Iso muutos käynnissä: 70-vuotinen yhteistyö vaihtumassa kilpailuun – Voiko Suomi tehdä mitään?

Britannian EU-kansanäänestyksen tulos, pitkittynyt taloustaantuma, unionin lähiympäristön konfliktit sekä pakolaiskriisi vaikeuttavat unionin toimintakykyä.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten kokous Bratislavassa 16.9.2016 käynnisti prosessin EU:n uudistamiseksi. Eduskunnan suuri valiokunta järjestää kolme julkista kuulemista pohtiakseen, mitä muutos merkitsee Suomen kaltaisten pienten, avoimeen kansainväliseen vuorovaikutukseen ja vahvoihin kansainvälisiin instituutioihin nojanneille maille.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja, professori Juhana Aunesluoma pohti tänään ensimmäisen kuulemisen avauspuheenvuorossaan Suomen viime vuosien Eurooppa-politiikkaa. Hänen mukaansa Suomi on harvoin ollut kriiseissä aloitteentekijä. Maamme on pikemminkin suosinut pieniä korjauksia ja ollut perässäkulkija.

Nyt nämä taustaoletukset ovat osoittautuneet vääriksi, eikä näytä siltä, että oltaisiin palaamassa kriisiä edeltävään tilanteeseen. Status quota ei enää ole eikä siihen voi tukeutua.

Aunesluoman mukaan EU:n kriisit ovat aiheuttaneet olennaisia muutoksia EU:n toimintaan.  EU:n lisäksi myös muut instituutiot ovat rapautuneet, ETYJ on yksi esimerkki.

– Myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Yhä enemmän on vaatimuksia kansallisen edun ensisijaisuudesta niin, että kansallinen etu ymmärretään yhä kapeammin, Aunesluoma sanoi.

Samaan ilmiöön liittyy myös kansainvälisen oikeuden ja normien kunnioituksen ja sitovuuden heikentyminen.

Kyse epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

Aunesluoman mukaan isossa kuvassa on tapahtumassa siirtymä kahden paradigman eli erilaisen ajatusrakennelman välillä.

Yhteistyön paradigma vahvistui useita vuosikymmeniä toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nyt se on korvautumassa kilpailun paradigmalla. Tarkemmin sanottuna järjestelmä jossa yhteistyö korostui, on korvautumassa järjestelmällä, jossa kilpailu korostuu.

Ongelmallista on että epäluottamus korostuu sekä suhteessa ylikansalliseen ulottuvuuteen että hallitusten väliseen päätöksentekoon.

– Kyse on epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

– Koska eurokriisiä ei saatu hallintaan, sekä ylikansallinen että hallitusten välinen toiminta kärsivät uskottavuuskriisin.

Myös YK:n uudistuminen on käytännössä jumissa. Yhtä lailla Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluprosessi ollut jumissa koko 2000-luvun.

Keskeiset suurvallat eivät enää käytä kansainvälisiä instituutioiden mahdollisuuksia, vaan ne tukeutuvat kahdenväliseen diplomatiaan. Demokratian leviäminen hallintatapana on pysähtynyt 2010-luvulla. Vakiintuneissa demokratioissa esiintyy tyytymättömyyttä ja epäluottamusta perinteisten edustuksellisen demokratian muotoihin, sille etsitään vaihtoehtoja.

Politiikassa nojataan ihmisten etnisiin ja kulttuurisiin identiteetteihin ja koettujen erojen korostamiseen. Nationalismin vahvistuminen vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä entisestään.

Riski turvallisuuden ja kansallisten etujen kannalta.

Keskustelun pohjana toimineen puheenvuoronsa päätteeksi Aunesluoma kysyi, mitä kaikki edellämainittu merkitsee Suomelle.

Hänen mukaansa Suomi on taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen avoimeen vuorovaikutukseen perustuvasta EU:sta ja globaalista järjestelmästä. Avoin vuorovaikutus edellyttää valtioiden tehokasta yhteistyötä ja monilta osin asioiden ylikansallista hallintaa.

– Siirtymä yhteistyöstä kohti kilpailua voi hyödyttää joitakin valtioita, pienet valtiot eivät siitä hyödy. Pienet valtiot menestyvät avoimessa järjestelmässä, joita ohjaavat vahvat instituutiot.

Aunesluoman mukaan kyse on riskistä niin Suomen turvallisuuden kuin kansallisten etujen kannalta. Puheenvuoron päätteeksi kuultiin toiveikas näkökulma.

– Suomi voi vaikuttaa kehitykseen toimimalla näissä järjestöissä ja instituutioissa, jotka yhä ovat olemassa, mitään peruuttamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut. Kehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa ja siihen eivät vaikuta vain suuret maat ja suurvallat.

Suuren valiokunnan avoin kuuleminen päättyy tänään kello 14. Seuraa suoraa lähetystä tästä linkistä.

Rinne: Trumpin puheen perusteella Yhdysvallat käpertyy

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yhdysvallat käpertyy Donald Trumpin virkaanastujaispuheen perusteella, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne Twitterissä. Rinteen mielestä nyt tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä.


Myös SDP:n puheenjohtajapaikkaa tavoitteleva Tytti Tuppurainen luonnehti puhetta tuoreeltaan Twitterissä. Hänen mukaansa se oli ”juuri niin paha kuin pelkäsimme”.

Keskustelua aiheesta

Terrafame-riemu ennenaikaista? – KL: Käyttökate ilman arvonmuutosta edelleen pakkasella

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kaivosyhtiö Terrafame kertoi torstaina kannattavuutensa parantumisesta. Yhtiön mukaan sille kertyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä käyttökatetta toimintakulujen vähentämisen jälkeen 16 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 12,2 miljoonaa euroa.

Kauppalehden mukaan tuloslukujen tarkempi tarkastelu paljastaa, että positiivinen tulos on saatu aikaan keskeneräisen tuotannon arvon muutoksella, joka johtuu tuotantoprosessissa olevan malmin määrän kasvusta sekä nikkelin ja sinkin hintojen noususta.

Arvon muutos paransi Kauppalehden mukaan yhtiön raportoitua tulosta 47,2 miljoonalla eurolla. Ilman arvon muutosta yhtiön käyttökate olisi ollut edelleen 31,2 miljoonaa euroa miinuksella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lindtman Ylellä: Väyläyhtiön kohtalo ratkaistava viimeistään helmikuun alussa – ”Eilen klo 10 autokauppa pysähtyi”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. joulukuuta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman syyttää liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelemää liikenneverkkosuunnitelmaa autokaupan pysähtymisestä.

Lindtman totesi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä, ettei hallitus voi lykätä ratkaisuaan liikenneverkkoyhtiöstä huhtikuun kehysriiheen saakka, kuten ministeri Berner esitti torstain tiedotustilaisuudessa.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään. Edellytän, että hallitus ilmoittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun eduskunta aloittaa, mitä se aikoo tälle esitykselle tehdä. Ja kertoa, aikooko se valmistella tämän parlamentaarisesti niin, että se kestää yli vaalikauden, Lindtman sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Lindtman antoi iltapäivällä Twitterissä palautetta myös Bernerin selvitystä kehuneelle pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).

”Aiotte siis pitää autokaupan löysässä hirressä koko kevään. Tämäkin päätös yli kuntavaalien. Vastuuton linja! @juhasipila”, Lindtman tviittasi.

Kommentti: ”Paholainen, järjestän sinut vankilaan” – tätäkö soppatykeillä ja tupailloissa on luvassa?

Kuva: Lehtikuva

Vaalikampanjassa saa loukata, mutta ei valehdella. Tätä mieltä on enemmistö suomalaisista hiljattain ilmestyneen Kunnallisalan kehittämissäätiön mielipidetutkimuksen mukaan.

– Sinä olet paholainen. Minä järjestän sinut vankilaan, jos pääsen presidentiksi. Sinulla on valtavasti vihaa sydämessäsi.

– Tässä on mies, joka on kutsunut naisia sioiksi, laiskureiksi ja koiriksi.

Miltä tuo edellä oleva tuntuu? Tämäntasoista taisteluako Suomessa todellakin halutaan, kun halutaan kansakunnan parhaat voimat päättämään maan asioista?

Yhdysvaltain, ehkä jopa maailman, likaisimman presidentinvaalin voittanut Donald Trump vannoo virkavalansa tänään alkuillasta Suomen aikaa. Loanheitto näytti näin lopputuloksen kannalta kannattavan, mutta Trumpilla on kova työ saada koko Amerikan kansa edes jollain lailla luottamaan itseensä.

– Halusin lyödä muutamia puhujia niin lujaa, että heidän päänsä pyörisivät, Trump uhosi heinäkuussa demokraattien puoluekokouksen aikaan.

– Sanoin kaikille republikaaneille, demokraateille ja muille läpi maan, että on aika yhdistyä yhdeksi yhtenäiseksi kansaksi, hän taas totesi voiton ratkettua.

Miten tuohon vetoomukseen suhtautuu, on kuulijan korvissa.

Voidaanpa jopa kilvoitella, kuka pahimmin satuttaa.

67 prosenttia suomalaisista pitää siis tutkimuksen mukaan vain hyvänä että, ”vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä”. Yhdysvaltojen vaalin viitoittamaa tietä on hyvä jatkaa. Trump ehti loukata kampanjansa aikana ainakin suuren joukon mustia, muslimeja, naisia, vammaisia vastaehdokkaansa Hillary Clintonin lisäksi.

Suomessa valmistaudutaan kevään kuntavaaleihin. Jos siis kansan ääntä kuunnellaan, voidaan kuulla mielenkiintoisia mittelöitä, kun soppatykeillä ja tupailloissa käydään kiivaita turpakäräjiä. Siinä lyödään kuin vierasta sikaa niin omia kuin toisen puolueen kandidaatteja. Voidaanpa jopa kilvoitella, kuka pahimmin satuttaa. Ja kansa tykkää.

Mutta valehtelua, ainakaan tahallaan, suomalaisten enemmistö (62%) ei vaalikampanjassa suvaitse. Tämä on näkynyt jo jonkin aikaa hallituksen hupenevina kannatuslukuina. Mutta mitä jos sekä loukkaa, jota suomalaiset eivät pidä niin pahana, että puhuu potaskaa? Todennäköisesti ristiriita on liian kova: parasta jäädä nukkumaan.

Sipilä ylistää Berneriä: ”Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Pääministeri Juha Sipilä hehkuttaa ministeri Anne Bernerin liikenne-esityksiä.

”Hallituspuolueet päättivät tällä viikolla, että selvitys laitetaan kuulemiskierrokselle ja että aiheesta käydään kattava asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu ennen mahdollisen hallituksen esityksen laatimista. Tämä on uutta poliittista kulttuuria – rohkeaa ja avointa. Siihen ei olla Suomessa totuttu.”

”Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton. Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu.”

Sipilän mukaan aloite on tärkeä ja tervetullut.

”Siinä pyritään viimeinkin tekemään jotain uutta ja erilaista liikenneverkon rapautumiskehityksen pysäyttämiseksi ja valmistautumaan hyvissä ajoin murrokseen, jossa polttomoottoreista siirrytään enenevästi sähkökäyttöisiin autoihin ja autojen omistamista koskevat preferenssit muuttuvat merkittävästi.”

Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi.

Sipilä listaa blogissaan ”muutama huomion keskusteluun”:

”Ministeri Berner on toteuttanut hallituksen antaman selvitystehtävän ja tehnyt sen hyvin. Kyse ei tietenkään ole yksityistämisestä, kansallisomaisuuden myymisestä tai markkinavoimien päästämisestä rellestämään Suomen teillä. Uudet palvelukonseptit on helpointa toteuttaa yhtiömuodon kautta.”

”Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi. Ongelma on ollut pikemminkin se, että ideoita ei ole ollut eikä uudistuksia ole saatu aikaiseksi.”

Sipilän mukaan ehdotusten tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin.

”Berner ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta valmistelusta. Jos ja kun kuulemiskierroksella ja sen jälkeen mahdollisella lausuntokierroksella ja hallituksen sisäisessä arvioinnissa tulee esille asioita, joiden vuoksi esityksen linjauksia on tarpeen muuttaa, niin niitä muutetaan. Kyseessä on prosessi ja hallitus pyrkii aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällainen valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat myös uudenlaista poliittista kulttuuria.”