ehdokasmainos

Indonesian maanjäristys: Tuhojen ja kuolonuhrien todennäköisyys on pieni

Indonesian vesille on iskenyt voimakas maanjäristys. Järistyksen keskus on lounaaseen Sumatran saaresta 10 kilometrin syvyydessä.

Osiin Sumatran saarta on annettu tsunamivaroitus, paikalliset viranomaiset kertovat.

Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) mukaan järistyksen voimakkuus oli 7,9. USGS arvioi, että tuhojen ja kuolonuhrien todennäköisyys on pieni.

Järistys tapahtui hieman ennen kello seitsemää paikallista aikaa eli hieman vaille kaksi iltapäivällä Suomen aikaa.

Espanja odottaa, kunnes Sanchezin asema selviää

Kuva: AFP / Javier Soriano
SPAIN VOTE PSOE
Espanjan puoluejohtaja Pedro Sanchez mittaa kannatuksensa puolueensa kokouksessa 23. lokakuuta.

Espanjan poliittinen takalukko ei auennut viikovaihteen aluevaaleissa. Nyt odotetaan, mitä sosialistipuolueen (PSOE) kokous päättää 23. lokakuuta. Baskimaan ja Galician aluevaaleissa PSOE sai takkiinsa. Puoluejohtaja Pedro Sanchez päätyi vaalitappioiden jälkeen asettamaan asemansa toverituomioistuimen käsiin.

Syyskuussa parlamentin pääministeriäänestyksessä porvarien ehdokas, istuva pääministeri Mariano Rajoy ei saanut riittävää kannatusta. Espanjan systeemin mukaan epäonnistuneen valintaprosessin jälkeen on kaksi kuukautta aikaa uuteen yritykseen, ennenkuin uusintavaalit määrätään.

PSOE tuli kesäkuun uusintavaaleissa kakkoseksi ja se on avainasemassa uutta hallitusta muodostettaessa. Sosialisteja on painostettu äänestämään pääministerivaalissa tyhjää, jolloin porvarit olisivat voineet muodostaa vähemmistöhallituksen. Tähän Sanchezin johtamat sosialistit eivät ole suostuneet.

Koska ennen PSOE:n kokousta ei tapahdu mitään, poliitikoille jää sen jälkeen vain viikko aikaa umpisolmun avaamiseen. Uusi pääministerivaali on pidettävä parlamentissa lokakuun 23. ja 31. päivien välisenä aikana. Jos ratkaisua ei tuon aikaikkunan puitteissa synny, Espanjassa pidetään uudet uusintavaalit joulukuussa.

Nykysysteemin mukaan vaalit olisivat peräti joulupäivänä. Parlamentissa on kuitenkin neuvoteltu myös mahdollisuudesta muuttaa perustuslakia siten, että vaalit voitaisiin pitää viikkoa aikaisemmin. Tähän olisi mahdollista saada kaikkien pääpuolueiden tuki.

Keskustelua aiheesta

Demokraatteja salakuunnellaan?

Yhdysvalloissa liittovaltion poliisia FBI:ta on pyydetty tutkimaan mahdollista demokraattien henkilökuntaan kohdistuvaa puhelimien salakuuntelua, kertoi uutiskanava CNN keskiviikkona. Tieto perustuu CNN:n viranomais- ja demokraattilähteisiin.

Uutiskanavan mukaan asia koskee pientä ryhmää puolueessa. Henkilöstön puhelimista etsitään todisteita hakkeroinnista, kuten haittaohjelmista.

CNN:n mukaan nyt yritetään selvittää, onko mahdollinen salakuuntelu osa aiempaa sähköpostihakkerointia vai kenties uusi hakkerointiyritys.

FBI tutkii parhaillaan demokraatteihin heinäkuussa kohdistunutta hakkerointia, jolloin puolueen sähköposteja vuosi julkisuuteen. Asiasta on syytetty Venäjää. Venäjä on tyrmännyt väitteet.

Keskustelua aiheesta

Tämä on historiallista: Obama nimitti USA:n Kuuban suurlähettilään ensimmäisen kerran vuosikymmeniin

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160319 - MNN031; US President Barack Obama speaks during a South by Southwest Interactive at the Long Center for Performing Arts in Austin, Texas on March 11, 2016. / AFP / MANDEL NGAN - LEHTIKUVA / AFP
Barack Obama teki historiallisen päätöksen.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on nimittänyt Kuuban-suurlähettilään ensimmäisen kerran 50 vuoteen. Obama nimitti Yhdysvaltain Kuuban-suurlähettilääksi Havannassa diplomaattina toimivan Jeffrey DeLaurentisin. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Bogotassa ja YK:ssa.

Obaman mukaan on askel kohti normaalimpaa ja tuottoisampaa suhdetta maiden välillä.
Nimitys vaatii vielä senaatin hyväksynnän. Nimitys on herättänyt myös vastustusta senaattorien keskuudessa. Esimerkiksi Floridan senaattori, republikaanien Marco Rubion mukaan nimitys ei tule toteutumaan ennen kuin maassa tapahtuu parannuksia ihmisoikeuksissa ja poliittisessa vapaudessa.

1960-luvulta välirikossa olleet Yhdysvallat ja Kuuba pyrkivät suhteiden normalisointiin. Maat ovat muun muassa palauttaneet diplomaattisuhteensa ja aloittaneet matkustajalennot maiden välillä.

STT-AFP, Washington

AVAINSANAT

Israelin entinen presidentti Shimon Peres on kuollut

Kuva: afp/ahmad gharabli
LKS 20160927 XAG572; (FILES) This file photo taken on May 9, 2016 shows former Israeli president Shimon Peres looking on during the opening of the "Mini World Cup for Peace" football event at the Herzlyia stadium, in the Israeli city of Herzlyia near Tel Aviv. Israeli ex-president and Nobel Peace Prize winner Peres has seen a serious deterioration in his health and was "fighting for his life" after suffering a stroke earlier this month, a source close to him said on September 27, 2016. / AFP / AHMAD GHARABLI - LEHTIKUVA / AFP
Israelin entinen presidentti Shimon Peres on kuollut.

Israelin entinen presidentti Shimon Peres on kuollut. Peres kuoli 93-vuotiaana keskiviikkona. Hän sai aivoverenvuodon kaksi viikkoa sitten ja oli siitä lähtien sairaalassa tehohoidossa ja hengityskoneessa Tel Avivin lähellä olevassa sairaalassa. The Independent -lehden mukaan Peres kuoli sairaalassa. Sairaala on vahvistanut kuoleman.

Aiemmin Peresin lähipiiristä kerrottiin, että entisen presidentin vointi oli kääntynyt huonompaan päin. Sairaalaan joutumisen jälkeen lääkärit arvioivat tuoreeltaan, että Peresin eloonjäämismahdollisuudet olivat hyvät. Peresin tilan kerrottiin olevan vakava, mutta vakaa. Tammikuussa Peres puolestaan oli sairaalassa kahdesti sydänongelmien takia.

Peres osallistui korkeasta iästään huolimatta vielä viime aikoinakin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän esimerkiksi tapasi Israelissa vierailleen Yhdysvaltain varapresidentin Joe Bidenin maaliskuussa.

Peres sai vuonna 1994 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin kanssa. Palkinto tuli rauhanpyrkimyksistä, jotka huipentuivat Oslon sopimukseen.

Presidenttinä hän toimi 2007–2014. Lisäksi hän muun muassa toimi kahdesti Israelin pääministerinä vuosina 1984–1986 ja 1995–1996.

STT-AFP, Jerusalem

 

 

Viron presidentinvaalien valintahulabaloo tulossa viimein päätepisteeseen

Kersti Kaljulaid asettuu ehdolle Viron presidentiksi. Parlamentin vanhimpien neuvosto esitti hänelle ehdolle asettumista.

Parlamentin, riigikogun, puhemiehen Eiki Nestorin mukaan Kaljulaidilla on tarpeeksi kannatusta parlamentissa, ja Viro saa maanantaina uuden presidentin.

Kaljulaid kertoi itse päättäneensä asettua ehdolle, koska hän kokee, että hänellä on kaikkien kuuden parlamenttiryhmän tuki. Hän tapaa huomisesta alkaen puolueiden parlamenttiryhmiä.

Presidentinvaalit alkavat alusta maanantaina parlamentissa, koska valitsijakokous epäonnistui viime viikonloppuna presidentin valitsemisessa.

Vanhimpien neuvoston kokous päätti, että uutta presidenttiä ei kannata etsiä edellisellä kierroksella ehdolla olleiden joukosta. Neuvostoon kuuluvat puhemiehistö ja ryhmäjohtajat. Puolueet ovat yrittäneet etsiä kaikille sopivaa presidenttiehdokasta.

Kaljulaid toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuodesta 2004 viime kevääseen, jolloin hänen kautensa päättyi. Hallitus ei ole vielä päättänyt, kuka tulee hänen tilalleen.

Kaljulaid on syntynyt vuonna 1969 Tartossa. Hän on suorittanut yliopistossa tutkinnon biologia pääaineena ja myös MBA-tutkinnon.

Kaljulaid on toiminut aiemmin myös Viron pääministerin talouspoliittisena neuvonantajana ja Irun sähkövoimalan johtajana.