Lukijaristeily2017

Isät hakevat neuvoa MLL:n vanhempainpuhelimesta – ”He ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa”

Kuva: Lehtikuva
Yhä useampi isä soittaa vanhempainpuhelimeen.

Yhä useampi isä ottaa yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ylläpitämään vanhempainpuhelimeen. Liiton mukaan isät pohtivat muun muassa lasten kaverisuhteita, lasten etuja avioeron sattuessa sekä perheen jaksamista.

MLL ei tiedä isien taustoja, koska soittajat esiintyvät nimettöminä. Ei tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka moni soittajista on yksinhuoltajaisiä.

– Sen me tiedämme isistä, jotka ottavat meihin yhteyttä, että he ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa sekä perheisiinsä ja miettivät heidän hyvinvointiaan erittäin monilta kanteilta, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päivystysohjaaja Hanna Iso-Metsälä.

Murrosikä, nuoruusiän normaali kehitys sekä lapsen kaverisuhteet ja kiusaaminen ovat Iso-Metsälän mukaan isien tavallisia huolenaiheita. Isiä siis mietityttävät samat asiat kuin äitejäkin.
Vauvaperheitä mietityttää myös lapsen perushoito, kuten syöminen ja nukkuminen. Niihin liittyvä perheen väsyminen on tavallinen ongelma. Pienten lasten isät ovat huolissaan äitien hyvinvoinnista ja miettivät miten tukea puolisoaan. Lisäksi oma uupuminen on myös isien ongelma.

– Eniten ottivat viime vuonna yhteyttä alakouluikäisten lasten vanhemmat. Siellä tietenkin kaverisuhteet näkyivät, koska vasta harjoitellaan sosiaalisia suhteita, Iso-Metsälä sanoo.

Myös murrosikäisten lasten vanhemmat soittivat usein vanhempainpuhelimeen. Aiheena oli monesti kiusaaminen.

– Siellä voi olla pitempään jatkunutta kiusaamista, johon on yritetty puuttua, mutta asia ei ole ratkennut. Sitten on tällaisia yksittäisiä tapauksia, jotka ovat herättäneet huolta ja harmia.

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa.

Yli tuhat yhteydenottoa

Vanhempainpuhelimeen tuli viime vuonna yli tuhat yhteydenottoa. Suurin osa soittajista oli edelleen äitejä, mutta miesten osuus on kasvanut vuosi vuodelta ja oli viime vuonna 17 prosenttia.

MLL:n mukaan keskustelu vanhempainpuhelimenpäivystäjän kanssa on usein ensimmäinen kerta, kun soittaja kertoo huolestaan kenellekään. Tarvittaessa päivystäjä etsii soittajan kanssa sopivan ammattipalvelun ja rohkaisee hakemaan apua sieltä.

Vanhempainpuhelimesta ohjataan yleisimmin perheneuvolaan, lastensuojeluun tai koulun oppilashuoltoon.

Isyysvapaat lisääntyvät vauhdilla

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Joissakin Pohjoismaissa ja Portugalissa miesten osuus vanhempainvapaiden käytöstä on noussut yli 40 prosenttiin, mutta esimerkiksi Itävallassa ja Ranskassa edelleenkin vain harvat isät käyttävät mahdollisuutta vauvavapaaseen.

Useimmissa OECD-maissa vanhempainvapaaseen sisältyy kiintiö, jonka vain isä voi käyttää. Suomessa osuus oli viime vuonna 9 viikkoa, mikä vastaa pohjoismaista tasoa.

Pisimmät isille korvamerkityt vapaat ovat Etelä-Koreassa, jossa vapaan maksimipituus on 53 viikkoa. Miesten osuus vauvavapaiden käyttäjistä oli kuitenkin vain 4,5 prosenttia vuonna 2012.

Ranskassa osuus oli 4 prosenttia, vaikka pelkästään miehille osoitettu kiintiö oli viime vuonna 28 viikkoa.

Joissakin OECD-maissa kuten Yhdysvalloissa ja Sveitsissä isille ei ole varattu lainkaan omaa vauvavapaata.

Antti Autio

Surusaaton seuraajilta odotetaan kunnioittavaa käytöstä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiorkirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston surusaattoa seuraamaan tulevilta kansalaisilta toivotaan korrektia ja kunnioittavaa käytöstä, kuten hautajaisissa yleensäkin, sanoo valtioneuvoston viestintäpäällikkö Päivi Paasikoski.

Tapakouluttaja Helena Valosen mukaan kunnioittava käytös on ennen kaikkea sitä, että surusaattuetta seurataan rauhassa ja hiljaa eikä huudella mitään. Kun muistosaatto menee ohi, miehet ottavat lakin pois päästä ja hiljentyvät, Valonen sanoo.

– Ja jos haluaa, voi tehdä vielä pienen kunnioittavan kumarruksen. Se on ikään kuin vahvistus itselle ja kiitos Koivistolle, että hän on ollut presidenttinä, Valonen sanoo.

Tuomiokirkkoon menevien kansalaisten on suljettava kännykät. Kuvia ei saa ottaa siunaustilaisuuden aikana.

– Matkan varrelta ihmiset varmasti haluavat ottaa kuvia, ja se on ihan ok. Se on tätä päivää, Paasikoski sanoo.

Valonen painottaa, että ihmiset tulevat siunaustilaisuuteen hiljentymään.

– Siunaustilaisuudessa rauhoitutaan ja omassa päässä tehdään sitä muistotehtävää. Se on ikään kuin parantumisprosessi. Siksi kaikki ylimääräinen pitää ottaa pois eli kaikki kuvausvälineet ja kännykät, hän sanoo.

Kirkossa yleisön pukukoodi on tumma, mieluiten musta. Kutsuvieraiden protokolla on tiukempi kuin tavallisten kansalaisten.

– Yleinen käytäntö on, että naisilla on musta hihallinen jakkupuku, leninki, mustat sukkahousut, umpinaiset mustat avokkaat. Hattu on suositeltava, mutta ei pakollinen, ohjeistaa ulkoministeriön protokolla heitä, jotka käyvät laskemassa seppeleet etukäteen.

Kutsuvierasmiehille sovelias asu on musta puku, valkoinen paita, taskuliina ja musta solmio.

Koivisto haudataan helatorstaina 25. huhtikuuta Hietaniemen hautausmaalle. Siunaustilaisuus pidetään Helsingin Tuomiokirkossa, ja sinne voi saapua kuka tahansa. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti.

Surusaattoa voi seurata ympäri Helsingin keskustaa. Se kulkee Tuomiokirkosta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta Hietaniemeen.

STT–SANNA NIKULA, VIIVI SALMINEN

Posti julkaisee surumerkin presidentti Koiviston muistoksi

Kuva: posti

Posti kunnioittaa presidentti Mauno Koiviston muistoa julkaisemalla surumerkin 9. kesäkuuta. Sinisävyisessä postimerkissä on kuvituksena Koiviston kuva ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen. Lisäksi merkissä on Koiviston nimikirjoitus ja synnyin- ja kuolinvuosi.

Arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä. Merkkejä painetaan miljoona kappaletta. Surumerkin on suunnitellut Timo Berry. Merkissä käytetyt valokuvat on ottanut Kari Santala.

Postimerkki saa seurakseen ensipäivänkuoren ja -leiman. Kuoressa on presidentti Koiviston vaakuna, jonka yläpuolella tekstit ”in memoriam” ja ”valtakunnan parhaaksi”. Vaakunan alapuolella on Koiviston synnyin- ja kuolinpäivä, nimikirjoitus ja teksti ”presidentti – presidenten”.

Postimerkkiarkit ovat tilattavissa Postin verkkokaupassa.

Presidentti Koivisto on ikuistettu postimerkkiin myös vuosina 1983 ja 1993.

Edellisen kerran Suomessa on julkaistu surumerkki presidentti Urho Kekkosen muistoksi vuonna 1986. Surumerkein on kunnioitettu myös juoksija Paavo Nurmen, säveltäjä Jean Sibeliuksen sekä presidenttien P.E. Svinhufvudin ja Kyösti Kallion muistoa.

Keskustelua aiheesta

Outo käänne tilastoissa – työttömyys lisääntyi edellisvuodesta, käynnissä kuitenkin positiivinen kehitys työmarkkinoilla

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Työttömyys nousi huhtikuussa hiukan viime vuoteen verrattuna. Huhtikuun työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 10,2 prosenttia, kun se vuoden 2016 huhtikuussa oli 9,8 prosenttia.

Työttömiä oli viime kuussa yhteensä 279 000 eli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Samaan aikaan myös työllisyysaste on noussut hieman. Tämä johtuu siitä, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt. Työvoiman ulkopuolella oli tämän vuoden huhtikuussa 1 387 000 ihmistä eli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vaikka työttömien määrä on tilastojen valossa kääntynyt pieneen nousuun, käänne itse asiassa kertoo positiivisesta muutoksesta työmarkkinoilla, sanoo neuvotteleva virkamies Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.

– On aktivoiduttu hakemaan töitä. Ajatellaan, että mahdollisuus työnsaamiseen olisi parempi kuin aikaisemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön omista tilastoista löytyy myös selvästi positiivinen uutinen työttömyydestä. Pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa reilut 109 000. Laskua viime vuoteen oli lähes 12 000.

Tutkimus: Kirjoilla ja televisioilla yhä vankka asema lasten median käytössä

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Televisiolla ja lukemisella on yhä vahva rooli lasten median käytössä, selviää Sanoman teettämästä Yippee 2017 -tutkimuksesta.

Lapset ja nuoret käyttävät hyvin monipuolisesti eri medioita. Median käyttö vaihtelee kellonajan ja lapsen iän mukaan.

Alle kahdeksanvuotiailla lapsilla televisio on aamun ja aamupäivän eniten käytetty media. Päivällä ja iltapäivällä eniten käytetään erilaisia videopalveluja, ja illalla luetaan kirjoja. Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt selvästi ja on vilkkaimmillaan aamuisin.

Lähes kolmasosa 3–16-vuotiaista kertoi lukevansa kirjoja tai sarjakuvia iltaisin ennen nukkumaanmenoa. 8–12-vuotiaista lähes 60 prosenttia lukee päivällä sarjakuvalehtiä ja -kirjoja.

– Kyselytutkimuksessa näkyy, että televisio ja lukeminen ovat lapsiperheiden yhteistä tekemistä etenkin iltaisin. Päivällä mediankäyttö keskittyy erilaisiin videopalveluihin ja muuhun liikkuvaan kuvaan, Sanoma Median kuluttajaymmärryksestä vastaava johtaja Caroline Lilius kertoo.

Kantar TNS:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi yli tuhat 3–16-vuotiasta lasta helmi-maaliskuussa. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.

Karhu liikkuu Espoossa – poliisi pyytää ilmoittamaan havainnoista

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MARI LEHMONEN

Poliisi on saanut aamulla useita ilmoituksia Espoossa liikkuvasta karhusta. Viimeisimmät poliisin tiedossa olevat havainnot ovat hieman ennen aamukahdeksaa Kehä III:lta Kauklahden liittymän kohdilta.

Karhuhavaintoja on tehty parin viime vuorokauden aikana myös Inkoossa ja Kirkkonummella. Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot hätäkeskukseen numeroon 112.

AVAINSANAT