Ilmoituksiin vastaaminen turhaa? – 70% löytää työtä muita polkuja pitkin

Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä, ilmenee Sitran kyselystä.

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tutkimuksesta.

Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen ihmettelee sitä, että pieni osa, vain kuusi prosenttia, kyselyyn vastanneista pitää verkostoitumista vahvuutenaan. Verkostot ja oma-aloitteisuus ovat kuitenkin työnhaussa yhä korvaamattomampia apuja.

Miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat?

– Myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla.

Hyttinen huomauttaa, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat juuri sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen.

– Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat, Hyttinen sanoo.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

LM: Ex-natsijohtaja Holappa vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Henrik Holappa lähtee ehdolle kuntavaaleihin Oulussa vihreiden listalta, kertoo Lännen Media. Holappa liittyi puolueeseen ennen vuodenvaihdetta viime joulukuussa.

– Olen seurannut vihreitä viimeisen vuoden ajan ja heidän kannanottojaan sekä maahanmuuttopolitiikasta, talousasioista että työttömyydestä, Holappa kertoo Lännen Medialle syistään liittyä puolueeseen.

Natsiaatteesta luopunut Holappa on puhunut julkisuudessa paljon siitä, miten hän haluaa toimia ääriajattelua vastaan.

Holappa sanoo Lännen Medialle, että vihreät, humanistiset arvot ovat lähellä hänen nykyistä maailmankuvaansa.

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

Ilmoitus äänioikeudesta tulee nyt kirjekuoressa

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta lähiviikkoina postissa ilmoituksen äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa, jonka ikkunasta näkyy sekä lähettäjän (maistraatti) että äänioikeutetun nimi ja osoite. Kuoren päällä lukee: Ilmoitus äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo äänioikeutetun oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Ilmoituskortissa on lisäksi ohjeita äänestämisestä ja tietoa valtuuston tehtävistä.

Kuntavaalit toimitetaan 9. huhtikuuta 2017. Vaalipäivänä saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Keskustelua aiheesta

Metalliliiton toimialoilla on käytetty kiky-luovuutta – kuudennes työpaikoista ei pidentänyt työaikaa

Kuva: Kari Hulkko

Noin kuudesosa Metalliliiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen. Työajan pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Kyselyn mukaan monilla työpaikoilla myös sovittiin samassa yhteydessä palkankorotuksista.

Kyselyn mukaan kuitenkin 77 prosenttia työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Asiasta sovittiin melkein poikkeuksetta työpaikoilla paikallisesti.
Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin niin sanottuja pekkaspäiviä.

Metalliliitto tutki Kikyn soveltamista metallialojen työpaikoilla. Lopuissa työpaikoista (8%) pitäydyttiin perälaudassa.

Kuudesosassa työpaikoista työaikaa ei pidennetty lainkaan ja tämän lisäksi osassa työpaikoista (7%) sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin pidennysaika tällöin oli 16 tuntia.

Kyselystä selviää, että paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan paikallisesti erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista.

Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton tutkimusyksiköstä.

Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin ns. pekkaspäiviä.

Metalliliiton kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle. Kyselyn vastausprosentti oli 67,8. Kyselyyn vastanneiden pääluottamusmiesten työpaikoilla (noin 753) työskentelee kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä.