Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Iso ja harvinaislaatuinen yllätys perustuslakivaliokunnassa – saattaa johtaa kirkkolain uudistuksen palautumiseen kirkolliskokoukselle

Jari Soini

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on käsitellyt hallituksen esitystä eduskunnalle kirkkolaiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kirkkolaki, joka korvaa kumottavaksi ehdotetun vuodelta 1993 olevan kirkkolain.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kyseessä on kirkkoa koskevan lainsäädännön kodifiointi. Kirkon tunnustukseen ja oppiin liittyvät sekä muut kirkon sisäiset kysymykset on mahdollisuuksien mukaan siirretty kirkolliskokouksen hyväksymään kirkkojärjestykseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti uuden kirkkolain kanssa.

Eduskunta on kirkkolain säätämisessä sidottu kirkon kantaan: kirkkolaki tai sen muutos voidaan asiasisältönsä puolesta vain joko hyväksyä tai hylätä.

Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan selvänä, että tietyt sen lausunnossa esitetyt ehdotuksen perustuslain kannalta ongelmalliset säännökset eivät ole oikaisumenettelyn piirin kuuluvia ”lainsäädäntöteknisiä virheitä”. Niinpä valiokunta esittääkin, että lakiehdotusta ei voida käsitellä ehdotetussa lainsäätämisjärjestyksessä.

Jos näin käy, käytännössä kirkolliskokous ja kirkkohallitus ovat saamassa eduskunnasta paljon lisätyötä ja käytännössä kirkkolain uudistaminen voisi venyä jopa vuosia.

Tapaus on äärimmäisen harvinaislaatuinen, ja käytännössä onkin ajateltu, että eduskunta aina hyväksyy kirkkolain muutosesityksen.

Täydentäväkään esitys ei onnistunut.

Julkisoikeuden professori Pauli Rautiainen kirjoittaa asiasta Perustuslakiblogissa.

– Perustuslakivaliokunta katsoi hiljan antamassaan lausunnossaan, että hallituksen esitys evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa koskevaksi kirkkolaiksi sisältää useita perustuslainvastaisia kohtia, Rautiainen summaa kirjoituksensa alussa.

– Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen yhteydessä perustuslaissa säilytetystä kirkkolain erityisestä säätämisjärjestyksestä johtuen tämä tarkoittaa, ettei eduskunta voi hyväksyä sen käsittelyssä nyt olevaa kirkolliskokouksen esittämää kirkkolakia. Esitys palaa kirkolliskokouksen käsiteltäväksi, sillä vain kirkolliskokous voi tehdä siihen muutoksia, hän jatkaa.

Koska eduskunnalla ei ole mahdollisuutta kuin säätää kirkkolaki kirkolliskokouksen ehdottamassa muodossa (tehden siihen korkeintaan vähäisiä teknisiä oikaisuja) taikka hylätä kirkolliskokouksen ehdotus, esitys kirkkolaiksi tuotiin eduskuntaan varsinaisen hallituksen esityksen ja sitä täydentävän hallituksen esityksen muodossa.

Rautiainen kertaa, miten täydentävän esityksen antamiseen johti se, että kirkolliskokouksen päätettyä kirkkolakia koskeneen esityksen sisällöstä oikeusministeriössä tapahtuneen laintarkastuksen yhteydessä selvisi, ettei tuo kirkolliskokouksen alkuperäinen esitys ollut oikeudellisesti hyväksyttävissä.

Kun kyse oli esityksen sisältöön vaikuttavista ongelmista, kirkolliskokous joutui muuttamaan esitystään kirkkolaiksi. Muutos tuotiin eduskuntaan täydentävänä hallituksen esityksenä.

Perustuslakivaliokuntakäsittelyssä selvisi nyt, etteivät täydentävään esitykseen tehdyt muutokset riittäneet tekemään esityksestä sellaista, että eduskunta voisi hyväksyä sen.

”Itse näkisin, että selvitystyöhön olisi ryhdyttävä.”

Rautiainen kysyy kirjoituksensa lopuksi, pitäisikö kirkkolain erityisestä säätämisjärjestyksestä luopua.

Perustuslakivaliokunta katsoi nyt antamassaan lausunnossa, että selvityksen tekeminen voisi edelleen olla tarpeellista.

– Eräiden perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoista voi myös lukea, että heidän näkemyksensä mukaan nykyinen kirkkolain säätämisjärjestys ei ole enää yhteensopiva valtiosääntömme perusajatusten kanssa, Rautiainen kirjoittaa.

– Itse näkisin, että selvitystyöhön olisi ryhdyttävä. Samalla olisi hyvä laajemminkin pohtia, sopiiko kirkkolakiin kiinnittyvä evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema enää 2000-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan. Olisiko aika aivan aidosti erottaa evankelis-luterilainen kirkko ja valtio toisistaan? Eikö monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien sääntely voisi perustua täysin samanlaisille oikeudellisille lähtökohdille? hän päättää blogikirjoituksensa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE