Kylmiä ja lumisia talvia pitäisi silti olla vielä tulevaisuudessakin, mutta niitä on vain aiempaa harvemmin.

Toisaalta pohjoisessa lumimäärät voivat jopa lisääntyä, sillä sateisuus kasvaa koko maassa.

Vuoteen 2050 mennessä Suomen eri alueiden keskilämpötilojen ennustetaan nousevan 1,6–3,2 astetta verrattuna jakson 1981–2010 ilmastoon. Eri maakunnille on raportissa määritelty lämpötilahaarukka, johon niiden lämpeneminen asettunee vuoteen 2050 mennessä. Muutoksen voimakkuus riippuu ilmakehään vielä pääsevistä kasvihuonekaasuista, kuten hiilidioksidista, metaanista ja vesihöyrystä.

Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, ja raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita.

Kuumuusjaksot vaikuttavat suoraan terveyteen
Raportin mukaan ennätyskorkeita lämpötiloja mitataan Suomessa jatkossa yhä useammin.

Lämpöaallot voivat olla kohtalokaita erityisesti kaupungeissa, koska kaupungit muodostavat lämpösaarekkeita niitä ympäröivään maaseutuun verrattuna. Esimerkiksi Helsingissä väkilukuun suhteutettu kuolleisuus on ollut 2,5-kertaista 2000-luvun merkittävimpien helleaaltojen yhteydessä verrattuna ympäröivään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueeseen.

Lämpenemisen myötä yleistyvät hellejaksot aiheuttavat kuolleisuuden nousua, työolojen heikennystä ja työn tuottavuuden laskua.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Hilppa Gregowin mukaan voitaisiin alkaa velvoittaa, että asunnoissa ja työpaikoilla olisi viilennys, jonka avulla pitkä kesäkausi jaksetaan paremmin.

Monenlaisia vaikutuksia talouteen

Raportin mukaan osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisää kustannuksia, mutta osa voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Maataloudessa voidaan hyötyä kasvukauden pidentymisestä, koska se sallii myös uusien lajien viljelemistä yhä pohjoisempana. Toisaalta taloudellinen hyötyminen edellyttää, etteivät esimerkiksi tuholaisten aiheuttamat satovahingot kasva hyötyjä nopeammin.

–  Talouden näkökulmasta riskien hallinta ja (niiden) suuruuden ymmärtäminen sekä niiden kustannusten arviointi ovat ihan keskiössä, ja tätä ei ole juurikaan tehty, sanoi Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Raportin mukaan Suomessa ei ole hahmotettu aktiivista sopeutumista ylikansallisiin talousriskeihin.

Juholan mukaan esimerkiksi globaalit toimitusketjut voivat katketa sääilmiöiden vuoksi.

–  Se, että tuuli puhaltaa tankkerin vinoon Niilin kanavassa, ei nyt välttämättä ole järisyttävää, mutta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, mitä voi käydä, Juhola kuvailee.