Iso vuokravälittäjä: Opiskelijoiden uusi asumistuki suorastaan painajaismainen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Opiskelijat katsastelevat päänsijaa juuri näinä aikana.

Yksiöiden kysyntä vuokramarkkinoilla on edelleen suurempaa kuin tarjonta. Tämä näkyy yksiöiden vuokrien nousuna ja siinä, että moni vuokralainen joutuu tyytymään asuntoon, joka ei kaikilta osin vastaa hänen tarpeitaan, toteaa iso yksityinen vuokra-asuntojen välittäjä Vuokraturva Oy.

– Kaksioiden runsas uudisrakentaminen on lisännyt kaksioiden tarjontaa paikoin jopa yli kysynnän. Asuntosijoittajan näkökulmasta kaksion vuokraamiseen liittyy siksi nyt keskimäärin selvästi enemmän toteutuvaan vuokratasoon ja tyhjiin kuukausiin liittyvää epävarmuutta kuin yksiön vuokraamiseen. Tämä on tehnyt yksiöistä sijoittajille entistäkin kiinnostavampia sijoituskohteita ja nostanut yksiöiden varsin kovia kauppahintoja entisestään.

Suurempia vuokra-asuntoja on tarjolla hyvin ja vaihtoehtoja runsaasti.

– Opiskelijat siirtyivät elokuun alusta opiskelijoiden asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Tämä muutos jopa tuplasi tuen, jota yksittäinen opiskelija voi asumiseensa saada. Samalla muutos tiukensi asumistuen saamista kimppa-asunnoissa, koska kämppikset tulkitaan herkästi samaan ruokakuntaan kuuluviksi ja toisen tulot vievät toisen tuet.

Ottaen huomioon Kelan arvovaltaisesti pääjohtaja Elli Aaltosen ja hänen edeltäjänsä Liisa Hyssälän suulla viimeisen vuoden aikana esittämän huolen maksetun asumistuen määrän kestämättömän nopeasta kasvusta, tällainen muutos opiskelijoiden asumistukeen on maksettavan asumistuen kokonaismäärän kannalta suorastaan painajaismainen.

– Opiskelijoiden asumistuen muutos ohjaa opiskelijoita pois edullisista kimppakämpistä, joissa asumisen tukeminen olisi yhteiskunnalle halvinta. Muutos ohjaa opiskelijat vuokraamaan yksiöitä ja jopa kaksioita, joihin asumistukea saa hankaluuksitta ja paljon enemmän kuin ennen. Samalla kysyntää ohjautuu pois isoista yhteiskäytössä olevista vuokra-asunnoista, joita on hyvin tarjolla, kohdistumaan pieniin vuokra-asuntoihin, joista on pulaa.

– Hyvin alkeellinenkin syy-seuraus -suhteiden hahmottaminen paljastaa, että tällainen muutos kiihdyttää väistämättä asumistukikustannuksien ennestäänkin kestämättömän nopeaa kasvua. Onkin yllättävää, että Kela ei ole tiettävästi edes yrittänyt huolehtia siitä, että Suomessa vielä kovin vanhanaikaisesti ymmärretyn ruokakunta-käsitteen merkitystä olisi samalla päivitetty tämän muutoksen yhteydessä, Vuokraturva jyrisee..

Suomi jäi vieläkin mitalisijoista ulos – se vaatisi takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euroon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisessä vertailussa viidenneksi. Suomi kiilasi kuudenneksi sijoittuneen Ruotsin eteen, mutta jäi Norjan taakse. Tanskan eläkejärjestelmä oli maailman paras jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Suomella ei näytä olevan mahdollisuuksia kärkisijoille ainakaan lähivuosina, mutta Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa Suomen asema on muutoin vakaa.

– Suomi on hiukan mitalisijojen ulkopuolella. Ei ole syytä olettaa, etteikö vertailussa pärjättäisi suunnilleen samoilla asemilla lähivuosina, kuvailee johtaja Mikko Kautto (kuvassa) Eläketurvakeskuksesta.

Suomen menestystä vertailussa heikentävät esimerkiksi lisääntynyt julkinen velka sekä suomalaisten alhainen säästämisinto. Kansainvälisessä vertailussa ehdotetaan muun muassa, että Suomi nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta sekä lisäisi eläkevarojen rahastointia.

Esimerkiksi ykkössijalle päässyttä Tanskaa ja kakkoseksi tullutta Hollantia suosii vertailussa niiden eläkejärjestelmiin sisältyvä periaate, että ihmiset säästävät omaa eläkettään varten jo etukäteen työuransa aikana.

Suomen eläkejärjestelmä puolestaan perustuu siihen, että töissä käyvät maksavat suurilta osin eläkkeellä olevien eläkkeet. Etukäteen säästettyjen eläkevarojen osuus on vertailun kärkimaita pienempi.

– (Tässä kansainvälisessä) vertailussa nähdään myönteisenä, että ihmiset säästäisivät mahdollisimman paljon (itse) tulevan vanhuutensa varalle. Yksi lähtökohta on se, että säästämisen pitäisi olla tuottohakuista etukäteissäästämistä, Kautto sanoo.

Voimakas korotus olisi hankala ja kallis.

Kauton mukaan on vaikea kuvitella, että työssä olevat velvoitettaisiin Suomessa maksamaan nykyistä enemmän tulevia omia eläkkeitään, koska heidän maksettavinaan ovat pitkälti nykyisten eläkeläisten eläkkeet.

Suomessa eläkkeen suuruutta määrittelevät paljon työuran kesto ja työtulot. Yli 3 000 euron keskipalkkoihin verrattuna pienituloisten eläkeläisten takuueläke on suhteellisen matala, noin 760 euroa.

Eläkejärjestelmien kärkimaiden eli Tanskan ja Hollannin saavuttaminen vertailussa vaatisi Suomelta takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euron tasolle, arvioidaan Eläketurvakeskuksesta. Tällainen voimakas korotus olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, johtaja Kautto arvioi.

Suuret takuueläkkeiden korotukset vaatisivat voimakkaita menolisäyksiä tai merkittäviä uudistuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin.

– Työeläkkeen tuoman eläketurvan merkitys muuttuisi, jos kaikille maksettaisiin korkea eläke verovaroista. Siirtyisimme ikään kuin eläkkeensaajan kansalaispalkka -tyyppiseen ajatteluun, Kautto kuvailee.

STT–MATIAS ÅBERG

DNA:n liittymäkauppa kasvoi ja yhtiö paransi kannattavuuttaan

Kuva: Lehtikuva

Teleoperaattori DNA:n vertailukelpoinen liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa 37,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 33,9 miljoonasta. Kasvua oli noin 10 prosenttia.

DNA:n liikevaihto laski heinä–syyskuussa reilun prosentin vuoden takaisesta ja oli noin 218 miljoonaa. Yhtiö kertoo saaneensa alkuvuoden aikana lisää matkapuhelin-, laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymiä. Yhtiö kertoo kasvattaneensa matkapuhelinliittymiensä määrää viime vuodesta lähes 60 000 liittymällä.

Toimitusjohtaja Jukka Leinosen mukaan kolmannen neljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti palveluliikevaihdon kasvu ja modernien verkkoalustojen parantunut kustannustehokkuus. Hänen mukaansa koko vuoden kireänä pysynyt kilpailutilanne on näkynyt asiakkaiden vaihtuvuutena.

Ara ärähti taas Nuorisosäätiölle – toimintaa korjattava

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara vaatii Nuorisosäätiötä korjaamaan toimintaansa ja lykkää keskustataustaisen säätiön konsernihakemusten käsittelyä.

Valtion asuntopolitiikkaa toteuttava Ara totesi kesäkuussa, että Nuorisosäätiö on rikkonut yleishyödyllisyyslainsäädäntöä.

Nuorisosäätiö on selvityksessään Aralle luvannut järjestellä lainojaan ja tehdä yritysjärjestelyn, jossa arava- ja korkotukirajoitusten alainen asuntokanta siirtyy tytäryhtiöille.

Jos Nuorisosäätiö ei toimi Aran käskyjen mukaisesti, sitä uhkaa muun muassa yleishyödyllisyysstatuksen menetys, korkotuen lakkautus ja aravalainojen irtisanominen.

Nuorisosäätiön pitää antaa Aralle selvitykset ensi vuoden helmikuussa ja elokuussa siitä, miten se on muuttanut toimintaansa lainmukaiseksi.

AVAINSANAT

Joka toinen ulkomainen matkailija yöpyi Uudellamaalla

Helsinki on vilkas turistikaupunki.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat elokuussa 11,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten Suomessa yöpyivät elokuussa saksalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset, joiden kaikkien osalta yöpymisvuorokausien määrä kasvoi.

Eniten kasvoivat yhdysvaltalaismatkailijoiden yöpymiset, jotka lisääntyivät liki 36 prosentilla viime vuodesta.

Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä elokuussa nousi lähes 50 prosenttiin.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,6 prosenttia.
Kokonaisuudessaan kaikkien matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi 2,5 prosenttia. Yöpymisvuorokausia kirjattiin elokuussa yhteensä lähes 2,3 miljoonaa.

STT

 

Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea, jos Nord Stream 2 saa tahtonsa läpi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOHN MACDOUGALL

Kaasuputkiyhtiö Nord Stream 2 on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen kahdelle maakaasuputkelle, jotka kulkisivat Suomen talousvyöhykkeellä noin 374 kilometrin matkan. Samalla yhtiö hakee hallitukselta lupaa käyttää putkilinjojen edellyttämän aluetta.

Putket kulkisivat lähellä aiemmin rakennettua Nord Stream -putkilinjaa. Arvio on, että putket voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla.

Suomi on sanonut arvioivansa Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta ympäristönäkökulmasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta