Heinäluoman mukaan Suomen saanti EU-budjetista voi olla vähenemässä useamman kokonaisuuden osalta samalla, kun jäsenmaksut nousevat. Esimerkiksi maaseudun kehittämistä uhkaavat leikkaukset ja Suomelle tärkeätä Horisontti-tutkimusohjelmaa uudelleenmäärittelyt. Myös kilpailukykyrahaston pelisäännöt näyttävät Heinäluoman mukaan monimutkaisilta ja vain olemassa olevan rahan uudelleenjärjestelyltä.

– Lisäksi EU:n itäisten ulkoraja-alueiden tarpeisiin ei olisi tulossa erillistä tukivälinettä, mikä on iso tappio Suomelle ja hallituksen ennakkovaikuttamiselle, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Hän pitää komission ehdotuksen myönteisenä puolena huomattavia panostuksia turvallisuuteen ja puolustukseen.

Ehdotettu noin 2 000 miljardin euron budjetti vastaa 1,26 prosenttia EU:n
bruttokansantuotteesta. Nykyinen budjetti vuosille 2021-2027 on noin 1 200 miljardia euroa, eli
1,15 prosenttia EU:n bkt:stä.

– EU tarvitsee vahvistusta rahoitukseen, koska tarpeita on nyt enemmän kuin aikaisemmin.
Erilaiset sotilaalliset ja taloudelliset uhat vaativat, että Eurooppa investoi turvallisuuteen,
vihreään siirtymään, infrastruktuuriin ja kansainväliseen vakauteen. Olisi kuitenkin
kestämätöntä, jos nämä panostukset tapahtuvat muun tulevaisuuden rakentamisen
kustannuksella, Guzenina muistuttaa.

Guzenina nostaa esiin erityisenä huolena Erasmus-ohjelman rahoituksen. Euroopan on hänen mukaansa pärjättävä osaamisessa.

– Osaaminen lähtee siemenenä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ilman tätä perustaa Eurooppa jää kilpailukyvyssä muiden jalkoihin. Silloin edellyttykset hyvinvointiyhteiskuntien ylläpitämiseen romahtavat.

KOMISSION ehdotuksessa 865 miljardia euroa (43 %) kohdennetaan alue- ja maataloustukiin,
ja 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla tuetaan muun muassa tutkimusta, infrastruktuuria ja puolustusta. Ulkosuhteisiin, mukaan lukien Ukrainan tukeminen, on varattu 200 miljardia euroa.

– Ihmisten hyvinvointi. Osaaminen. Nämä on nostettava tulevan rahoituskehyksen prioriteetteihin. Me emme voi leikata niistä asioista, jotka määrittävät Euroopan paikkaa maailmassa seuraavat vuosikymmenet, Guzenina korostaa tiedotteessaan.

Tulevista neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä osa jäsenmaista, kuten Saksa, Ruotsi ja myös Suomen hallitus, vastustavat budjetin kasvattamista. Guzeninan mukaan on tärkeää, että parlamentti ja jäsenmaat katsovat kokonaisuutta rohkeasti ja vastuullisesti.

– EU tarvitsee uutta rahoitusta ja itse olen kannattanut muun muassa Kiinasta Eurooppaan tuleville pikkupaketeille käsittelymaksua. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät vuosittain noin 19,3 miljardia euroa usein heikkolaatuisten ja vaarallisten tuotteiden tilaamiseen Kiinalaisista verkkokaupoista. Pienikin käsittelymaksu toisi tuntuvan lisän EU:n budjettiin.

– Kyse on siitä millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka kantavat tulevaisuuteen asti. Lyhytnäköinen politiikka ei tuo meille turvaa eikä menestystä.