Alkuillan aikana Pohjanmeren Brent-laadun hinta liikkui 66–67 dollarissa tynnyriltä. Aamulla hinta oli hyökännyt 60 dollarin tasolta yli 70 dollariin.

Nousu tasoittui sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi antaneensa luvan laskea öljyä markkinoille Yhdysvaltain strategisista varmuusvarastoista.

Harvinaisen kovasta yhtäkkisestä noususta huolimatta raakaöljyn hinta ei noussut mitenkään tavattomalle tasolle. Vajaan 70 dollarin hinnat eivät ole olleet erityisen harvinaisia viime aikoina. Brent maksoi runsaat 66 dollaria viimeksi heinäkuussa. Toukokuussa hinta ylitti 70 dollaria. Vajaa vuosi sitten Brent-tynnyristä joutui pulittamaan lähes 85 dollaria.

– Korkeimmillaan nousua oli melkein 20 prosenttia, eli se tarkoittaa sitä, että hinta on ollut yli 70 taalaa tynnyriltä heti silloin, kun Aasian pörssit ovat avautuneet, Kärnä kertoo.

Vaikka tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että mitään suurta katastrofia öljymarkkinoille ei ole aiheutunut, pitää Kärnän mukaan asiaa kuitenkin arvioida uudestaan, jos tilanne kansainvälisen politiikan puolella eskaloituu.

Öljymarkkinoiden reaktioissa eivät toteutuneet kaikkein pahimmat pelot, vaikka hinta merkittävästi nousikin, kommentoi puolestaan öljyyn ja maakaasuun erikoistunut markkina-analyytikko Vesa Ahoniemi.

– Nyt se (viitehinta) on palannut tuonne 66 dollariin, eli viikonlopun episodista olisi seurannut noin kuuden dollarin nousu, mikä on tietysti merkittävää, mutta kertoo ehkä myös siitä, että ne suurimmat uhkakuvat eivät ihan ole markkinoiden mielestä toteutuneet, Ahoniemi sanoi STT:lle.

Ahoniemi muistuttaa, että Saudi-Arabian ensimmäiset tiedot siitä, että vaikutus olisi huikeat 5,7 miljoonaa tynnyriä päivässä, polkaisivat käyntiin koko paniikinomaisen kommentoinnin.

– Sitten saatiinkin tieto, että kolmasosa kapasiteetista saataisiin takaisin jo maanantain aikana. Sen jälkeen tuli kuitenkin taas tieto, että kokonaisvahingon korjaaminen kestää viikkoja. Tästä seuraa kysymys siitä, tuleeko pysyviä ongelmia sen suhteen, kuinka paljon raakaöljyä Saudi-Arabia pystyy viemään, Ahoniemi pohtii.

Kärnän mukaan on vaikea arvioida, kauanko vahinkojen korjaamisessa menee. Se riippuu hänen mukaansa pitkälti siitä, mitä iskuissa on tuhoutunut.

– Jotkut laitteet ovat sellaisia, ettei niitä kaupan hyllyltä saa, vaan ne pitää valmistaa erikseen.

Saudi-Arabian tärkeimmän öljyn vientisataman Ras Tanuran varastoissa on Ahoniemen mukaan noin 50–60 miljoonaa tynnyriä öljyä.

– Se kestää noin kymmenen päivää. Jos ajatellaan, että jonkinlainen disruptio kestää viikkoja, voi olla aika tiukoilla, että riittääkö se. Jos se ei riitä, Saudi-Arabia joutuu julistamaan tällaisen force majeure -esteen, joka taas häiritsisi markkinoita entistä pahemmin.

Kärnä arvioi, että nyt kun on huomattu, millaista tuhoa lennokeilla voidaan saada aikaan, joudutaan tulevina päivinä ja viikkoina pohtimaan sitä, kuinka usein vastaavankaltaista voi jatkossa tapahtua.

– Itselleni ja varmaan monelle muullekin tuli myös mieleen se, että oliko lennokkien lentäjille yllätys, että tämä onnistui näin hyvin.

Kärnä pohtii, että jos asia ei tullut yllätyksenä, miksi lennokkeja ei ollut enempää.

– Oliko tarkoitus laittaa Saudi-Arabia polvilleen vai muistuttaa vaan? Tuntuu siltä, että haluttiin vaan muistuttaa.

Trumpin ilmoituksen strategisten varmuusvarastojen laskemisesta markkinoille Kärnä kuvailee tulleen nopeasti. Hänen mukaansa onkin syytä miettiä, miksi ilmoitus tuli näin pian. Yksi syy voi olla pelko siitä, että isot ja pitkäaikaiset vaikutukset voisivat aiheuttaa puheita maailmantalouden sakkaamisesta.

– Se ei sovi istuvalle presidentille Yhdysvalloissa. Se on vaaliasia.

Lisäksi Kärnä arvioi, että Trumpin hallinto haluaa näyttää pitävänsä huolta tilanteesta.

Myös Ahoniemi näkee strategisten varmuusvarastojen avaamisen myyntiin ennen kaikkea sisäpolitiikkana, vaikka koko varasto periaatteessa riittäisi peittämään nyt tapahtuneen vähennyksen ainakin 30 päiväksi, ja periaatteessa jopa sadaksi päiväksi.

– Enemmän näkisin, että se on sisäpoliittista peliä ja presidentti Trump haluaa näyttää, että hän tekee kaikkensa suojellakseen öljyn hintaa.

Lennokkihyökkäyksen vaikutus arvopaperimarkkinoihin on myös jäänyt rajalliseksi. New Yorkin pörssin Dow Jones Industrial -indeksi on alkuillasta vajaan puolen prosentin laskussa. Laajempi S&P 500 -indeksi on pudonnut 0,3 prosenttia ja Nasdaq Composite saman verran.

Euroopassa muun muassa Frankfurtin pörssin DAX-indeksi päätyi runsaat puoli prosenttia miinukselle. Sen sijaan Helsingin pörssin OMXH-indeksi nousi 0,10 prosenttia.

STT–Antti Autio, Minna Pulli, Hannu Aaltonen