Irma surmasi ainakin 50 – USA:ssa tuhot jäivät pelättyä pienemmiksi

Kuva: Lehtikuva

Hirmumyrsky Irma on vaatinut ainakin 12 ihmisen hengen Yhdysvaltain Floridassa, kertovat yhdysvaltalaisviranomaiset.

Kaikkiaan Irman takia sai surmansa ainakin 50 ihmistä, uutistoimisto AFP kertoo. Ihmisiä sai surmansa muun muassa Brittiläisillä Neitsytsaarilla, Yhdysvaltain Neitsytsaarilla, Kuubassa ja Saint Martinin sekä St. Bartsin saarilla.

Tiedot kuolleiden määristä ovat vaihdelleet.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump matkustaa Floridaan perehtymään Irman tuhoihin torstaina paikallista aikaa. Vierailun ajankohdasta ilmoitti Valkoinen talo tiistaina.

Trump oli jo aiemmin luvannut, että hän matkustaa Floridaan hyvin pian. Tarkoituksena on muun muassa kartoittaa osavaltion tarvitseman avun määrää.

Presidentin puoliso Melania Trump ilmoitti matkaavansa Floridaan miehensä mukana.

Irma ei aiheuttanut Yhdysvalloissa niin jättimäisiä tuhoja kuin alun perin pelättiin. Myrsky kuitenkin muun muassa tuhosi asuntovaunualueita, aiheutti tulvia ja vei purjeveneitä mennessään.

– Meillä ei ole paljon mitään jäljellä, sanoi 55-vuotias Patty Purdo, jonka koti sijaitsi asuntovaunualueella Islamoradan saarella Floridan rannikolla.

Ranskan, Britannian ja Hollannin hallituksia on kritisoitu.

Yhdysvaltain katastrofiviraston Feman mukaan Irma aiheutti merkittäviä tuhoja juuri Floridan edustalla sijaitsevilla Florida Keys -saarilla. Feman päällikön Brock Longin mukaan myrsky tuhosi tai vaurioitti arviolta 90 prosenttia Florida Keys -saarien kodeista.

Irma rantautui saarille neloskategorian hurrikaanina viikonloppuna. Se heikkeni kuitenkin pikkuhiljaa mantereelle saavuttuaan.

Karibianmeren saarilla noin 17 000 ihmistä tarvitsee Irman jäljiltä kipeästi väliaikaista majoitusta. Lisäksi hotelleja ja terveysasemia on tuhoutunut varsinkin Karibianmeren itäisillä saarilla, kertoi Maailman terveysjärjestö WHO tiistaina.

Saarilla kaivataan WHO:n mukaan myös lääkintähenkilökuntaa korvaamaan paikallisia työntekijöitä, jotka ovat joutuneet työskentelemään kellon ympäri.

Irman aiheuttamia tuhoja ovat jo matkustaneet kartoittamaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian ulkoministeri Boris Johnson. Ranskan, Britannian ja Hollannin hallituksia on kritisoitu siitä, etteivät ne onnistuneet varautumaan Irmaan riittävästi.

Esimerkiksi Ranskan ja Hollannin jakama Saint Martinin saari ja Brittiläiset Neitsytsaaret joutuivat Irman runnomiksi. Saarilla sai surmansa lukuisia ihmisiä.

Tanskalaissotilaita vastaan tehtiin itsemurhaisku Afganistanissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Tanskalaissotilaita vastaan tehtiin itsemurhaisku Afganistanissa sunnuntaina. Autopommi räjähti sotilasliitto Naton saattueen lähellä pääkaupungissa Kabulissa.

Afganistanin viranomaisten mukaan iskussa haavoittui kolme afganistanilaista siviiliä. Naton edustaja vahvisti, ettei liittouman sotilaita haavoittunut.

Taleban-liike ilmoitti olleensa iskun takana.

Natolla on edelleen lähes 13 000 sotilasta Afganistanissa. Heistä suurin osa on amerikkalaisia. Nato-sotilaiden päätehtävä on kouluttaa Afganistanin omia turvallisuusjoukkoja.

AVAINSANAT

”Tilanne on kuin taivaan lahja” – Pohjois-Korean uhittelu vankistaa kovia otteita penäävän pääministerin asemaa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Syyskuun 15. päivänä Japanissa havahduttiin sireenien ulvontaan ja virallisten hätätiedotetekstiviestien piipitykseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut varoitus maanjäristyksestä, vaan Pohjois-Korean laukaisemasta ballistisesta ohjuksesta. Jo toista kertaa kuukauden sisällä japanilaiset saivat kuulla naapurin ohjuksen halkovan Japanin ilmatilaa.

Kolmas syyskuuta Pohjois-Korea oli tehnyt kuudennen ydinkokeensa. Räjäytyksen arvioitiin olleen yli kolme kertaa voimakkaampi kuin Hiroshiman vuonna 1945 tuhonnut atomipommi.

Arvaamattoman naapurimaan kiihtyneet asetestit ovat herättäneet syvää huolta japanilaisissa, jotka odottavat ratkaisuja päättäjiltään.

Japanin pääministeri Shinzo Abelle (kuvassa) Pohjois-Korean uhittelu ei kuitenkaan ole poliittisesti pelkkä päänvaiva, sanovat Japanin sisäpolitiikan asiantuntijat.

– Abelle tilanne on kuin taivaan lahja, sanoo Meiji-yliopiston politiikan analyytikko Shinichi Nishikawa.

Pohjois-Korean kriisi on vahvistanut kovia otteita.

Pohjois-Korean kriisi on asiantuntijoiden mukaan vahvistanut kovia otteita ja kansallisen puolustuksen kasvattamista vaatineen Aben suosiota. Konservatiivipuolue LDP:tä johtavan Aben arvellaankin suunnittelevan ennenaikaisia parlamenttivaaleja, mahdollisesti jo lokakuun lopulle.

Hetki olisi otollinen. LDP:n perinteinen haastaja, oppositiossa nyt istuva demokraattipuolue DP, on hajaannuksessa. Samalla Pohjois-Korean aggressiot ovat antaneet Abelle mahdollisuuden luoda julkisuuskuvaa vahvana johtajana.

Pohjois-Korean uhka on myös suunnannut huomion pois pääministerin kannatusta horjuttaneista skandaaleista. Abea on syytetty muun muassa ystävänsä bisnesten suosimisesta. Pääministeri on kiistänyt syytökset.

– Skandaalien jyllätessä ihmiset uskoivat, ettei Abe kestäisi pääministerinä, mutta hän on onnistunut kääntämään tilanteen päälaelleen, Nishikawa sanoo.

Historioitsija Hideaki Kasen mukaan ei ole yllätys, että Aben suosioluvut nousivat Pohjois-Korean jännitteiden kiristyessä.

– Japanilaisten keskuudessa on noussut kriisin tuntu. He uskovat, että maa tarvitsee nyt haukkamaisen (kovaotteisen) johtajan.

Abe saanut osakseen myös kritiikkiä opportunismista.

Kaikkia japanilaisia Aben ”vahva johtajuus” ei ole vakuuttanut, ja hän on saanut osakseen kritiikkiä opportunismista.

Syyskuun 15. päivän sireenitkään eivät välttämättä ulvoneet vain kehottaakseen kansalaisia suojautumaan. Hälytys antoi japanilaisille tosiasiassa vain muutamia minuutteja aikaa etsiä suojapaikkoja, joita ei kaikilla hälytysalueilla edes ollut saatavilla.

– Pohdin, onko tällainen varoitusjärjestelmä käytännöllinen vai ei, Nishikawa sanoo.

– Tämä saattoi olla ele, jolla haluttiin alleviivata tilanteen vakavuutta. Tai sitten oikeuttaa puolustusbudjetin paisuttamista.

Tokiolaisen Gakushuin yliopiston politiikan professorin Naoto Nonakan mukaan Pohjois-Korean kriisin mukanaan tuoma suosionnousu saattaa houkutella pääministeriä liian hätäisiin vaalipäätöksiin.

– Vaalien järjestäminen nyt lietsoisi vain tarpeettomia pelkoja paisuttamalla tunnetta kriisistä ilman, että annetaan konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Japanilaisen FNN-kanavan lähteiden mukaan Abe kertoo vaalisuunnitelmistaan maanantaina.

Balilla varaudutaan tulivuorenpurkaukseen – jo 34 000 ihmistä paennut

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Indonesiassa Balin saarella varaudutaan edelleen Agung-tulivuoren purkaukseen. Viranomaisten mukaan tulevaan purkaukseen viittaavat maanjäristykset ovat tänään voimistuneet.

– Järistyksiä on harvemmassa, mutta niiden voimakkuus kasvaa, kertoo tulivuoritutkija Gede Suantika.
Viranomaiset ovat antaneet uhkaavasta tulivuorenpurkauksesta korkeimman tason varoituksen. Jo yli 34 000 ihmistä on paennut Agungin lähialueilta. Evakuoituja on majoitettu muun muassa urheilukeskuksiin ja telttoihin.

Bali on suosittu matkailukohde. Saaren kansainvälinen lentokenttä Denpasarin kaupungissa pysyy viranomaisten mukaan toistaiseksi auki.

Agung purkautui viimeksi yli 50 vuotta sitten. Silloin yli tuhat ihmistä kuoli.

Vaaliuurnat aukesivat Saksan liittopäivävaaleissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Vaalimainoksia Saksassa. "On aika" julisti sosialidemokraattien kyltti.

Saksassa on alkanut äänestys parlamentti- eli liittopäivävaaleissa. Vaalihuoneistot aukesivat yhdeksältä aamulla Suomen aikaa.

Äänestäminen päättyy iltaseitsemältä. Ensimmäisiä virallisia tuloksia odotetaan myöhään illalla.

Kannatusmittausten mukaan liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) säilyttävät ylivoimaisesti parlamentin suurimman puolueen aseman. Yhtä yllätyksettömästi sosiaalidemokraatit (SPD) ovat säilyttämässä kakkossijansa.

Kolmanneksi suurimman puolueen paikasta kisaa neljä puoluetta: vihreät, maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD), vasemmistopuolue Linke ja oikeistoliberaalinen FDP.

Saksan vaalien yllätysmomentin tarjoaa äärioikeistolainen AfD – Majander: ”Trumpilaisuus ei ole leimannut”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kokovartalopukuun sonnustautunut aktivisti jakoi AfD:n lentolehtisiä Berliinissä.

Saksan liittopäivävaalien kolkutellessa enää yhden yön päässä tilanne näyttää suunnilleen samalta, kuin mihin Euroopassa on viimeisien vuosien aikana totuttu. Kristillisdemokraattien Angela Merkel porskuttaa kohti voittoa ja äärioikeiston nousu luo vaalien suurimmat mahdollisuudet yllätykselle.

Puolueiden kampanjat pyörivät tällä hetkellä loppusuoralla. Eilen perjantaina sekä sosialidemokraattien (SPD) Martin Schulzilla että kristillisdemokraattien CDU-puolueen Angela Merkelillä oli viimeiset kattavat kampanjatilaisuudet.

– Schulz esiintyi Berliinissä erittäin intensiivisesti ja vangitsevasti. Paikalla oli paljon väkeä, kun kelikin sattui olemaan oikein kaunis, paikan päällä Berliinissä vaaleja seuraava Kalevi Sorsa –säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander kuvailee Demokraatille.

– Paikalla oli hyvä tunnelma.

Sosialidemokraattien vaaliennuste ei kuitenkaan näytä tai tunnu yhtä hyvältä. Vielä alkuvuodesta useiden arvioiden mukaan saattoi ajatella, että kanslerikandidaatti Schulz voisi jopa lyödä liittopäivävaaleissa 12-vuotta vallassa olleen Angela Merkelin ja kristillisdemokraatit. Nyt tähän ei enää usko kukaan.

– Vaikka Schulz on kandidaattina täyttänyt paikkansa ja pistänyt itsensä peliin, niin gallup-luvut ovat sulattaneet hänen ympärillään vielä keväällä olleen nosteen.

Demarit olisi saamassa 21–23 prosenttia äänistä. Tämä tarkoittaisi karvasta vaalitappiota.

Päivää ennen vaaleja kannattajakyselyissä Merkelin johtamalle CDU:lle ja sen sisarpuolue CSU:lle povataan 35–36 prosentin kannatusta. Demarit puolestaan taistelevat jokaisesta prosentista, ennusteiden mukaan puolue olisi saamassa 21–23 prosenttia äänistä. Tämä tarkoittaisi karvasta vaalitappiota.

Mielipidemittaukset ovat Majanderin mukaan saaneet sosiaalidemokraatit pelkäämään, että kannatus voi painua kaikkien aikojen pohjalukemiin, jopa alle 20 prosentin.

Vihreiden, keskusta-oikeistolaisten vapaiden demokraattien sekä vasemmistopuolueen on tämän hetkisten tietojen mukaan tyytyminen alle kymmeneen prosenttiin äänisaaliista.

– Demarien leirissä pohditaan syitä mahdollisesti vaatimattomaksi jäävään menestykseen. Olisiko Schulzin pitänyt vetää kampanjassa rohkeampaa Eurooppa-linjaa, Majander pohtii.

– Monien silmissä SPD:n painotukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kaipaisivat konkreettisempaa terästystä, esimerkiksi perintöjen ja pääomatulojen reippaamman tasauksen kautta.

Suurin mielenkiinto kohdistuu maahanmuuttovastaiseen AfD–puolueeseen.

Saksan vaalien suurin mielenkiinto kohdistuu maahanmuuttovastaiseen Vaihtoehto Saksalle (AfD) –puolueeseen. Kysymys on tuttu viime vuosien vaalikentiltä: Millaisen tulokseen ulkomaalaiskammoinen ja jopa natsistiseksi tituleerattu puolue yltää?

Perinteiset valtapuolueet ovat kehottaneet äänestäjiä karttamaan AfD:tä. Majanderin mukaan oli mielenkiintoista havaita, kuinka voimakkaasti esimerkiksi Schulz korosti eilisessä puheessaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, jonka turvaajana sosialidemokraatit ovat olleet.

– Hän puhui AfD:stä suoraan demokratian syöjänä.

Toisaalta Majander kuvailee, kuinka Merkelin vastaavassa tilaisuudessa Münchenissä äärioikeiston edustajia oli saapunut häiritsemää liittokanslerin puhetta. Joukkion viheltäminen ja huutelu vaikuttivat selkeästi tilaisuuden tunnelmaan, ja Merkel näytti voimattomalta.

– Kyllä AfD:n nousu parlamenttiin ja mahdollisesti jopa maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi otetaan täällä vastaan vakavina ja jopa järkyttyneinä.

Vuonna 2013 perustettu AfD ei saanut viime liittopäivävaaleissa läpi yhtään edustajaa, mutta nyt liikkeelle on povattu jopa yli 10 prosentin kannatusta. Luvut ovat suuria Saksassa, jossa äärioikeistolla ei ole ollut juurikaan sijaa toisen maailmansodan jälkeen.

– Asia on varmasti iso Saksalle. Mikään muu puolue ei taatusti suostu tekemään yhteistyötä heidän kanssaan mutta puhujalavan he parlamentista tulevat saamaan.

Onko AfD:n riveissä ”oikeita natseja”?

Majander ei suoralta kädeltä lähde arvioimaan, onko AfD:n riveissä ”oikeita natseja” kuten Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel aikaisemmin tällä viikolla kuvaili. Hänen mukaansa puolueen puheita on kuitenkin pidetty ennenkuulumattomina. Puolue on muun muassa esittänyt 180 asteen täyskäännöstä suhtautumisessa arkaan historiaan ja muistamisen kulttuuriin. Saksalaisten pitäisi AfD:n mukaan olla ylpeitä ensimmäisen ja toisen maailmansodan sotilaista.

Negatiivinen kampanjointi ei Majanderin mukaan ole kuitenkaan yleisellä tasolla noussut kovinkaan vahvaksi vaalien alla.

– Niin sanottu trumpilaisuus ei ole leimannut Saksan demokraattista järjestelmää. Pitää muistaa se, että Saksa on maailman vakaimpia demokraattisia järjestelmiä. Vanhoilla puolueilla on maassa selvä yli 80 prosentin kannatus.

– Kansainvälisessä vertailussa Saksan tilannetta voi pitää stabiilina. Saksan on perusluonteeltaan varsin konservatiivinen maa.

Mahdolliset kumppanipuolueet pohtivat lähinnä peloissaan, joutuvatko he uhraamaan itsensä hallitukseen.

Vaalien jälkeiseksi suureksi kysymykseksi on nousemassa se, millainen hallituskoalitio on löydettävissä. Merkelin ja kristillisdemokraattien pitkään jatkuneesta ylivallasta kertoo Majanderin mukaan tyrmäävällä tavalla se, että kaikki mahdolliset kumppanipuolueet pohtivat lähinnä peloissaan, joutuvatko he uhraamaan itsensä hallitukseen Merkelin syleiltäväksi.

– Tähän asti kaikilla kristillisdemokraattien kanssa hallitukseen lähteneillä on käynyt huonosti. Vaikka demokratiassa yleensä tavoitellaan hallituspaikkaa, tuntuu, että Saksassa vapaita demokraatteja lukuun ottamatta muut puolueet pelkäävät joutuvansa uhrautumaan hallitukseen.

Tällä hetkellä Saksan hallituksen muodostavat kristillisdemokraatit sekä sosialidemokraatit. Majanderin mukaan on mahdollista, että kyseinen ”suuri koalitio” jatkaa, vaikkakin se on vaikeaa myydä demarien kenttäväelle. Vaihtoehtoisesti hallituksen voi muodostaa niin kutsuttu ”Jamaika-koalitio”, jolloin hallitukseen nousisi CDU:n kanssa vapaat demokraatit sekä vihreät.

– Mutta vihreillä on kannatus muutenkin jo varsin alamaissa. Miten puolueelle käy, jos se lähtee mukaan jälkimmäiseen yhtälöön, Majander pohtii.

Niin tai näin, ensin on tietysti käytävä huominen äänestys. Ennusteilla spekuloimista Majander pitää tässä vaiheessa turhana. Mutta ilman hänen suostumustaan voinee kuitenkin todeta sen, että 2000-luvun rautarouvan Angela Merkelin valtakausi jatkunee myös ensi maanantaina.