Turva – Hymy

Imatran terästehtaalla lasikatto rikottiin luottamusmiesvaalissa -”Tiedän astuvani suuriin saappaisiin”

Kuva: Antti Vuorenrinne

Imatralla rikkoutui teräksinen lasikatto, kun Ovakon työntekijät äänestivät terästehtaan pääluottamusmieheksi 34-vuotiaan Niina Malmin. Malm on tehtaan ensimmäinen nainen pääluottamusmiehenä, koskaan aiemmin naista ei ole ollut edes ehdolla tähän tehtävään.

Metalliliittoon järjestäytyneet työntekijät äänestivät tehtaan pääluottamusmiehestä 15.-16.11. pidetyssä luottamusmiesvaalissa, jossa ehdokkaina olivat Niina Malm (sd.) ja istuva pääluottamusmies Petri Ahvo (vas.). Nosturinkuljettajana työskentelevä Malm voitti vaalin äänin 136-125.

Malm on työskennellyt terästehtaalla vuoden 2011 tammikuusta ja sitä ennenkin kesätöiden ja harjoittelujen merkeissä. Toisen polven terästehtaalaisena Malm ottaa työntekijöiden luottamuksen vastaan nöyrin mielin.

– Tiedän astuvani suuriin saappaisiin. Avoimuus ja yhteistyökyky ovat niitä punaisia lankoja itselleni tässä tehtävässä. Pääluottamusmiehen tehtävä ei ole yhden ihmisen show, edunvalvonta on ennen kaikkea joukkuelaji, Malm kommentoi.

Kuusitoista vuotta terästehtaan pääluottamusmiehenä toiminut Jukka Kärnä iloitsee Malmin valinnasta.

– Terästehtaan pääluottamusmiehen paikka on kova tehtävä. Pääluottamusmies tarvitsee ympärilleen vahvan verkoston, joka tukee pääluottoa tehtävässään. Niinalla on kaikki edellytykset hoitaa tehtävä mallikkaasti ja toivotan hänelle onnea ja menestystä vaativaan pestiin, Kärnä toteaa.

Ovakon Imatran terästehdas on Kaakkois-Suomen suurin metallialan työnantaja. Ovako on tarjonnut työtä ja vientiä jo lähes 80 vuoden ajan nykyiseltä paikaltaan. Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 560 työntekijää.

Keskustelua aiheesta

Hyvää koulutusta terveissä tiloissa – ”Tätä me Kotkan demarit tulemme jatkossakin vaatimaan”

Kuva: Markku Lahikainen
Sami Virtanen ja Nina Brask ovat tyytyväisiä siitä, että SDP:n tärkeänä pitämä Kotkan talouden tasapainottaminen on tuonut rohkaisevia tuloksia.

Kun ja jos Suomi siirtyy 18 maakunnan aikaan, koulutus on Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Braskin (sd.) mukaan suurin kunnille jäävä tehtävä.

– Kunnan on pidettävä erityistä huolta siitä, että koulutus pysyy hyvällä tasolla ja että koulutusta järjestetään terveissä tiloissa. Tätä me demarit tulemme jatkossakin vahvasti vaatimaan.

Asia on Kotkassakin erittäin ajankohtainen ja tärkeä.

– Juuri kun kaupungin tämän vuoden niukasti plusmerkkinen budjetti saatiin valmiiksi, räjähti ikävä neljän koulun sisäilmapommi. Kun näin iso ongelma laukesi, budjetin plussa sulaa nopeasti pois, sillä opiskelijoiden kuljetukset ja väistötilojen järjestäminen maksavat paljon, huokaa Brask.

”Pelottavan huolestuttavaa”

Hän on tietoinen myös peruskoulun heikkenevästä tilanteesta.

– Olisikohan siihen ratkaisu pidennetty oppivelvollisuus.

Demarit kantavat suurta huolta myös ammatillisen koulutuksen tilanteesta.

– Se on pelottavan huolestuttava. Laadukas ammatillinen koulutus on Kotkalle erittäin tärkeää, painottaa SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Virtanen.

Demarit ovat pohtineet sitäkin, että voisiko kaupunki itse satsata lisää ammatilliseen koulutukseen.

– Olisi tärkeää saada nuorille tukevammat eväät työelämään. Mutta lisäsatsaus ei oikein ole mahdollista, koska kuntayhtymässä on muitakin kuntia, sanoo Brask.

Virtanen on tyytyväinen siitä, että kantasatamaan nousee lähivuosina uusi ammattikorkeakoulun kampus.

– Uskon, että siitä tulee vetovoimainen koulutusympäristö.

SDP sai lisärahaa työterveyshuoltoon

Kotkan demarit nousivat kuntavaaleissa aktiivisen ja yhtenäisen vaalityön ansiosta taas kaupungin ykköspuolueeksi. Viime kaudella kakkospuolueenakin saatiin onnistumisia.

– Pystyimme estämään maan hallituksen mahdollistamat heikennykset varhaiskasvatukseen, se olikin päätavoitteemme, myhäilee Sami Virtanen.

Uuden valtuuston alku on ollut Kotkassa poikkeuksellisen vilkas. Kantasataman yhteensä noin 60 miljoonan euron kehittämishankkeen ja uuden kaupunginjohtajan valintaprosessin ohella pöydällä on ollut tietenkin myös tämän vuoden budjetti.

– Kaupunginjohtajan esityksessä oli huomioitu hyvin muun muassa SDP:n tavoitteet varhaisen tuen ja kotihoidon vahvistamisesta. Lisäksi valtuusto otti SDP:n esityksestä työterveyshuoltoon 80 000 euron lisämäärärahan, kertoo Virtanen.

– Rahalla siirretään pitkäaikaissairauksien hoito työterveyteen. Suuret sairauspoissaolot ovat meilläkin melkoinen ongelma ja tämän lisäresurssin ansiosta kaupungin työntekijöiden hoitoa voidaan suunnitella yhdessä työnantajan kanssa tehokkaammin. Kyllähän työntekijöihin satsaaminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Se maksaa pitkällä aikavälillä itsensä takaisin, korostaa Nina Brask.

KOTKA

  • Sijaitsee Kymenlaaksossa Suomenlahden rannalla
  • Asukkaita noin 54 000
  • SDP:n kannatus kuntavaaleissa 30,1 % (+7,6)
  • Valtuustopaikat 2017-2021:
    SDP 16
    Kokoomus 12
    Vasemmistoliitto 7
    Perussuomalaiset 6
    Vihreät 6
    Kristilliset 2
    Keskusta 1
    RKP 1

Juttu on julkaistu 11.1.2018 Demokraatin viikkolehdessä osana Valtuustokierros-juttusarjaa.

Keskustelua aiheesta

Koulukyydit haukkaavat liikaa lasten vapaa-ajasta Mikkelissä – SDP:n valtuutetut haluavat lyhentää matkoihin vierähtävää aikaa

Mikkelin SDP:n valtuustoaloitteen mukaan pitkiksi venyvät koulumatkat vaikuttavat keskittymiseen ja oppimistuloksiin.

Mikkelissä lasten koulumatka-aikoja halutaan lyhentää ja koulukuljetukset turvata myös koulupäivän jälkeen kerhoihin jääville lapsille. Satu Taavitsaisen ja muiden SDP:n valtuutettujen jättämän valtuustoaloitteen mukaan lasten arjen hyvinvointi on heikentynyt, kun koulumatkaan kuluu liian paljon aikaa.

– Seurauksena on koulukyydin odottamisesta, pitkästä matkasta ja autossa istumisesta väsyneitä oppilaita, keskittymisvaikeutta oppitunneilla ja oppimistulosten heikkenemistä. Lasten harrastamiseen ja vapaa-aikaan käytettävissä oleva aika on vähentynyt, aloitteessa kuvataan.

Aloitteessa esitetään, että koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden päivittäinen matka-aika saisi kestää odotuksineen enintään 1,5 tuntia nykyisen 2,5 tunnin sijaan. Lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneiden matkat halutaan lyhentää nykyisestä kolmesta tunnista enintään kahteen.

Noin joka kolmas lapsi Mikkelissä käyttää päivittäin koulukuljetusta. Koulumatkoihin kuluvalla ajalla on siten suuri merkitys yli 1300 kouluikäisen lapsen ja heidän perheidensä päivittäiseen elämään, aloitteessa muistutetaan.

Ei ole lasten edun mukaista, että he istuvat useita tunteja päivässä autossa.

Valtuutetut pitävät ongelmallisena, että koulukyyti ei aja suorinta reittiä kouluun, vaan kiertelee pikkuteitä keräten oppilaita kyytiin. Kymmenen tai viidentoista minuutin suora automatka venyy näin jopa tunnin mittaiseksi.

– Matkapahoinvoinnista kärsivät lapset voivat huonosti ja ovat aamupäivän ajan koulussa pahoinvoivia. On selvää, että opiskelu kärsii. Ei ole lasten edun mukaista, että he istuvat useita tunteja päivässä autossa turvavöihin sidottuna. Tämä ei varsinkaan ole Liikkuvan Mikkelin tavoitteiden mukaista, aloitteessa linjataan.

Valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että Mikkelissä aletaan noudattaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa mainittua lapsen oikeutta leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan lyhentämällä koulukuljetuksiin vierähtävää aikaa. Lisäksi oikeutta koulukuljetukseen pitää SDP:n valtuutettujen mielestä laajentaa koskemaan koulupäivän jälkeen kerhoihin jääviä lapsia.

– Kerhosta kotiin on päästävä maksuttomalla koulukuljetuksella. Näin taataan myös kuljetusoppilaille mahdollisuus osallistua kerhoihin, aloitteessa vaaditaan.

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Josefina Nissilä kasvoi palokuntanuoresta päättäjäksi – ”Sammutammeko tulevaisuudessa enemmän tulipaloja, kun ennaltaehkäisy on unohtunut?”

Viime kevään kuntavaaleissa Rautjärvellä sosialidemokraatit nousivat vaalipiirin parhaaseen tulokseen 42,8 prosentin kannatuksella. Yksi valtuutetuksi valituista on Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen simpeleläinen Josefina Nissilä. Kun nyt ensi kertaa ehdolla ollutta Nissilää pyydettiin SDP:n ehdokkaaksi, teki hän ennen suostumistaan selvitystyötä eri puolueiden arvoista ja tavoitteista.

–  Koen SDP:n olevan puolue, jonka toiminta vastaa omaa arvomaailmaani. Minulle on tärkeää, että puolue pitää heikompiosaisten puolia sekä kohtelee ihmisiä tasapuolisesti heidän taustoistaan riippumatta, Nissilä kertoo.

Nissilän mielestä olisi tärkeää muistaa, keitä varten kuntapolitiikkaa tehdään. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset voivat luottaa kunnan huolehtivan tehtävistään – olipa kyse sitten pienemmistä asioista, kuten teiden aurauksesta ja toimivista katuvaloista tai suurista kokonaisuuksista, kuten laadukkaista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Nissilän mukaan Rautjärvellä keskeinen haaste on, että kuntalaiset uhkaavat unohtua säästöjen takia. Hän sanoo ymmärtävänsä säästöjen merkityksen, mutta hän myös pohtii, millaisia seurauksia säästöillä on.

– Mikäli emme panosta kuntalaisten hyvinvointiin, haluaako kukaan enää asua kunnassa? Sammutammeko tulevaisuudessa enemmän tulipaloja, kun ennaltaehkäisy on unohtunut? Näitä tulee pohtia tarkoin tulevan vuoden aikana, Nissilä linjaa.


Palokunnasta työ ja harrastus

27-vuotias Nissilä on koulutukseltaan ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja, ja hän on työskennellyt useita vuosia ensihoitoyksikössä ennen nykyistä tehtäväänsä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella turvallisuuskouluttajana ja sivutoimisena ryhmänjohtajana. Nissilä on myös suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, jossa hän suuntautui lääkintäaliupseerin tehtäviin. Tällä hetkellä haaveissa on jäädä opintovapaalle ja saada suoritettua loppuun kaksi ammattikorkeakoulututkintoa (Insinööri AMK Palopäällystön koulutusohjelma sekä Ensihoitaja AMK) vuoden 2018 aikana.

–  Ensihoitajan, palopäällystön ja lääkintäkersantin koulutus ovat antaneet hyvän pohjan työuralleni, mutta myös antaneet näkemystä siitä, miten mahtava koulutusjärjestelmä meillä Suomessa on ja miten monipuolisia mahdollisuuksia se tarjoaa, Nissilä hehkuttaa.

Palokuntatoiminta tuli Nissilän elämään jo 11-vuotiaana, kun hän aloitti uransa palokuntanuorena. Palokuntaharrastus kulki Nissilän mukana läpi peruskoulun, ja jo yläkoulussa ammatinvalinta kirkastui – hänestä tulisi palomestari. Vaikka rakkaasta harrastuksesta on tullut leipätyö, on palokuntatoiminta edelleen myös Nissilän tärkein harrastus.

–  Olen ylpeästi mukana Simpeleen VPK:n toiminnassa, jossa etenkin palokuntanuorten toimintaa on mukava seurata ja kehittää. Minulle on tärkeää päästä kehittämään myös omaa osaamistani ja tietämystäni sekä toimia luotettavasti ja rehellisesti yhteisen hyödyn eteen niin ammatillisesti, harrastuksieni parissa kuin luottamustoimessani, Nissilä kertoo.

 

Kovakuorinen, sisältä herkkä päättäjä

Nissilä toivoo kuntapäättäjänä toimivansa rohkeasti ja päättäväisesti heikommassa asemassa olevien asioita ajaen. Vaikka työminä on opettanut siihen, että tunteet näytetään vasta kun haalarit laitetaan naulaan, on Nissilälle tärkeää näyttää politiikassa myös herkempi ja empaattinen puolensa.

Asiat eivät koskaan muutu, jos kukaan ei uskalla lähteä niitä muuttamaan

–  Tahdon kohdella kaikkia ihmisiä tasapuolisesti, ja haluan olla mukana varmistamassa, että myös kunta kohtelee kaikkia asukkaitaan tasapuolisesti. Uutena valtuutettuna ja nuoremman ikäpolven edustajana katson asioita varmasti hieman eri kantilta kuin vanhat konkarit, ja tämä varmasti vaikuttaa rooliini kuntapoliitikkona, Nissilä pohtii.

Tärkeintä Nissilälle on toimia ihan tavallisen kuntalaisen puolesta tavallisissa asioissa, pienessä kunnassa perusasioiden tulee olla kunnossa – ei tarvita suuria juhlallisuuksia tai hankkeita. Nissilän mukaan kuntapolitiikkaan kaivataan kuitenkin myös uusia näkökulmia ja rohkeutta, jotta totuttujakin malleja voidaan kyseenalaistaa ja tarkastella kriittisesti.

– Asiat eivät koskaan muutu, jos kukaan ei uskalla lähteä niitä muuttamaan, Nissilä toteaa.

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Kimmo Ruokoniemi – ”Päätöksiä järjellä ja sydämellä”

50-vuotias Kimmo Ruokoniemi tuli valituksi ensiyrittämällä kansainvälisenä yliopisto- ja matkailukaupunkina tunnetun Lappeenrannan valtuustoon. Yli 20 vuotta UPM-Kymmenen Kaukaan tehtaalla työskennellyt Ruokoniemi pääsee vaikuttamaan kaupungin suurimmassa, sosialidemokraattien valtuustoryhmässä. Hyvällä vaalimenestyksellä aukeni myös varapuheenjohtajan tehtävä Lappeenrannan toimitilat oy:n hallituksessa.

– Lähdin kuntapolitiikkaan mukaan saadakseni uudenlaista näkökulmaa asioihin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi tunsin kehittyneeni ihmisenä kykeneväksi hoitamaan laajasti yhteisiä asioita ja kantamaan vastuuta tehdyistä päätöksistä, Ruokoniemi kertoo.

Uutena valtuutettuna Ruokoniemelle on tärkeää yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen, etenkin niiden, jotka eivät itse pysty itseään auttamaan. Auttamisen haluaan hän toteuttaa myös kansainvälisten avustus- ja palvelujärjestöjen kautta.

– Olen hyväuskoinen hupsu, joka haluaa uskoa toisista ihmisistä pelkästään hyvää. Tästä en taida parantua, vaikka joskus usko hyvään onkin ollut koetuksella. Kuten niin useat muutkin suomalaiset, puran stressiä ja järjestelen ajatuksiani liikkumalla luonnossa. Eletty elämä on tehnyt minusta totisen. Nykyään nauran lähinnä itselleni tai hyvälle tilannekomiikalle.

Sosialidemokraattisen kodin kasvatti

Ruokoniemi pysytteli tietoisesti pitkään erossa puoluepolitiikasta. Kun valinnan hetki sitten koitti, oli valinta helppo.

– Olen sosialidemokraattisen kodin kasvatti ja työpaikalla vallitsee sama aate, siksi valintani on SDP.

Yhdistystoiminta on laajemminkin lähellä Ruokoniemen sydäntä. Hän on ollut mukana yhdistystoiminnassa lähes koko aikuisiän. Ammattiyhdistystoiminta, vapaaehtoistyö ja asukas- ja kotiseututoiminta ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi, mutta harrastusten kirjoon mahtuu myös elektroniikan rakentelu, radioamatööritoiminta, metsästys sekä amerikkalaisten autojen rassaus.

– Suunnittelun lisäksi minulle on aina ollut merkityksellistä päästä omin käsin toteuttamaan tehtyjä suunnitelmia.


Matkailukaupungin päättäjänä

Lappeenrannan vahvuudeksi uusi valtuutettu mainitsee kaupungin sijainnin Saimaan rannalla.

– Pidämme puhdasta vesistöämme itsestäänselvyytenä, emmekä muista aina tuoda tätä esille vieraillemmekaan. Turha vaatimattomuus pitäisi unohtaa ja paikkakunnan upeita puitteita tuoda vahvemmin esille, Ruokoniemi toteaa.

Kuntapolitiikka ja sen keskeiset haasteet omassa kaupungissa alkavat vasta vähitellen paljastua uudelle päättäjälle.

– Juuri nyt tuntuu koulujen sisäilmaongelmien laajuus ja niiden tuomien uusien tilatarpeiden ratkaisut kaikkein haastavimmilta tehtäviltä. Samaan aikaan on tuotu päätettäväksi uuden monitoimijäähallin rakentaminen. Kyseessä on siis melkoiset investointitarpeet lyhyellä aikavälillä.

Päätöksenteossa Ruokoniemi luottaa valitsemaansa vaalisloganiin: ”Päätöksiä järjellä ja sydämellä”. Puolen vuoden kokemus on tuonut kuitenkin myös kehittämisen näkökulmia.

– Ymmärrän täysin, että demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää kuulla kaikkien päätökseen vaikuttavien tahojen ja päättäjien näkemykset. Kuitenkin asiassa pysymisen vaikeus ja puheenvuorojen tarpeeton pitkittäminen tulee esille varsin usein. Tässä kohdassa toivoisin jämäkkyyttä puheenjohtajatyöskentelyyn.

Joulun aikaan Ruokoniemi valmistautuu perheensä kanssa. Hanna vaimo, Pico koira sekä pojat Oskari (19 v) ja Niilo (15 v) saavat isän täyden huomion, kun kokousrumba hetkeksi helpottaa.

Keskustelua aiheesta

Sari Melkko sai jatkoa Demarinaisten johdossa – ”Eriarvoistumisen kierre on katkaistava”

Marraskuun lopulla kokoontunut Demarinaisten liittokokous valitsi kouvolalaisen Sari Melkon jatkamaan naisliiton varapuheenjohtajana. Melkko johtaa myös Kaakkois-Suomen Demarinaisia tulevan vuoden.

Demarinaisten liittokokouksen julkilausumassa otettiin vahvasti kantaa hallituksen eriarvoistavaan politiikkaan sekä naisten oikeuksien vahvistamiseen.

– Me demarinaiset vaadimme, että eriarvoistumisen kierre on katkaistava. Maamme hallitus on toimillaan aiheuttanut tuloerojen kasvua ja köyhyyden lisääntymistä, mikä aiheuttaa suurta epätasa-arvoa. Tulonjaon on oltava oikeudenmukaista ja sukupuoleen liittyvät palkkaerot pitää saada poistettua. Toimenpiteitä tarvitaan myös eläkeläisköyhyyden poistamiseksi sekä yhden hengen talouksien toimeentulon takaamiseksi, Melkko toteaa.

Sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa tarvitaan niin globaalisti, valtakunnallisesti kuin paikallisessakin toiminnassa. Melkon tavoitteena vahvistaa naistoiminnan näkyvyyttä ja aktiivisuutta koko Kaakkois-Suomen alueella.

– Omalla alueellamme on tavoitteena entistä sinnikkäämmin edistää sukupuolisen ja muun tasa-arvon kehittymistä. Olemassa oleviin epäkohtiin on puututtava. Yhteistyötä niin puoluepiirin kuin sisarjärjestöjenkin kanssa kehitetään edelleen.

Omat tavoitteet naisliiton johdossa ja naispiirin puheenjohtajana Melkko linjaa napakasti:

– Haluan edistää kaikella toiminnallani tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koen vahvasti, että omien etujensa ajamisen suhteen heikoimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten puolesta pitää muiden, siihen kykenevien taistella. Tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi on edelleen Suomessakin paljon työtä tehtävänä.

Keskustelua aiheesta