölliset kehykset ja tavoitteet sekä vastuutahot, luoda suunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehittää toteutumisen seurantajärjestelmä. Ilmastolain tavoin eduskunnalle annettaisiin luontoa koskevat selonteot ja selvitykset. Asiantuntijaelin Luontopaneelin resursseista olisi huolehdittava.

– Edistymisen säännöllinen seuraaminen mahdollistaisi myös suunnan korjaamisen, jos tavoitteiden saavuttaminen sovituilla keinoilla ei edisty, Kvarnström sanoo.

– Luontoa ja ilmastoa koskevat päätökset on erityisen tärkeää perustaa uusimpaan tutkimustietoon ja luontolain keinoin voitaisiin koota myös hajanainen luontotieto yhteen kaikkien toimijoiden käyttöön. Tällaisen keräämisen ja koordinoinnin avulla luonnon monimuotoisuuden tilaa voitaisiin järjestelmällisesti seurata, hän kuvailee.

MINISTERI Ville Skinnari (sd.) totesi tiistaina IPCC:n ilmastoraporttia kommentoidessaan, että Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kvarnström katsoo, että sama pätee myös luontopoliittisiin tavoitteisiin.

– On ilo huomata, että yritykset ottavat myös luontokadon vakavasti. Yritysmaailma tarvitsee ennakoitavuutta ja vakaata investointiympäristöä. Luontolaki antaisi selkeät suuntaviivat myös luontopolitiikkaan.

Kvarnström muistuttaa, että luontokato on noussut suomalaisten huolenaiheena ilmastonmuutoksen rinnalle. Tämänvuotisen Ilmastobarometrin mukaan 64 prosenttia vastaajista toivoi hallitukselta aktiivisempia toimia luontokadon pysäyttämiseksi.

– Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yhtä kohtalokas ongelma kuin ilmastonmuutos ja vaatii pikaisia ja tehokkaita, mutta myös reiluja ja oikeudenmukaisia toimia. Tiedämme, millainen kansallisaarre luontomme on, ja tästä syystä haluamme vaalia sitä, Kvarnström uskoo.