Isät hakevat neuvoa MLL:n vanhempainpuhelimesta – ”He ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa”

Kuva: Lehtikuva
Yhä useampi isä soittaa vanhempainpuhelimeen.

Yhä useampi isä ottaa yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ylläpitämään vanhempainpuhelimeen. Liiton mukaan isät pohtivat muun muassa lasten kaverisuhteita, lasten etuja avioeron sattuessa sekä perheen jaksamista.

MLL ei tiedä isien taustoja, koska soittajat esiintyvät nimettöminä. Ei tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka moni soittajista on yksinhuoltajaisiä.

– Sen me tiedämme isistä, jotka ottavat meihin yhteyttä, että he ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa sekä perheisiinsä ja miettivät heidän hyvinvointiaan erittäin monilta kanteilta, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päivystysohjaaja Hanna Iso-Metsälä.

Murrosikä, nuoruusiän normaali kehitys sekä lapsen kaverisuhteet ja kiusaaminen ovat Iso-Metsälän mukaan isien tavallisia huolenaiheita. Isiä siis mietityttävät samat asiat kuin äitejäkin.
Vauvaperheitä mietityttää myös lapsen perushoito, kuten syöminen ja nukkuminen. Niihin liittyvä perheen väsyminen on tavallinen ongelma. Pienten lasten isät ovat huolissaan äitien hyvinvoinnista ja miettivät miten tukea puolisoaan. Lisäksi oma uupuminen on myös isien ongelma.

– Eniten ottivat viime vuonna yhteyttä alakouluikäisten lasten vanhemmat. Siellä tietenkin kaverisuhteet näkyivät, koska vasta harjoitellaan sosiaalisia suhteita, Iso-Metsälä sanoo.

Myös murrosikäisten lasten vanhemmat soittivat usein vanhempainpuhelimeen. Aiheena oli monesti kiusaaminen.

– Siellä voi olla pitempään jatkunutta kiusaamista, johon on yritetty puuttua, mutta asia ei ole ratkennut. Sitten on tällaisia yksittäisiä tapauksia, jotka ovat herättäneet huolta ja harmia.

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa.

Yli tuhat yhteydenottoa

Vanhempainpuhelimeen tuli viime vuonna yli tuhat yhteydenottoa. Suurin osa soittajista oli edelleen äitejä, mutta miesten osuus on kasvanut vuosi vuodelta ja oli viime vuonna 17 prosenttia.

MLL:n mukaan keskustelu vanhempainpuhelimenpäivystäjän kanssa on usein ensimmäinen kerta, kun soittaja kertoo huolestaan kenellekään. Tarvittaessa päivystäjä etsii soittajan kanssa sopivan ammattipalvelun ja rohkaisee hakemaan apua sieltä.

Vanhempainpuhelimesta ohjataan yleisimmin perheneuvolaan, lastensuojeluun tai koulun oppilashuoltoon.

Isyysvapaat lisääntyvät vauhdilla

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Joissakin Pohjoismaissa ja Portugalissa miesten osuus vanhempainvapaiden käytöstä on noussut yli 40 prosenttiin, mutta esimerkiksi Itävallassa ja Ranskassa edelleenkin vain harvat isät käyttävät mahdollisuutta vauvavapaaseen.

Useimmissa OECD-maissa vanhempainvapaaseen sisältyy kiintiö, jonka vain isä voi käyttää. Suomessa osuus oli viime vuonna 9 viikkoa, mikä vastaa pohjoismaista tasoa.

Pisimmät isille korvamerkityt vapaat ovat Etelä-Koreassa, jossa vapaan maksimipituus on 53 viikkoa. Miesten osuus vauvavapaiden käyttäjistä oli kuitenkin vain 4,5 prosenttia vuonna 2012.

Ranskassa osuus oli 4 prosenttia, vaikka pelkästään miehille osoitettu kiintiö oli viime vuonna 28 viikkoa.

Joissakin OECD-maissa kuten Yhdysvalloissa ja Sveitsissä isille ei ole varattu lainkaan omaa vauvavapaata.

Antti Autio

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.