Siveyspoliisi oli pidättänyt naisen väärin puetun hijabin takia. Mielenosoittajat ovat osoittaneet tukeaan Aminille muun muassa leikkaamalla hiuksensa ja polttamalla huivejaan.

Iranin hallinto on puuttunut mielenosoituksiin käyttämällä väkivaltaa, ja ainakin 100 ihmistä on saanut surmansa. Amnesty Internationalin mukaan viime viikkojen mielenosoitukset ovat olleet rajuimmat Iranissa sitten vuoden 2019, jolloin yli 300 ihmistä kuoli polttoaineiden hinnankorotusten takia puhjenneessa protestiaallossa.

Tampereen yliopiston lehtorin, Lähi-idän tutkijan Susanne Dahlgrenin mukaan nykyiset protestit eroavat Iranin aikaisemmista suurista mielenosoituksista.

Mielenosoitukset ovat nyt ensimmäistä kertaa levinneet poikkeuksellisen laajalle, jopa Iranin konservatiivisimmille paikkakunnille ja eri oppositiopuolueisiin. Myös naiset, jotka käyttävät mielellään huntua, ovat olleet osoittamassa mieltään.

IRANISSA ON VAADITTU pitkään demokraattisempaa järjestelmää, mutta naiskysymys ei ole ennen saanut samankaltaista tukea kuin nyt.

-  Miehet ovat kokeneet, että muut asiat tulevat ensin, sitten vasta naisten oikeudet. Nyt miehet tukevat naisia ja se on uusi lupaava piirre tässä protestiliikkeessä, Dahlgren sanoo.

Hänen mukaansa Iranissa on tällä hetkellä paljon ihmisiä kaduilla myös siksi, että kansan parissa on paljon tyytymättömyyttä.

-  Iranin talous on kuralla ja korona pääsi leviämään maassa hirveällä tavalla, mistä syytetään tietysti hallintoa.

Iranissa ihmisiä pidätetään ja kidutetaan pienistäkin asioista. Siveyspoliisi oli vuonna 2013 pidättänyt 200  000 naista ja kolme miljoonaa naista oli saanut huomautuksen, Dahlgren kertoo.

Myös Helsingin yliopiston professorin Hannu Juusolan mukaan mielenosoitusten taustalla on pitkäaikaista turhautumista hallinnon väkivaltaisiin toimiin.

Juusolan mukaan Iranin mielenosoituksissa ei ole kysymys vain huivista, josta on tullut vallan symbolinen väline.

-  Kaikki lähti liikkeelle huivista, mutta protesteihin tuli hyvin nopeasti mukaan vaatimukset koko islamilaisen tasavallan järjestelmän muutoksesta.

TYYTYMÄTTÖMÄT kansalaiset haluavat sysätä vallasta Iranin hengellisen johtajan ajatollah Ali Khamenein, jota ei ole valittu virkaan demokraattisilla vaaleilla.

Khamenei on toiminut Iranin hengellisenä johtajana ajatollah Khomeinin kuoleman jälkeen vuodesta 1989 lähtien. Iranissa järjestetään säännöllisesti vaaleja, mutta käytännössä todellinen valta on uskonnollisella johtajalla, joka voi muun muassa nimittää ja erottaa presidentin.

Dahlgrenin mukaan islamilainen tasavalta pysyy tällä hetkellä pystyssä ainoastaan väkivaltakoneiston avulla.

Hallinnon sisällä epävarmuutta lisää arvuuttelu vanhan ja sairaan ajatollah Khamenein seuraajasta. On kuitenkin epätodennäköistä, että virkaan tullaan valitsemaan nykyistä maltillisempi johtaja, Dahlgren arvioi.

Vaikka mielenosoituksilla on poikkeuksellisen suuri kannatus, ei Juusola usko suuriin muutoksiin Iranin autoritaarisessa järjestelmässä ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Dahlgrenin mukaan ratkaisevaa on se, saavatko protestiliikkeet mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat väsyneet osoittamaan mieltään hallinnon väkivaltakoneistoa vastaan aikaisemmissa protesteissa.

-  Iranin johdossa on jo päätetty, että nämäkin mielenosoitukset murskataan.

IRANIN HALLINTO on myös pyrkinyt vaikeuttamaan mielenosoitusten järjestämistä katkaisemalla maasta internet-yhteyksiä. Amerikkalainen miljardööriyrittäjä Elon Musk on kertonut aktivoineensa Starlink -satelliittilaajakaistapalvelunsa Iranissa sen jälkeen, kun Yhdysvallat salli yksityisten yritysten tarjota sensuroimattomia internet-yhteyksiä maahan.

Vallankumous Iranissa vaatisi niin suuren joukon kansalaisia kaduille, että mielenosoitusten hillitseminen ihmisiä ampumalla kävisi mahdottomaksi.

– Kuten kävi Egyptissä vuonna 2011, kun Hosni Mubarak sai mennä, Dahlgren muistuttaa.

Dahlgren näkee tämänhetkisessä tilanteessa toivoa ja iranilaisten keskuudessa päättäväisyyttä jatkaa protestointia. Hän pitää myös tärkeänä, että maailma muistaisi Irania eikä aihe jäisi uutispimentoon.

STT-Tanja Paananen