Kolumni

Petri Jussila

Kirjoittaja on filosofian tohtori.

Kirjoittaja on filosofian tohtori.

Isänpäivän toivomus

Tänään isänpäivänä toivon ennen kaikkea sitä, että omat lapseni – ja kaikkien muidenkin lapset – voisivat elää elämänsä turvallisessa, vakaassa ja vapaassa maailmassa avoimen ja yhteisöllisen ilmapiirin keskellä. Tämä toive on yleisinhimillinen ja siihen yhtynee enemmistö maailman isistä ja äideistä, mutta silti tämän toiveen toteuttaminen näyttää varsin vaikealta. Itse asiassa juuri nyt – marraskuussa 2016 – se näyttää vaikeammalta kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

Ihmiskunnan historia on ollut aineellisen, yhteiskunnallisen ja teknologisen edistyksen voittojuhlaa, mutta aina joskus imperiumi iskee takaisin eli kuviteltua menneisyyttä haikaileva kiihkomielinen ilmapiiri valtaa alaa ja löytää uudet autoritääriset johtajansa. Tällaisissa historiallisissa murroskohdissa Minervan pöllö joutuu lentämään keskellä pimeyttä ja etsimään suuntaansa normaalia pidempään. Tuo alun toiveeni toteutuminen on pitkälti kiinni siitä, mihin suuntaan se lopulta kaartaa.

Euroopassa ja USA:ssa nationalismin, populismin ja jopa äärioikeiston nousu on jatkunut jonkin aikaa. Joissakin diktatuurimaissa – kuten Venäjällä – äärioikeisto on ollut vallassa jo pitkään, mutta nyt se vahvistaa asemiaan myös demokratioissa, minkä viimeksi osoitti Donald J.Trumpin voitto USA:n presidentinvaalissa.  Eurooppalaisissa kelloissa lyö juuri nyt totuuden hetki. Jos kovan oikeiston Marine Le Pen valitaan Ranskan presidentiksi toukokuussa 2017, niin Euroopan unionin hajoamisprosessi käynnistyy toden teolla. Tätähän kaiken maailman nurkkakuntaiset kiihkoilijat ja heitä myötäilevät hyväuskoiset hölmöt ovat pitkään halunneet ja tukeneet.

Suomen ja suomalaisten kannalta Euroopan unionin hajoaminen tarkoittaisi sitä, että turvattomuus kasvaisi, hyvinvointi heikentyisi ja ahdasmielinen ilmapiiri voimistuisi. Tällöin toiveeni luoda parempi maailma lapsille olisi yhä vaikeampi toteuttaa. Järkevien ja vastuullisten ihmisten on nyt kaikkialla tuotava esiin, että nationalismin, rasismin ja populismin voittokulku saa riittää ja se myös pysäytetään.

Toisaalta on tietysti selvää, etteivät populistiset protestiliikkeet nouse tyhjästä. Edistyksellisten voimien on kuunneltava paremmin tavallisia ihmisiä ja osoitettava, että avoin ja moniarvoinen maailma on heille – ja heidän lapsilleen – parempi kuin ahdasmielinen ja nurkkakuntainen maailma. On myös vahvemmin tuettava ihmisiä muutoksen keskellä esimerkiksi työllisyyspolitiikan, aikuiskoulutuksen ja veroratkaisuiden kautta.

Kaikkien demokratiaa ja ihmisoikeuksia kannattavien voimien on korkea aika tiivistää yhteistyötään tätä mustaa taantumusta vastaan. Demokraattisessa maailmassa tämä on helppoa, koska tähän taisteluun voi osallistua vähäisellä vaivalla äänestyskopissa. Tavalliset isät ja äidit päättävät sen, millaiset poliittiset päättäjät he saavat ja ansaitsevat. Tulevia äänestyspäätöksiä kannattaa harkita huolella ja järkiperäisesti eikä tukeutua ainakaan negatiivisiin pelon, vihan ja katkeruuden tunteisiin.  Toivottavasti tätä kautta politiikassa vahvistuvat taas rationaalisesti ajattelevat ja rakentavat poliittiset voimat. Tällöin lapsemme voivat elää turvallisessa, vakaassa ja vapaassa maailmassa – tai vähintäänkin Euroopassa – avoimen ja yhteisöllisen ilmapiirin keskellä.

Kirjoittaja on filosofian tohtori. Petri Jussila

Kirjoittaja on filosofian tohtori.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kolumni

Ville Skinnari halutaan SDP:n johtotehtäviin

Hämeen Sosialidemokraattien puoluekokousryhmä esittää Ville Skinnaria varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Skinnari on kuluneella puoluekokouskaudella edustanut Hämettä SDP:n puoluehallituksessa. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana vuoden 2015 eduskuntavaaleista lähtien.

Puoluekokousryhmä asettautui tukemaan myös kansanedustaja Tarja Filatovin jatkoa puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hämeenlinnalainen Filatov on toiminut puoluevaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2014.

Lisäksi hämäläiset puoluekokousedustajat päättivät asettaa ehdokkaat myös puoluehallituksen jäseneksi sekä puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi, mikäli ensisijainen tavoite puolueen varapuheenjohtajuudesta ja puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta ei toteudu.

Puoluehallitukseen puoluekokousryhmä päätti esittää Miikka Lönnqvistiä Hollolasta. Nuorten Kotkien toiminnanjohtajana työskentelevä Lönnqvist on toiminut SDP:n puoluevaltuustossa vuodesta 2012. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajaehdokkaan edustajaryhmä nimeää seuraavassa kokouksessaan tammikuun alussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Posti kadotti Demokraatti-lehden yli 10 000 kappaleen painoksen – päätoimittaja Salmi: ”Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa”

Posti on kadottanut koko Demokraatti-lehden painoksen.

Tämän viikon Demokraatti-lehti tulee tilaajille torstain asemesta mahdollisesti vasta perjantaina tai ensi maanantaina. Syynä on Posti, joka vastaa lehden jakelusta.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi vahvistaa, että lehden yli 10 000 kappaleen painos on kadonnut. Päätoimittajan mukaan vielä ei ole selvillä, mitä painokselle on tapahtunut. Tiedossa on, että Posti on noutanut lehdet painosta viikon alussa.

Katoamisen takia Demokraatti avaa digilehtensä lukijoille.

Salmi kommentoi tapahtunutta.

– Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle. Uskokaa tai älkää mutta posti on hävittänyt koko tämän päivän Demokraatin yli 10 000 lehden painoksen. Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa. Pahoittelut lukijoille!

Postilla on ollut ongelmia lehtien jakelun kanssa jo pidempään. Tänään tuli suorastaan skandaalimainen rimanalitus: Demokraatti-lehden koko painos on tätä kirjoitettaessa teillä tietämättömillä.

Lehti painettiin normaalisti alkuviikosta, mutta lehden painosta noutanut Posti ei tiedä, missä jaettavat lehdet ovat.

Vain se tiedetään, että lehdet oli noudettu painosta ja viety Postin lajittelukeskukseen.

”Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle.”

Toimitus huomasi tänään, ettei kaikki ole kunnossa, kun sen omia lehtiä odotettiin turhaan työpaikalla.

Irvileuat ehtivät jo miettiä, että Posti on ulkoistanut lehtikuljetukset Lassila & Tikanojan jäteautoille.

– Onhan tämä ihan käsittämätöntä, päätoimittaja Salmi kommentoi lehtien mystistä katoamista myös Helsingin Sanomille.

Paikallisia jakeluongelmia on ollut aiemminkin.

– Mutta että koko painos voi kadota! Salmi hämmästelee HS:ssa.

Päätoimittajan mukaan Postin edustajat eivät kyenneet koko päivän aikana selvittämään, mitä painokselle on tapahtunut.

Demokraatti pahoittelee paperilehden tilaajille ja muille lukijoille aiheutunutta mieliharmia.

Demokraatin digilehti on torstaista alaken avoinna kaikille lukijoille.

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja. Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Kolumni

hankintalaki
hankintalaki

Ihalainen ja Skinnari jättivät vastalauseen hankintalakimietintöön – kantavat huolta muun muassa kuntien jäteyhtiöistä

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevasta hankintalaista tietyin muutoksin. Uudistus pyrkii muun muassa helpottamaan hankintamenettelyjä ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Asiasta keskiviikkona kokoustanut valiokunta haluaa, että menettelystä voisi poiketa tietyillä toimialoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Jäteyhtiöille esitetään mahdollisuutta 15 prosentin ulosmyyntiin vuoden 2017 loppuun asti.

Yhden mietintöön sisältyvistä vastalauseista ovat jättäneet kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.). He pitävät hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi joiltain osin riittämättömänä.

Heidän mukaansa esimerkiksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Kyse on muun muassa erilaisista laadullisista tekijöistä ja ekologisuudesta. Pelkkää hintaa voisi käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vastalauseessa esitetään myös laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä.

Vastalauseen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voisi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on 20 prosenttia liikevaihdosta. Hallituksen esityksen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka olisi vain viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

– Sidosyksiköiden ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä myös kun esimerkiksi yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Monesti ulosmyynti lisää tehokkuutta, koska se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita, Ihalainen, Sarkkinen ja Skinnari perustelevat omaa kantaansa.

– Kunnalliset työterveysyhtiöt myyvät tarjoavat myös muita kuin suppeaan lakisääteiseen työterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Jäteyhtiöt hoitavat kotitalouksien lisäksi reitillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon. Sairaanhoitopiirien laboratorioyhtiöt myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Monille sidosyksiköille ulosmyynti on myös tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä, he muun muassa sanovat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen kynnysarvon nostamista 400 000 euroon, mikä tarkoittaa sen merkittävää kasvattamista nykyisestä. Kynnysarvossa on kyse yksittäisen hankinnan suurimmasta mahdollisesta ennakoidusta arvosta. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, mitä myös vastalause esittää.

– Kaikki valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorin toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysarvoa.

Vastalauseessa on myös lausumaehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäisten palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.

hankintalaki hankintalaki

Kolumni

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous Turussa

LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Elina Lepomäki pohtii: Naamalla väärä ilme – ”… mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä”

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoo Demokraatin viikkolehden Kasvot peilissä -palstalla tarkkailleensa viime aikoina tarkasti ilmeitään.

– Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä.

Elina Lepomäki Kasvot peilissä -palstalla Demokraatin viikkolehdessä 8.12.

Lepomäki kertoo miettineensä, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme.

– Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Ja miten se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee.

Kokoomusvaikuttaja sanoo näkevänsä itsessään aika paljon isäänsä.

– Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä.

LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous Turussa

LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä opintotukileikkauksista – Valiokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen lakiehdotusten hylkäämistä

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi keskiviikkona mietinnön opintotukilakia ja tuloverolakia koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Pitkän aikavälin säästötavoitteeksi on täsmentynyt noin 112 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, josta yhdessä sivistysvaliokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä.

Sipilän hallituksen esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa.

Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee. Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin.

Sivistysvaliokunnan demarijäsenet Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kantola katsovat, että jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa.

Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät. SDP:n valiokuntajäsenten mukaan tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa.

112 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on vastalauseen mukaan lyhytnäköistä politiikkaa. Nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo.

– Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa, Gustafsson, Eloranta ja Kantola muun muassa toteavat.

Sivistysvaliokunnan mietintö sisältää yksimielisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta.

Tutustu valiokuntamietintöön ja sen vastalauseisiin tästä linkistä.