Iso muutos käynnissä: 70-vuotinen yhteistyö vaihtumassa kilpailuun – Voiko Suomi tehdä mitään?

Britannian EU-kansanäänestyksen tulos, pitkittynyt taloustaantuma, unionin lähiympäristön konfliktit sekä pakolaiskriisi vaikeuttavat unionin toimintakykyä.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten kokous Bratislavassa 16.9.2016 käynnisti prosessin EU:n uudistamiseksi. Eduskunnan suuri valiokunta järjestää kolme julkista kuulemista pohtiakseen, mitä muutos merkitsee Suomen kaltaisten pienten, avoimeen kansainväliseen vuorovaikutukseen ja vahvoihin kansainvälisiin instituutioihin nojanneille maille.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja, professori Juhana Aunesluoma pohti tänään ensimmäisen kuulemisen avauspuheenvuorossaan Suomen viime vuosien Eurooppa-politiikkaa. Hänen mukaansa Suomi on harvoin ollut kriiseissä aloitteentekijä. Maamme on pikemminkin suosinut pieniä korjauksia ja ollut perässäkulkija.

Nyt nämä taustaoletukset ovat osoittautuneet vääriksi, eikä näytä siltä, että oltaisiin palaamassa kriisiä edeltävään tilanteeseen. Status quota ei enää ole eikä siihen voi tukeutua.

Aunesluoman mukaan EU:n kriisit ovat aiheuttaneet olennaisia muutoksia EU:n toimintaan.  EU:n lisäksi myös muut instituutiot ovat rapautuneet, ETYJ on yksi esimerkki.

– Myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Yhä enemmän on vaatimuksia kansallisen edun ensisijaisuudesta niin, että kansallinen etu ymmärretään yhä kapeammin, Aunesluoma sanoi.

Samaan ilmiöön liittyy myös kansainvälisen oikeuden ja normien kunnioituksen ja sitovuuden heikentyminen.

Kyse epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

Aunesluoman mukaan isossa kuvassa on tapahtumassa siirtymä kahden paradigman eli erilaisen ajatusrakennelman välillä.

Yhteistyön paradigma vahvistui useita vuosikymmeniä toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nyt se on korvautumassa kilpailun paradigmalla. Tarkemmin sanottuna järjestelmä jossa yhteistyö korostui, on korvautumassa järjestelmällä, jossa kilpailu korostuu.

Ongelmallista on että epäluottamus korostuu sekä suhteessa ylikansalliseen ulottuvuuteen että hallitusten väliseen päätöksentekoon.

– Kyse on epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

– Koska eurokriisiä ei saatu hallintaan, sekä ylikansallinen että hallitusten välinen toiminta kärsivät uskottavuuskriisin.

Myös YK:n uudistuminen on käytännössä jumissa. Yhtä lailla Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluprosessi ollut jumissa koko 2000-luvun.

Keskeiset suurvallat eivät enää käytä kansainvälisiä instituutioiden mahdollisuuksia, vaan ne tukeutuvat kahdenväliseen diplomatiaan. Demokratian leviäminen hallintatapana on pysähtynyt 2010-luvulla. Vakiintuneissa demokratioissa esiintyy tyytymättömyyttä ja epäluottamusta perinteisten edustuksellisen demokratian muotoihin, sille etsitään vaihtoehtoja.

Politiikassa nojataan ihmisten etnisiin ja kulttuurisiin identiteetteihin ja koettujen erojen korostamiseen. Nationalismin vahvistuminen vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä entisestään.

Riski turvallisuuden ja kansallisten etujen kannalta.

Keskustelun pohjana toimineen puheenvuoronsa päätteeksi Aunesluoma kysyi, mitä kaikki edellämainittu merkitsee Suomelle.

Hänen mukaansa Suomi on taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen avoimeen vuorovaikutukseen perustuvasta EU:sta ja globaalista järjestelmästä. Avoin vuorovaikutus edellyttää valtioiden tehokasta yhteistyötä ja monilta osin asioiden ylikansallista hallintaa.

– Siirtymä yhteistyöstä kohti kilpailua voi hyödyttää joitakin valtioita, pienet valtiot eivät siitä hyödy. Pienet valtiot menestyvät avoimessa järjestelmässä, joita ohjaavat vahvat instituutiot.

Aunesluoman mukaan kyse on riskistä niin Suomen turvallisuuden kuin kansallisten etujen kannalta. Puheenvuoron päätteeksi kuultiin toiveikas näkökulma.

– Suomi voi vaikuttaa kehitykseen toimimalla näissä järjestöissä ja instituutioissa, jotka yhä ovat olemassa, mitään peruuttamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut. Kehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa ja siihen eivät vaikuta vain suuret maat ja suurvallat.

Suuren valiokunnan avoin kuuleminen päättyy tänään kello 14. Seuraa suoraa lähetystä tästä linkistä.

”Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten” – Kiuru puuttui Turkin ihmisoikeustilanteeseen Etyjissä

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) on huolissaan ihmisoikeustilanteesta Euroopassa.

Eri puolilla Eurooppaa on ongelmia oikeusvaltion, tasa-arvon ja sukupuolineutraalisuuden toteuttamisessa sekä erityisen vaikeassa ja haavoittuvaisessa asemassa olevien oikeuksien puolustamisessa. Uhattuna ovat myös sananvapaus ja kokoontumisvapaus Euroopan alueella.

– Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat edellytyksiä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi, Kiuru totesi puheessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä perjantaina.

– Turvallisuustilanteen epävakaudesta kertoo hyvin esimerkiksi se, että Venäjä kieltäytyy yhä tunnustamasta ja toimeenpanemasta Minskin tulitaukosopimusta, hän sanoi.

Samalla, kun tunnustetaan Etyjin jäsenmaiden oikeus ja velvollisuus taistella terrorismia vastaan, on myös tunnistettava, että terrorisminvastaisen taistelun varjolla voidaan rikkoa ihmisoikeuksia ja Etyjin yhteisesti jaettuja arvoja.

– Esimerkiksi Turkissa valtava määrä journalisteja ja kansanedustajia on pidätetty, ja kansalaisten ihmisoikeuksia loukattu todella vakavalla tavalla. Etyjin reaktiot ja toimet ovat olleet riittämättömiä tilanteeseen puuttumiseksi. Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten, kysyy Kiuru.

Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi.

Viime kädessä ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisessa on Kiurun mukaan kysymys siitä, miten poliittinen järjestelmä pystyy näyttämään toteen, että yhteistyö, neuvotteleminen ja kansainvälinen diplomatia toimivat ja tulosta tulee.

– Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa huolehtivat ihmisoikeuksista ja turvallisuudesta ja pelkäävät, saadaanko kriisit ratkaistua. Etyjillä on ratkaiseva rooli näyttää, että kykyä tähän on. Kansalaisten luottamus voidaan menettää, elleivät ihmiset koe, että kansainvälisellä poliittisella diplomatialla tulee tuloksia, jotka todistavat, että epäkohtiin, sortoon ja loukkauksiin puututaan.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istuntoon (23.–24.2.) osallistuvat Krista Kiurun lisäksi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Aila Paloniemi (valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj., ps.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Mika Raatikainen (ps.).

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT