Isät hakevat neuvoa MLL:n vanhempainpuhelimesta – “He ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa”

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160302 - Isä käsi kädessä lapsensa kanssa pihalla Helsingissä 3. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Yhä useampi isä soittaa vanhempainpuhelimeen.

Yhä useampi isä ottaa yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ylläpitämään vanhempainpuhelimeen. Liiton mukaan isät pohtivat muun muassa lasten kaverisuhteita, lasten etuja avioeron sattuessa sekä perheen jaksamista.

MLL ei tiedä isien taustoja, koska soittajat esiintyvät nimettöminä. Ei tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka moni soittajista on yksinhuoltajaisiä.

– Sen me tiedämme isistä, jotka ottavat meihin yhteyttä, että he ovat hyvin sitoutuneita lapsiinsa sekä perheisiinsä ja miettivät heidän hyvinvointiaan erittäin monilta kanteilta, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päivystysohjaaja Hanna Iso-Metsälä.

Murrosikä, nuoruusiän normaali kehitys sekä lapsen kaverisuhteet ja kiusaaminen ovat Iso-Metsälän mukaan isien tavallisia huolenaiheita. Isiä siis mietityttävät samat asiat kuin äitejäkin.
Vauvaperheitä mietityttää myös lapsen perushoito, kuten syöminen ja nukkuminen. Niihin liittyvä perheen väsyminen on tavallinen ongelma. Pienten lasten isät ovat huolissaan äitien hyvinvoinnista ja miettivät miten tukea puolisoaan. Lisäksi oma uupuminen on myös isien ongelma.

– Eniten ottivat viime vuonna yhteyttä alakouluikäisten lasten vanhemmat. Siellä tietenkin kaverisuhteet näkyivät, koska vasta harjoitellaan sosiaalisia suhteita, Iso-Metsälä sanoo.

Myös murrosikäisten lasten vanhemmat soittivat usein vanhempainpuhelimeen. Aiheena oli monesti kiusaaminen.

– Siellä voi olla pitempään jatkunutta kiusaamista, johon on yritetty puuttua, mutta asia ei ole ratkennut. Sitten on tällaisia yksittäisiä tapauksia, jotka ovat herättäneet huolta ja harmia.

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa.

Yli tuhat yhteydenottoa

Vanhempainpuhelimeen tuli viime vuonna yli tuhat yhteydenottoa. Suurin osa soittajista oli edelleen äitejä, mutta miesten osuus on kasvanut vuosi vuodelta ja oli viime vuonna 17 prosenttia.

MLL:n mukaan keskustelu vanhempainpuhelimenpäivystäjän kanssa on usein ensimmäinen kerta, kun soittaja kertoo huolestaan kenellekään. Tarvittaessa päivystäjä etsii soittajan kanssa sopivan ammattipalvelun ja rohkaisee hakemaan apua sieltä.

Vanhempainpuhelimesta ohjataan yleisimmin perheneuvolaan, lastensuojeluun tai koulun oppilashuoltoon.

Isyysvapaat lisääntyvät vauhdilla

Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kaksinkertaistui vuosina 2006–2013 Suomessa, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Joissakin Pohjoismaissa ja Portugalissa miesten osuus vanhempainvapaiden käytöstä on noussut yli 40 prosenttiin, mutta esimerkiksi Itävallassa ja Ranskassa edelleenkin vain harvat isät käyttävät mahdollisuutta vauvavapaaseen.

Useimmissa OECD-maissa vanhempainvapaaseen sisältyy kiintiö, jonka vain isä voi käyttää. Suomessa osuus oli viime vuonna 9 viikkoa, mikä vastaa pohjoismaista tasoa.

Pisimmät isille korvamerkityt vapaat ovat Etelä-Koreassa, jossa vapaan maksimipituus on 53 viikkoa. Miesten osuus vauvavapaiden käyttäjistä oli kuitenkin vain 4,5 prosenttia vuonna 2012.

Ranskassa osuus oli 4 prosenttia, vaikka pelkästään miehille osoitettu kiintiö oli viime vuonna 28 viikkoa.

Joissakin OECD-maissa kuten Yhdysvalloissa ja Sveitsissä isille ei ole varattu lainkaan omaa vauvavapaata.

Antti Autio

Kiistelty laki voimaan tänään

Tänään astuu voimaan uusi laki turvapaikkapäätösten tehostetusta käsittelystä. Muutoksista tärkein on, että valitus ja valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on nyt tehtävä 14 päivässä entisen 30 päivän sijaan.

Uuden lain myötä maasta poistamista ei voi enää myöskään pitkittää uudella hakemuksella. Lisäksi ennen tuomioistuinkäsittelyä oikeusapua antavat ensisijaisesti oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Tehtävän voi antaa myös yksityisen lakimiehen hoidettavaksi.

Keskustelua aiheesta

Suomen pisin silta Helsinkiin murskatuloksella

Kuva: Lehtikuva

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen hankesuunnitelman kokouksessaan keskiviikkoiltana. Suunnitelma hyväksyttiin äänin 63–6.

Kolmesta sillasta muodostuva kokonaisuus yhdistää tulevaisuudessa uuden Itä-Helsingin asuinalueen Kruunuvuorenrannan Kalasatamaan ja lopulta myös Helsingin keskustaan.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään lähes 260 miljoonaa euroa. Liikenne silloilla alkaa vuonna 2026.

Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen osaltaan viime viikolla äänin 13–2.

Kolmen sillan joukkoliikenneyhteyttä pitkin voi matkustaa raitiovaunulla, pyörällä tai jalan. Pisin silta on 1,2 kilometriä, joten siitä tulee Suomen pisin silta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

PAMin Selin näkee Guggenheimissa potentiaalia – “Olisi tarvittava elvytystoimenpide”

Kuva: Lehtikuva
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin edellyttää matkailuelinkeinon kasvun ja työllisyyden tukemista. Yhtenä esimerkkinä Selin nostaa esille Guggenheimin museon, jonka arvioidaan tukevan Suomen tunnettuutta matkailukohteena.

Selvitysten mukaan Guggenheim lisää Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa matkailukohteena. Museon avulla voitaneen vauhdittaa myös stop over -matkailun kehitystä ja Guggenheimilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus myös Helsingin museotarjontaan.

– Matkailuelinkeinon kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä on Suomessa edistettävä. Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta, Selin korostaa.

– Onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat innostuneet hankkeesta ja museon kaksikymmenvuotinen lisenssimaksu on jo lähes kasassa. Yksityisesti rahoitetun lisenssimaksun lisäksi odotamme kuitenkin panostuksia myös rakennusaikaisiin investointikuluihin, koska kyseessä on tunnettu brändi ja kansainvälinen toimija, hän toteaa.

Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta.

Selin huomauttaa, että Guggenheimin rakennusajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin tuhat henkilötyövuotta.

– Laskelmien perusteella museon rakentaminen olisi tarvittava elvytystoimenpide, joiden merkitystä talouskasvun pohjana useat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet. Jos valtio ja Helsingin kaupunki omistaisivat rakennuksen, heillä olisi myös tarvittaessa mahdollisuus pohtia rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailutilaston mukaan matkailun kokonaiskysyntä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja se muodostaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailuala on lisäksi työvoimavaltainen ala, Selin muistuttaa, ja työllisten määrä on kysynnän vaihteluista huolimatta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2014 matkailualan työllisten lukumäärä on noin 139 200 henkilöä, vuokratyövoima pois lukien.

– Vaikka matkailu on parhaimmillaan teollisuuteen verrattava toimiala, sitä ei edelleenkään mielletä sellaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja matkailutulon kasvattaminen on tähän yksi vastaus, Selin sanoo.

SSO aloittaa 100 työpaikkaa koskevat yt-neuvottelut

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Ne voivat johtaa enimmillään sadan henkilötyövuoden vähenemiseen.

SSO toimii kahdeksassa kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueella.

Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen sanoo, että yt-neuvottelut voivat johtaa myös kokonaisten kauppojen lakkauttamiseen.

Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen lokakuun loppuun mennessä, SSO kertoo.

Keskustelua aiheesta

Helsingissä kokeillaan pulpetitonta, oppikirjatonta ja koulutonta koulua

lehtiö

Opetus ja oppiminen mullistuvat Helsingin kaupungin kouluissa, Helsingin kaupungin opetusvirasto tiedottaa. Uusissa koulutiloissa ei ole erillisiä luokkahuoneita. Oppimiseen otetaan käyttöön koulun kaikki tilat, ja koko kaupunkia hyödynnetään oppimisessa.

Kaupungin peruskoulujen ja lukioiden opettajista on koottu asiantuntijaopettajaverkosto viemään muutosta eteenpäin yhdessä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Kuuteen tiimin on koottu yhteensä 39 opettajaa kehittämään ja jakamaan käytäntöjä.

Uudenlaisia tapoja oppia kehitetään myös 61 kokeilukoulun verkostossa. Yli 70 hankkeessa kokeillaan ilmiöpohjaista koulua, pulpetitonta koulua, oppikirjatonta koulua, ePortfoliokoulua sekä koulutonta koulua.

– Verkostojen kautta viedään systemaattisesti eteenpäin uudenlaista pedagogista ajattelua. Tavoitteena on taata jokaiselle helsinkiläiselle mahdollisimman hyvät tulevaisuuden taidot, sanoo opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen.

Yksi asiantuntijaopettajien tiimeistä kehittää ilmiöpohjaista opetusta. Kaikki helsinkiläiset peruskoululaiset opiskelevat tänä lukuvuonna kaksi ilmiötä.

– Uuden opetussuunnitelman myötä opiskeltavia kokonaisuuksia käsitellään useamman kuin yhden oppiaineen tunnilla, jolloin oppilaalle muodostuu selkeämpi kuva aihepiiristä, kertoo tiimissä mukana oleva teknisen työn lehtori Jesse Jarva Vuosaaren peruskoulusta.

Asiantuntijaopettajien tiimeissä kehitetään myös portfolio-oppimista, erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, teknologiakasvatusta ja algoritmista ajattelua sekä kielen, vuorovaikutuksen ja kriittisen ajattelun opetusta ja oppimista.

Helsingissä opetuksen muutosta vauhdittaa nelivuotinen opetuksen digitalisaatio-ohjelma, johon kaupunginhallitus myönsi kesäkuussa rahoitusta. Se tuo kouluihin nopeammat tietoliikenneverkot, uutta tietotekniikkaa ja uudenlaisia sähköisiä oppimisympäristöjä.

– Tietoteknologia on apuna muutoksessa. Tärkeintä on se, miten oppiminen ja opiskelu muuttuvat, ja miten asioita jatkossa tehdään, painottaa vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Helsingin opetusviraston perusopetuslinjalta.

Myös kodit ovat tärkeä yhteistyökumppani muutoksessa.

1

AVAINSANAT