ehdokasmainos

Isät hakevat neuvoa MLL:n vanhempainpuhelimesta – “He ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa”

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160302 - Isä käsi kädessä lapsensa kanssa pihalla Helsingissä 3. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Yhä useampi isä soittaa vanhempainpuhelimeen.

Yhä useampi isä ottaa yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ylläpitämään vanhempainpuhelimeen. Liiton mukaan isät pohtivat muun muassa lasten kaverisuhteita, lasten etuja avioeron sattuessa sekä perheen jaksamista.

MLL ei tiedä isien taustoja, koska soittajat esiintyvät nimettöminä. Ei tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka moni soittajista on yksinhuoltajaisiä.

– Sen me tiedämme isistä, jotka ottavat meihin yhteyttä, että he ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa sekä perheisiinsä ja miettivät heidän hyvinvointiaan erittäin monilta kanteilta, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päivystysohjaaja Hanna Iso-Metsälä.

Murrosikä, nuoruusiän normaali kehitys sekä lapsen kaverisuhteet ja kiusaaminen ovat Iso-Metsälän mukaan isien tavallisia huolenaiheita. Isiä siis mietityttävät samat asiat kuin äitejäkin.
Vauvaperheitä mietityttää myös lapsen perushoito, kuten syöminen ja nukkuminen. Niihin liittyvä perheen väsyminen on tavallinen ongelma. Pienten lasten isät ovat huolissaan äitien hyvinvoinnista ja miettivät miten tukea puolisoaan. Lisäksi oma uupuminen on myös isien ongelma.

– Eniten ottivat viime vuonna yhteyttä alakouluikäisten lasten vanhemmat. Siellä tietenkin kaverisuhteet näkyivät, koska vasta harjoitellaan sosiaalisia suhteita, Iso-Metsälä sanoo.

Myös murrosikäisten lasten vanhemmat soittivat usein vanhempainpuhelimeen. Aiheena oli monesti kiusaaminen.

– Siellä voi olla pitempään jatkunutta kiusaamista, johon on yritetty puuttua, mutta asia ei ole ratkennut. Sitten on tällaisia yksittäisiä tapauksia, jotka ovat herättäneet huolta ja harmia.

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa.

Yli tuhat yhteydenottoa

Vanhempainpuhelimeen tuli viime vuonna yli tuhat yhteydenottoa. Suurin osa soittajista oli edelleen äitejä, mutta miesten osuus on kasvanut vuosi vuodelta ja oli viime vuonna 17 prosenttia.

MLL:n mukaan keskustelu vanhempainpuhelimenpäivystäjän kanssa on usein ensimmäinen kerta, kun soittaja kertoo huolestaan kenellekään. Tarvittaessa päivystäjä etsii soittajan kanssa sopivan ammattipalvelun ja rohkaisee hakemaan apua sieltä.

Vanhempainpuhelimesta ohjataan yleisimmin perheneuvolaan, lastensuojeluun tai koulun oppilashuoltoon.

Isyysvapaat lisääntyvät vauhdilla

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Joissakin Pohjoismaissa ja Portugalissa miesten osuus vanhempainvapaiden käytöstä on noussut yli 40 prosenttiin, mutta esimerkiksi Itävallassa ja Ranskassa edelleenkin vain harvat isät käyttävät mahdollisuutta vauvavapaaseen.

Useimmissa OECD-maissa vanhempainvapaaseen sisältyy kiintiö, jonka vain isä voi käyttää. Suomessa osuus oli viime vuonna 9 viikkoa, mikä vastaa pohjoismaista tasoa.

Pisimmät isille korvamerkityt vapaat ovat Etelä-Koreassa, jossa vapaan maksimipituus on 53 viikkoa. Miesten osuus vauvavapaiden käyttäjistä oli kuitenkin vain 4,5 prosenttia vuonna 2012.

Ranskassa osuus oli 4 prosenttia, vaikka pelkästään miehille osoitettu kiintiö oli viime vuonna 28 viikkoa.

Joissakin OECD-maissa kuten Yhdysvalloissa ja Sveitsissä isille ei ole varattu lainkaan omaa vauvavapaata.

Antti Autio

Professori: “Suomi on piilokorruption maa”

Kuva: Getty Images

Professori Ari Salmisen mukaan julkisten hankintojen eettisyyttä voi horjuttaa piilokorruptio, kertoo muun muassa Hämeen Sanomat. Aiheeseen liittyvä tutkimushanke on käynnissä Vaasan yliopistossa.

– Piilokorruptiossa poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin, vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa.

Salmisen mukaan piilokorruptiolle on tyypillistä myös se, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja.

Suomi on professorin mielestä piilokorruption, hyvä veli -verkostojen maa.

– Sukulaisten ja tuttujen suosimista sekä epäterevttä taloudellisten etujen jakamista on Suomessa ilmeisen paljon monella yhteiskunnan alalla.

Salmisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen kaipaa eettistä näkökulmaa.

– Tässä sotessa on kyse niin suurten rahojen, isojen hankintojen ja ennenkuulumattoman merkittävien tehtävien uusjako, ettei pelkkä taloudellinen tehokkuuden näkökulma riitä, vaan tarvitaan uudentyyppistä hyvän hallinnon sisältöä.

Tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö.

AVAINSANAT

Jakeluhäiriöt piinaavat lehtiä – “Isoihin muutoksiin liittyy laaturiski”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
posti

Demokraatin jakelussa on ollut ongelmia siitä saakka, kun lehti muuttui vuoden alusta viikkolehdeksi. Samanlaisten ongelmien kanssa painivat monet muutkin tilattavat lehdet: lehti ei kolahda sovittuna päivänä tilaajan postilaatikkoon.

Jakeluhäiriöistä tulee paljon palautetta lehteen. Toimitus on jälkipostittanut jakamatta jääneet lehdet tilaajille.

Ongelmasta on neuvoteltu Postin kanssa.

Posti myöntää, että viivästymisiä on ollut ja palautetta on tullut myös sille. Yhtiö vakuuttaa tekevänsä parhaansa, että lehti saadaan jaettua aikataulussa.

– Posti on kansalaisille tärkeä peruspalvelu, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) painottaa. Hän on Postin hallintoneuvoston jäsen.

Taavitsainen linjaa, että posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea myös jatkossa.

– Toivon, että postilain kakkosvaiheen käsittelyssä järki voittaa, hän sanoo.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan Posti on tilanteen tasalla lehtijakelun toimimisesta, myös ongelmista.

– Jos aina ei onnistuta, se on virhe ja siihen pitää tietysti puuttua. Laatutyö on päivittäistä.

Keväällä tehtiin iso jakelumuutos.

– Isoihin muutoksiin liittyy aina laaturiski. Kovasti tehdään töitä, että saadaan laatu takaisin sille tasolle, jota me tavoittelemme, Kulp sanoo.

Lue lisää lehtiä koskevista jakeluhäiriöistä torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

Rauhaa puolustava Kalle Kallio hiiltyy Nato-väitteestä: ”Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää”

Kuva: Jari Soini
Kalle Kallion isä oli aikanaan Suomen nuorin teatterinjohtaja, poika seurasi perässä nuorimpana museonjohtajana.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio hiiltyy, kun joku sanoo Naton parantavan Suomen turvallisuutta. Se on hänestä naiivi ajatus. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.

— Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää. Onko itseisarvo hakea konfliktia Venäjän kanssa? Ei ole kyse suomettumisesta, Kallio tähdentää.

Kallio muistuttaa Venäjän moniulotteisuudesta. Suomalaiset luovat usein maasta yksipuolisen kuvan. Venäläiset kipuilevat oman historiansa kanssa menetetystä suurvallasta ja taloudesta.

—Ihmiset uskovat, että Nato lisää turvallisuutta. He eivät mieti, mitä Venäjä ajattelee Natoon liittymisestä. Suomella ja Venäjällä on mennyt hyvin, kun tavarat ja ihmiset ovat liikkuneet, Kallio pohtii.

Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Rauha toteutuu silloin, jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja toteuttaa itseään vapaasti ilman, että joutuvat luopumaan omista periaatteistaan.

— Suomi ja Eurooppa ovat menossa tiellä, jossa haemme yhteiskunnallisia konflikteja sen sijaan, että pyrkisimme välttämään niitä, on kyse sitten talous-, maahanmuutto-, tai sosiaalipolitiikasta.

Kallio on huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, koska tapahtumat sijoittuvat lähelle. Historian katkaiseminen on aihe, josta Kallio puhuu mielellään. Hänestä puheet Suomesta Venäjän etupiirinä ovat turhia.

— Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Myöskään Suomen hallituksen toiminta ei saa Kalliolta kiitosta. Se on hänen mielestään ongelmallista ja ihmisten katkeruutta sekä konflikteja lisäävää.

—Hallitus hakee kärjistyksiä ja uskottelee, että joiltakin voi viedä, jotta toisille voi antaa. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista, Kallio kritisoi.

Lue koko Kalle Kallion haastattelu torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomenlinna ruuhkautuu Pokemon Go-pelaajista – nyt tarvitaan jo lisälauttojakin

Kuva: AFP Photo/Sophia Kembowski
LKS 20160713 kes021; A woman plays the Pokemon Go mobile game on her smart phone in a car in Berlin on July 13, 2016. The Pokemon Go mobile gaming craze reached European fans with players in Germany the first to get their hands on the augmented reality sensation. / AFP / dpa / Sophia Kembowski - LEHTIKUVA / AFP
Suomenlinnalaisia hermostuttaa sunnuntainen Pokemon Go-tapahtuma - vaikka peli saakin nuoret liikkeelle.

Ken ei välitä ruuhkaisesta Suomenlinnasta, pysytelkööt sieltä pois koko sunnuntaipäivän. Saari nimittäin täyttyy ilmeisesti ääriään myöten Pokemon Go-tapahtuman pelaajista heti aamusta, koska etsittäväksi on koodattu kaikkein suosituimmat ja eniten pisteitä tuovat hahmot.

HSL järjestää lisälähtöjä Suomenlinnan liikenteeseen sunnuntaina 2.10. Pokémon Go -tapahtuman vuoksi.

Ms Suokki ajaa Kauppatorilta lisälähdön klo 10.40 ja Suomenlinnasta klo 11.20.

Suomenlinna II ajaa Kauppatorilta lisälähdöt klo 17.20 ja 18.20 ja Suomenlinnasta 18.00 ja 18.40.

Pokémon Go -tapahtuma alkaa n. klo 11 ja päättyy noin klo 18, ja lautalle on odotettavissa runsaasti matkustajia, HSL kertoo.

Saarelaiset itse suhtautuvat tapahtumaan pelosekaisin tuntein, koska tähän mennessä jo on tapahtunut onnettomuuksia.

AVAINSANAT

Yle hankkii lisää draamaa yhtiön ulkopuolelta — Uusi päivä saa 2 tuotantokautta lisää

Kuva: Lehtikuva
yle

Yle lisää kotimaisen draaman hankintaa yhtiön ulkopuolelta. Vuosina 2017–2020 Yle aikoo kohdentaa 20 miljoonaa lisäeuroa uuden kotimaisen draaman kehittämiseen ja hankintaan.

Linjaus perustuu kesäkuussa raporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän asettamaan velvoitteeseen. Sillä tulee olemaan henkilöstövaikutuksia Yleisradion omassa tuotannossa sen vähentyessä.

— Ylellä on hyvä yleisösuhde ja Yleen luotetaan. Haluamme pitää tästä kiinni. Siksi aiomme uudistaa toimintaa siirtämällä 15–20 prosenttia Ylen resursseista uusille alueille seuraavien neljän vuoden kuluessa. Perkaamme yhtiön kustannusrakenteet ja pidämme talouden tasapainossa, vaikka Yle-veroa ei nosteta ja kulut kasvavat. Lisäämme draaman ohella myös muita ulkopuolisia hankintoja, kuten on linjattu. Tällä tulee olemaan erilaisia henkilöstövaikutuksia, ne selviävät suunnittelun edetessä, sanoo Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Yle suunnittelee nykyistä monipuolisempaa draamaohjelmistoa, joka sisältää myös säännöllisesti tehtävää lasten ja nuorten draamaa sekä kansainvälisiä yhteistuotantoja.

Yle sanoo käynnistävänsä myös uudenlaista katselua paremmin palvelevan draaman suunnittelun ja vastaavansa näin mediankäytön muutokseen.

Uusi päivä -draama jatkaa ohjelmistossa vielä kahden tuotantokauden ajan. Päivittäisdraama Uusi päivä käynnistyi lokakuussa 2010 ja pitkän tuotannon viimeiset jaksot nähdään syksyllä 2018. Yhtiö pitää kiinni myös omasta draamatuotannosta ja se keskitetään Helsinkiin.

— Televisiodraama elää maailmalla kultakautta ja suomalainen sisältö on päässyt hyvin kyytiin mukaan. Haluamme kehittää yhdessä kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa lisää menestystuotteita myös kansainvälisille markkinoille. Tästä hyötyvät kaikki, sanoo Ylen luova johtaja Ville Vilén.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta