Irtisanomistulva jatkuu – Aalto-yliopisto vähentää rajusti

Kuva: lehtikuva / emmi tulokas

Juuri valmistuneen työnantajaselvityksen perusteella Aalto-yliopiston henkilöstömäärä vähenee yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena yhteensä 316 henkilöllä. Irtisanottavia on 188 henkilöä, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä on 109 ja palveluhenkilöstöä 79 henkilöä.

Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenee vuoden 2018 loppuun mennessä arviolta 128 henkilöllä, josta 66 henkilöä on opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 62 palveluhenkilöstöä.

Yliopiston palveluiden henkilöstö on jo aikaisemmin vähentynyt noin 170 henkilöllä vuonna 2014 käytyjen yt-neuvottelujen ja uudelleenorganisoinnin seurauksena.

Aalto-yliopiston yt-neuvottelut koskivat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta.

Aalto-yliopiston rahoitukseen kohdistuu vuositasolla arviolta 66 miljoonan euron leikkaukset vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Yhteensä yliopiston rahoitus vähenee 136 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2018.

”Työ sovun löytämiseksi jatkuu koko illan” – Helle: Tilanne Airpron riidassa on yhä hyvin vaikea

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Lentoliikennettä uhkaavaa lakkoa sovitellaan koko ilta, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä.

Tilanne Airpron riidassa on hänen mukaansa yhä hyvin vaikea, ja työ sovun löytämiseksi jatkuu koko illan ammattiliitto Pron ja työnantajia edustavan Paltan kanssa.

Ilmailualan Unionin (IAU) kanssa neuvottelut jatkuvat keskiviikkona.

IAU ja Pro ovat ilmoittaneet useista työnseisauksista. Niistä ensimmäiset voivat toteutua ensi perjantaina.

Kiista koskee lentoyhtiöille maapalveluita tuottavan Airpro-yhtiön työehtosopimusta.

”Pidän amerikkalaiset turvassa” – Trump haluaa jyrkän korotuksen USA:n sotilasmenoihin

Kuva: Lehtikuva-AFP
Trump kommentoi Yhdysvaltain puolustusbudjettia tavatessaan Valkoisessa talossa vierailleita osavaltioiden kuvernöörejä.

Presidentti Donald Trump lupaa historiallisen suuren lisäyksen Yhdysvaltain puolustusbudjettiin.

– Tämä budjetti seuraa minun lupaustani siitä, että pidän amerikkalaiset turvassa, Trump sanoi tavatessaan Valkoisessa talossa vierailleita osavaltioiden kuvernöörejä.

Uutistoimisto AFP:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan Yhdysvaltain puolustusbudjetti kasvaa 54 miljardilla dollarilla eli noin 51 miljardilla eurolla.

Trumpin hallinnon on odotettu leikkaavan selvästi muita julkisia menoja, jotta presidentin lupaama puolustusbudjetin korotus voidaan rahoittaa.

Trumpin on määrä pitää tiistaina Yhdysvaltain kongressissa puhe, jossa hänen odotetaan linjaavan hallintonsa seuraavia tavoitteita.

Trumpin odotetaan käsittelevän puheessaan muun muassa puolustusmenojen nostamista ja verojen alentamista.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski irtisanoutui

Kuva: Kari Hulkko
Sanomatalossa Helsingissä tapahtuu. Yksi päätoimittajista irtisanoutui.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski on irtisanoutunut. Hän on ollut yksi lehden kolmesta päätoimittajasta syksystä 2014. Anttikoski vastasi Helsingin Sanomien journalistisista digitaalisista sisällöistä.

Näillä näkymin päätoimittajan tehtävään ei haeta suoraan seuraajaa, vaan tehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin, tiedottaa Sanoma.
Anttikoski sanoo tiedotteessa pohtineensa työelämän muutosta jo jonkin aikaa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, ettei Anttikosken lähtöön liity millään tavalla dramatiikkaa.

– Päivi on saanut hienosti vauhtia HS:n digitaaliseen kehitykseen. Digitaalisten tilausten määrä kasvaa nyt vauhdilla. Päivi lähtee tilanteessa, jossa Hesarilla menee oikein hyvin, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa HS:ssa jatketaan kahdella päätoimittajalla eikä lehdessä ole tällä hetkellä suunnitelmia laittaa Anttikosken paikkaa hakuun.

Niemen lisäksi päätoimittajana jatkaa Antero Mukka.

Eurobarometri: Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa euroa

Kuva: Arja Jokiaho

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa, ilmenee Eurobarometri-kyselyn Suomea koskevasta raportista.

Raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta myönteisiä käytännön asioita, kuten yhteistä rahaa sekä vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella.

EU:n suurimpia ongelmia ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ja julkisen talouden tila.

Keskustelua aiheesta