Kolumni

Petri Jussila

Kirjoittaja on filosofian tohtori.

Isänpäivän toivomus

Tänään isänpäivänä toivon ennen kaikkea sitä, että omat lapseni – ja kaikkien muidenkin lapset – voisivat elää elämänsä turvallisessa, vakaassa ja vapaassa maailmassa avoimen ja yhteisöllisen ilmapiirin keskellä. Tämä toive on yleisinhimillinen ja siihen yhtynee enemmistö maailman isistä ja äideistä, mutta silti tämän toiveen toteuttaminen näyttää varsin vaikealta. Itse asiassa juuri nyt – marraskuussa 2016 – se näyttää vaikeammalta kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

Ihmiskunnan historia on ollut aineellisen, yhteiskunnallisen ja teknologisen edistyksen voittojuhlaa, mutta aina joskus imperiumi iskee takaisin eli kuviteltua menneisyyttä haikaileva kiihkomielinen ilmapiiri valtaa alaa ja löytää uudet autoritääriset johtajansa. Tällaisissa historiallisissa murroskohdissa Minervan pöllö joutuu lentämään keskellä pimeyttä ja etsimään suuntaansa normaalia pidempään. Tuo alun toiveeni toteutuminen on pitkälti kiinni siitä, mihin suuntaan se lopulta kaartaa.

Euroopassa ja USA:ssa nationalismin, populismin ja jopa äärioikeiston nousu on jatkunut jonkin aikaa. Joissakin diktatuurimaissa – kuten Venäjällä – äärioikeisto on ollut vallassa jo pitkään, mutta nyt se vahvistaa asemiaan myös demokratioissa, minkä viimeksi osoitti Donald J.Trumpin voitto USA:n presidentinvaalissa.  Eurooppalaisissa kelloissa lyö juuri nyt totuuden hetki. Jos kovan oikeiston Marine Le Pen valitaan Ranskan presidentiksi toukokuussa 2017, niin Euroopan unionin hajoamisprosessi käynnistyy toden teolla. Tätähän kaiken maailman nurkkakuntaiset kiihkoilijat ja heitä myötäilevät hyväuskoiset hölmöt ovat pitkään halunneet ja tukeneet.

Suomen ja suomalaisten kannalta Euroopan unionin hajoaminen tarkoittaisi sitä, että turvattomuus kasvaisi, hyvinvointi heikentyisi ja ahdasmielinen ilmapiiri voimistuisi. Tällöin toiveeni luoda parempi maailma lapsille olisi yhä vaikeampi toteuttaa. Järkevien ja vastuullisten ihmisten on nyt kaikkialla tuotava esiin, että nationalismin, rasismin ja populismin voittokulku saa riittää ja se myös pysäytetään.

Toisaalta on tietysti selvää, etteivät populistiset protestiliikkeet nouse tyhjästä. Edistyksellisten voimien on kuunneltava paremmin tavallisia ihmisiä ja osoitettava, että avoin ja moniarvoinen maailma on heille – ja heidän lapsilleen – parempi kuin ahdasmielinen ja nurkkakuntainen maailma. On myös vahvemmin tuettava ihmisiä muutoksen keskellä esimerkiksi työllisyyspolitiikan, aikuiskoulutuksen ja veroratkaisuiden kautta.

Kaikkien demokratiaa ja ihmisoikeuksia kannattavien voimien on korkea aika tiivistää yhteistyötään tätä mustaa taantumusta vastaan. Demokraattisessa maailmassa tämä on helppoa, koska tähän taisteluun voi osallistua vähäisellä vaivalla äänestyskopissa. Tavalliset isät ja äidit päättävät sen, millaiset poliittiset päättäjät he saavat ja ansaitsevat. Tulevia äänestyspäätöksiä kannattaa harkita huolella ja järkiperäisesti eikä tukeutua ainakaan negatiivisiin pelon, vihan ja katkeruuden tunteisiin.  Toivottavasti tätä kautta politiikassa vahvistuvat taas rationaalisesti ajattelevat ja rakentavat poliittiset voimat. Tällöin lapsemme voivat elää turvallisessa, vakaassa ja vapaassa maailmassa – tai vähintäänkin Euroopassa – avoimen ja yhteisöllisen ilmapiirin keskellä.

Petri Jussila

Kirjoittaja on filosofian tohtori.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

sale

Niinistölle sapiskaa: ”Ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia” – puolue esittänee omaa ehdokasta

Perussuomalaiset todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo valmiina esitys asiasta. Hän ei vielä kerro, kuka puolueen mahdollinen ehdokas on.

Hänen mukaansa puolue on tehnyt kesäkuussa paikallisyhdistyksille kyselyn, jossa tiedusteltiin, pitäisikö puolueen lähteä presidenttikisaan ja kuka olisi sopiva ehdokas.

Perussuomalaiset käsittelee presidenttiehdokkaan asettamista puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Valtuustolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä esitys. Viesti paikallisyhdistyksiltä on ollut siinä määrin selkeä, että en usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi, Halla-aho sanoo STT:lle.

En usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi.

Halla-aho on sanonut useasti, että presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) puuttui puolueen sisäisiin asioihin hallituskriisin yhteydessä.

– Olimme tyytymättömiä tapaan, jolla presidentti Niinistö sekaantui hallituskriisiin ja ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia, millä periaatteella voimme esittää ministereitä.

Presidentti Niinistö otti kesäkuussa kantaa siihen, että perussuomalaisten johdossa on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion ovat saaneet Halla-aho ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen.

– Teko on yleensä sovitettu, kun tuomio on kärsitty. On aika tehtävä edessä vakuuttaa, että ne elementit, jotka tuomioon johtivat, ovat poissa, Niinistö sanoi kesäkuussa.

Niinistö sanoi kesäkuussa, että hän ei usko perussuomalaisten asettavan häntä ehdokkaakseen.

– En usko, että sellaista vaaraa on olemassa, presidentti sanoi Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kesäkuussa.

sale

Kolumni

halla-aho

”Se on huomattavasti enemmän kuin SKP:n kannatus (0,2%)” – Halla-aho irvailee Elolle gallup-luvuista

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittailee entiselle puoluetoverilleen Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle tuoreista gallup-luvuista.

– Puheenjohtaja Elo sanoi HS-gallupin jälkeen, että 2,5% kannatukseen voidaan olla tyytyväisiä. Onhan se samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kristillisdemokraateilla, joka on sentään ollut olemassa vuosikymmeniä, Halla-aho vertailee Facebook-kirjoituksessaan.

Perussuomalaisia kannatti HS-kyselyssä 6,3 prosenttia vastaajista.

Tämänpäiväisessä Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli koko mittauksen pienin, vain 0,7 prosenttia. Perussuomalaisia kannatti 8,1 prosenttia.

Halla-aho hakee vertailukohtaa tällekin gallup-luvulle.

– Myös 0,7% kannatusta voidaan ajatella positiivisesti. Se on huomattavasti enemmän kuin Suomen Kommunistisen Puolueen kannatus (0,2%) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ja SKP on sentään 100-vuotias puolue, hän kirjoittaa Facebookissa.

halla-aho

Kolumni

Vasemmistonaiset vaatii Suomeen naisrauhaa – ”Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo”

Vasemmistonaiset vaatii lähisuhteessa pitkään jatkunutta väkivaltaa rikoslakiin erilliseksi rikokseksi, josta voitaisiin langettaa yksittäisiä pahoinpitelyjä kovempia tuomioita.

– Tällaista niin kutsuttua naisrauhapykälää on Suomeen vaadittu vuosikymmeniä eikä tarve ole kadonnut, toteaa Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth.

Kannanoton taustalla on Keskisuomalaisen uutinen, jonka mukaan mies oli saanut vain reilun vuoden ehdollista vankeutta neljästä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta vaikka hän oli pahoinpidellyt perheen äitiä vuosikausien ajan ja lukemattomilla eri tavoilla.

Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.

Myös perheen lapsilla, jotka ovat koko ikänsä eläneet äitiinsä kohdistuvan väkivallan aiheuttamassa pelossa ja ahdistuksessa, todettiin mielenterveysongelmia.

”Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Etenkin kodin täytyy olla turvallinen paikka. Siitä huolimatta lukemattomat ihmiset elävät lähisuhteissa, joissa heitä pahoinpidellään systemaattisesti ja jatkuvasti niin henkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti kuin muillakin tavoin. Usein teot alkavat lievinä ja raaistuvat vuosien saatossa”, kannanotossa sanotaan.

Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo.

– Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo sen sijaan, että vuosikausien uhkailusta, alistamisesta, nöyryyttämisestä, elämän rajoittamisesta, iskuista, potkuista ja muista väkivallan teoista etsitään yksittäisiä tapauksia, joista tuomio annetaan, Ruuth toteaa.

– Väkivaltaisen suhteen käsittelemistä kokonaisuutena ja siten tuomion ankaroittamisperusteena puoltaa myös se, että koko suhteen kesto voidaan huomioida sen sijaan, että osa väkivallasta kuitataan merkityksettömäksi rikosten vanhentumisen vuoksi.

Myös lasten henkinen vaurioittaminen kodissa tapahtuvalla väkivallalla ja sen uhalla on käsiteltävä vasemmistonaisten mukaan pahoinpitelynä, vaikka fyysinen väkivalta ei kohdistuisikaan lapsiin.

Kolumni

32340204

Hallituksen kannatus romahti – professori vaatii paluuta parlamentaariseen valmisteluun

Helsingin Sanomien ja Ylen puoluegallupien osoittama viesti on se, että hallituksen tulisi jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluja yhteistyössä oppositiopuolueiden kanssa, toteaa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

– Jos tänään ja eilen nähdyt gallup-tulokset olisivat vaalitulos, niin uusi hallitus näyttäisi varsin erilaiselta. Mukaan tulisivat varmasti SDP ja vihreät, kun taas keskusta ja Uusi vaihtoehto olisivat todennäköisesti ulkona, Grönlund sanoo.

– Nyt hallituksen kannattaisi pyrkiä varmistumaan siitä, että vuonna 2019 valittava eduskunta ja sen hallitus jatkavat sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista. Muuten uhkana on niiden vesittyminen.

Hänen mielestä etenkin keskustan kannattaisi pyrkiä varmistamaan se, että puolueen ajaman maakuntauudistuksen valmistelu jatkuisi myös vaalien jälkeen vaikka puolue oppositioon joutuisikin.

Uudistusten toteuttamisessa on kyseessä koko Suomen etu.

Lisäksi Grönlund painottaa, että uudistusten toteuttamisessa on tietysti kyseessä myös koko Suomen etu.

– Olemme nähneet edellisen hallitukset aikana, että mikäli uudistusta tehdään vain istuvan hallituksen linjausten mukaisesti ilman parlamentaarista valmistelua, niin ovat ne vaarassa kaatua, Grönlund toteaa viitaten Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksiin.

Mikäli pääoppositiopuolueet pääsisivät osallistumaan uudistusten tekemiseen, Grönlund arvelee heidän haluavan keskityttyä etenkin pakkoyhtiöittämiseen sekä ulkomaisen omistuksen rajoittamiseen. Julkisen terveydenhuollon säilyminen olisi myös ainakin vasemmistopuolueilla asialistalla.

Ihan kuin se olisi joku annettu luku.

Professori uskoo, että myös maakuntauudistus ja maakuntien määrä herättäisivät varmasti keskustelua. Grönlund sanoo tutkijan näkökulmasta tuntuvankin ”hieman oudolta”, että esimerkiksi maakuntien määrästä ei voitaisi neuvotella.

– Ihan kuin se olisi joku annettu luku. Tällaiset asiat ovat tyypillisiä poliittisen päätöksenteon asioita, jolloin demokratiassa kuullaan erilaisia intressitahoja ja asiantuntijoita, jonka jälkeen pyritään löytämään kaikkien kannalta paras ratkaisu.

Tähän mennessä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kuitenkin sanonut, että parlamentaariseen valmisteluun ei ole aikaa. Grönlund ei osaakaan arvioida onko todennäköistä, että oppositiota tullaan ottamaan uudistuksissa paremmin huomioon.

– Tietysti on myös se mahdollisuus, että kokoomus gallup-kannatuksensa nostamalla itsetunnolla suostuu hankalammin Keskustan vaatimuksiin hallituksen sisällä.

– Pienillä ”uhrauksilla” hallituksen olisi kuitenkin mahdollista saada vähintään suurimman osan oppositiosta taakseen. Kun perustuslakivaliokuntakin antoi yksimielisen lausuntonsa ja kotiläksyn hallitukselle, niin mielestäni ei olisi liikaa vaadittu, että uudistukset valmisteltaisiin parlamentaarisesti.

32340204

Kolumni

”Ongelmia ei ratkaista neliraajajarrutuksella” – SDP:n Tuppurainen arvostelee Soinia EU-linjan muuttamisesta

Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvostelee ulkoministeri Timo Soinin (uv.) jyrkkiä kommentteja turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:ssa.

Soini kertoi maanantaina ulkoministerikokouksen yhteydessä, että Suomi ei hyväksy uusia päätöksiä turvapaikanhakijoiden siirroista ennen kuin kaikki maat ovat toteuttaneet vanhat velvoitteensa.

Tuppuraisen mielestä Soini koettelee Suomen ratkaisuhakuista EU-linjaa. Kieltäytyminen etukäteen uusista siirroista on hänen mielestään erikoista uhittelua.

– Se on kiistatta ongelma, että kaikki jäsenmaat eivät ole olleet mukana taakanjaossa. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista siten, että nekin maat, jotka ovat tähän asti toimineet vastuullisesti, lyövät jalat neliraajajarrutukseen, Tuppurainen sanoo STT:lle.

Soini vaatii, että vanhat lupaukset turvapaikanhakijoiden siirroista toteutetaan ennen uusia päätöksiä.

EU-maat sopivat vuonna 2015 yhteensä 160 000 ihmisen siirtämisestä eniten kuormittuneista maista. Tähän mennessä vain pieni osa siirroista on toteutettu, vaikka järjestelyn piti olla valmis syyskuussa. Puola, Unkari ja Tshekki ovat kieltäytyneet ottamasta turvapaikanhakijoita lähes kokonaan, kun taas Suomi on täyttämässä tavoitteensa.

Uudet turvapaikanhakijoiden siirrot saattavat nousta pöydälle jo syksyn aikana, koska Italia on pyytänyt muilta mailta toistuvasti apua.