x

Inarissa halutaan selvitys koulukiinteistöistä – SDP tahtoo varmistaa terveet työtilat koululaisille

Kuva: Getty Images

Inarin kunnanvaltuuston marraskuisessa kokouksessa vahvistettiin voimassa olevat tulovero- ja kiinteistöprosentit vuodelle 2017.  Sosialidemokraatit olivat valmiita nostamaan veroprosenttia, sillä ryhmä piti ensisijaisen tärkeinä terveitä työskentelytiloja nuorille. Tällä demarit viittasivat valtuuston keskustelussa esiin nousseeseen koulukiinteistöjä koskevaan kiinteistöselvitykseen.

Selvityksen tavoitteena on tarkastella, mitä millekin kiinteistölle tehdään vai investoidaanko kokonaan uuteen tilakokonaisuuteen. Kunnanhallitus ilmaisi tahtonsa selvityksen tekoon jo maaliskuussa, kun koulukiinteistöjä keväällä tarkasteltiin.

–Otin asian esiin uudestaan elokuun kunnanhallituksen kokouksessa, jolloin tiedustelin, oliko selvitys jo tehty. Ei ollut, kertoo kunnanhallituksen jäsen Valtteri Huhtamella (sd.).

Nyt valtuusto velvoittaa kattavan selvityksen tekemistä ennen kuin lopullisia päätöksiä koulutiloja koskien tehdään. Valtuusto on myöntänyt kiinteistöselvitykseen määrärahan.

Näin valtuustossa keskusteltiin

Valtuutettu Matti Kyllönen (vas.) nosti kiinteistöselvityksen esiin kysyessään, mitä vanhoille kiinteistöille on tarkoitus tehdä. Samalla hän kertoi sivistyslautakunnan esittäneen uuden yhteiskoulun rakentamista. Sen kustannukset olisivat yhdeksän miljoonaa euroa. Tuloveroprosenttia Kyllönen ryhmineen olisi ollut valmis nostamaan, perusteena kunnan lainat ja se, että raha ei saa loppua lasten päivähoidosta eikä vanhustenhuollosta.

Valtuutettu Anne Tuovila (kok.) huomautti, että sivistyslautakunta ei ole esittänyt mitään investointisuunnitelmaa uuden koulun rakentamiseksi, ja että kiinteistöselvitys tarvitaan ennen lopullisia investointipäätöksiä.

Myös valtuutettu Aarre Vilpponen (kesk.) peräsi kiinteistöselvitystä ennen koulukiinteistöjen investointisuunnitelmista päättämistä. Hän huomautti samalla, että kunnalla kyllä riittää rahaa Kyllösen mainitsemiin palveluihin.

Valtuutettu Teuvo Katajamaa (kesk.) ihmetteli veroprosenttikeskustelua. Hänen mielestään tuloveroprosenttia olisi pitänyt nostaa. Katajamaa muistutti, että kunnan lainakanta on nousussa, toisin kuin aikaisemmin on suunniteltu. Hän piti ongelmallisena, että kiinteistöselvitystä joudutaan odottamaan tilanteessa, jossa investointien tekeminen on tarpeen.

Pentti Tarvainen (vs. kj.) kertoi lainakehityksen johtuvan Männikön peruskorjauksesta, ja että kunnanhallituksen päätösesitys veroprosenteista on yksimielinen. Hänen mukaansa tulevista investoinneista voidaan päättää tarkemmin kiinteistöselvityksen jälkeen.

 

Keskustelua aiheesta

Lapin SD-Piiri: Jäitä hattuun maakunnan sote-uudistuksessa!

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri on tyrmistynyt julkisuuteen tulleista tiedoista maakunnan sote-uudistusta koskien. Lapin Sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väliset neuvottelut ovat katkenneet, koska Länsi-Pohjaan tahdotaan jättää vain terveyskeskustasoista palvelua. Lapin sairaanhoitopiirin mielestä synnytykset, lasten ja naistentautien erikoissairaanhoito, anestesia, useat kirurgiset toimenpiteet ja esimerkiksi psykiatrian päivystys tulee keskittää Rovaniemelle.

– Maassa on menossa historiallinen uudistus, jolla halutaan synnyttää vahvoja ja elinvoimaisia maakuntia. Sellaisia ei saada missään aikaan sanelulla ja uhkailulla, toteaa demaripiirin puheenjohtaja Hilkka Halonen.

Tammikuussa lappilaiset, ja erityisesti merilappilaiset, huokaisivat helpotuksesta kun Lapin mahtipuolue keskusta kertoi kannattavansa yhden sairaalan ja kahden toimipisteen mallia, ja että vahva palvelutoiminta halutaan pitää myös Kemissä. Nyt on toinen ääni kellossa, ja merilappilaisilla on syytä huoleen.

Kiista on omiaan vahingoittamaa maakunnan sote-uudistystyötä, jonka tavoitteena ovat yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko maakunnan alueella.

 

Keskustelua aiheesta

Sotesoppa puhuttaa ja huolestuttaa kemiläisiä

Kuva: lehtikuva / vilja vehkaoja

Miten käy Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalveluiden on kysymys jota kysytään kemiläisiltä kuntavaaliehdokkailta. Kuntalaisia huolestuttaa, mutta niin huolestuttaa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä demariehdokkaita.

Soteuudistusta on tehty pitkään, eikä sen tarpeellisuutta kukaan kiellä. – Mutta mistä tämä yltiöpäinen yksityistäminen tähän soteuudistukseen tuli, kysyvät lähihoitajat Ulla Alatalo, Jaana Kotkansalo ja Essi Pietilä sekä sairaanhoitaja Sari Auvinen.

Soteuudistuksessa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät myös sosiaalipalveluihin kuuluvat työhönkuntoutuksen palvelut. Yksilövalmentajat Jukka Korhonen ja Tanja Metsävainio peräänkuuluttavat sitä, ettei työttömien palveluita saa unohtaa uudistuksen melskeissä. – Työllistäminen ja myös siihen kuuluvat työhönkuntoutuspalvelut olisi hyvä pitää kunnan tehtävinä, sanovat palveluohjaaja Maria Viinikka ja palvelukoordinaattori Tuomo Nettamo. Korhonen ja Metsävainio ovat samaa mieltä.

Soteasiat ovat myös ikäihmisten mielessä. – Lähipalveluiden puolesta pelätään, kertoo eläkkeellä oleva perhetyöntekijä ja kuntavaaliehdokas Ritva Aheinen. Myös valtuustoon uudelleen pyrkivät Jaakko Alamommo ja Raimo Holopainen allekirjoittavat ikäihmisten huolen.

SDP:n sote-linjasta, ei pakkoyhtiöittämiselle ja kyllä julkiselle palvelulle, on ollut helppo viestiä kuntalaisille. – On enemmän kuin tärkeää että nyt äänestetään joukolla, sillä nämä taitavat olla sote-vaalit. Nyt äänestetään siitä luotetaanko hallitukseen vai ei, pohtivat Aino Nuutinen ja Kimmo Peltonen.

Kemin demareiden listalla ensimmäistä kertaa valtuuston pyrkivä Kristiina Niskasta voi luonnehtia soteammattilaiseksi. Niskaselle kunnan sotepalvelut ovat tuttuja erityisesti vammaispalveluiden osalta. Kunnan palveluissa riittää toki kehittämistä. – Mutta miten palveluiden käy kun maakunta niitä järjestää. Siitä meillä ei ole mitään kokemusta, ja kysymyksiä on paljon, vastauksia vähän, sanoo Niskanen.

HH

Keskustelua aiheesta

Savupiippukaupungissa tarvitaan suurteollisuuden lisäksi mikroyrittäjyyttä

Prosessinhoitajina työskentelevät Markku Heikkuri, Heikki Härkönen, Tuomo Leppiaho ja Sami Zerni ovat nähneet miten digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työmarkkinoita. SDP:n kuntavaaliehdokkaina he pitävät tärkeänä uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä, siksi tarvitaan vahvaa elinkeinopolitiikkaa. – Työn vähyys näkyy suoraan kunnan taloudessa, verotulopohjaa pitää vahvistaa, toteaa toiselle valtuustokaudelle pyrkivä Härkönen.

Teollinen rakennemuutos näkyy Kemissä pitkään jatkuneena korkeana työttömyytenä. Siksi työ ja uudet työpaikat nousevat vahvasti esille myös ensimmäistä kertaa ehdokkaana olevien Timo Kaupin, Markku Kylmämaan ja Tommi Taipaleen ”mikä on kunnassa tärkeää – listalla”.

Mutta ei ihminen elä ainoastaan leivästä, sen tietää jokainen duunari. Harrastusmahdollisuuksissa on oltava kirjoa ja laatua, jokaiselle kuntalaiselle jotain. Myös nuorten asiat ovat tärkeitä.

Työ, nuoret, harrastukset sekä turvallinen ja sujuva arki – siinä lista, jonka allekirjoittavat myös uudet ehdokkaat Ilkka Nisula, Toni Vahlroos ja Jukka Kotajärvi sekä kuntavaaleissa aiemminkin ehdolla ollut Jarmo Tölli.

Maan hallitukselle kaikki laittavat samat terveiset – Ei uutta työtä synny työaikaa lisäämällä ja pakkoyhtiöittämällä, vaan uusilla innovaatioilla, erityisesti pk-sektorin toimintaedellytyksiä edistämällä ja työtä jakamalla.

Keskustelua aiheesta

Sote-palveluiden yhtiöittäminen ja valinnanvapaus vievät ojasta allikkoon

Kuva: lehtikuva / johannes tervo

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri on tyrmistynyt tavasta, jolla maan hallitus ajaa väkisin yhtiöittämis- ja valinnanvapausmalliaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Asiantuntijat ovat toistuvasti varoitelleet, että malli ei tule millään tavalla pienentämään kuluja. Sen sijaan palvelut pirstaloituvat ja kustannusten kasvu on ilmeistä.

Hallitus tuo sosiaali- ja terveydenhuoltoon järjestelmän, joka erkanee kokonaan muista pohjoismaista. Ruotsissa helmikuussa 2016 julkaistusta sote-raportista maan hallitus vaikenee kokonaan. Sillä sen esitykset kuntien ja maakuntien kesken jaetusta sote-vastuista ei sovi hallitukselle. Kunnat eivät saa pitkällä tikullakaan koskea iäkkäisiin, sairaisiin, työttömiin, vammaisiin jne. Mistä tämä kuntaviha oikein tulee?

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri vetoaa, että hallitus ottaa huomioon laajan asiantuntijajoukon näkemykset ja kuntien antaman lausunnot. Ja erityisesti oman vaikutusarviointinsa, jossa todetaan, että mitä sairaampi ja toimintakyvyltään heikentyneempi henkilö on, sitä huonommin hän kykenee tekemään valintoja.Hallituksen on peräännyttävä suunnitelmista pakkoyhtiöittää sote-palvelut. Verorahat on käytettävä ihmisten palveluihin, ei yhtiöiden voittoihin.

 

Keskustelua aiheesta

Tällä ehdokasjoukolla tulos voi olla vain erinomainen

Kuva: Kari Hulkko

Kemin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön uusi puheenjohtaja Pekka Tiitinen ei voi peitellä tyytyväisyyttään. Ehdokaslista on erinomainen. Ehdokkaita on 51, viime vaaleihin verrattuna 9 enemmän.

Ehdokkaita on laajasti eri ammattiryhmistä. Parhaiten on edustettuna teollisuus, jonka piirissä työtä tekeviä on ehdokkaana 11. Opetustehtävissä työskenteleviä on seitsemän, sosiaalialan työntekijöitä kuusi ja terveydenhuollon henkilöstöä viisi.

Kulttuuriala on myös hyvin edustettuna, näyttelijä Tomi Turusen ja kuvataiteilija Anna Almin lisäksi ehdokkaana ovat näyttelijän työstä eläköitynyt Esa Pesonen ja musiikkiopistossa pitkään työskennellyt Marjaliisa Hynninen. Kulttuuritoimessa työskentelevät hallintosihteeri Eija Karismo ja nuorisotyöntekijä Jani Rojola tuntevat myös alan erittäin hyvin. Toimihenkilöitä on ehdokkaana kolme ja opiskelijoita neljä.

Nuorin ehdokkaista on 20-vuotias lähihoitaja Essi Pietilä. Yrittäjätaustan omaava Kalle Huusko on myös valmentaja. Maahanmuuttajatausta on vastaanottokeskuksessa työskentelevällä Omar Sharifilla.

– Ehdokkaiden keski-ikä on 55,5 vuotta, ja heitä on tasaisesti eri puolilta kaupunkia. Ehdokaslista on kuntansa näköinen. Erityisen iloinen olen 30 uudesta ehdokkaasta, seuraavien vaalien vaalityötä on siis jo aloiteltu, sanoo Tiitinen.

Näissä vaaleissa mitataan myös tyytyväisyyttä maan hallitukseen. Hallituksen uhkaileva linja on saanut ay-liikkeen jäsenet takajaloilleen. Kemin demareiden listalta löytyykin kolme pääluottamusmiestä, Sari Auvinen Tehy:n pääluottamusmies sairaanhoitopiiristä, Reijo Stark JHL:n pääluottamusmies Kemin Energialta ja Kari Filpus Akavan pääluottamusmies kunnasta sekä Pohjois-Suomen Verovirkailijat ry:n hallituksen jäsen Pirita Hyötylä.

– Kyllä tällä porukalla on todella upeata lähteä vaalityöhön. Urheilutermiä käytettäessä sanoisin, että tiimi on huippukunnossa, hehkuttaa kunnallisjärjestön puheenjohtajana ensimmäisiin kuntavaaleihinsa valmistautuva Tiitinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta