ehdokasmainos

Isyysvapaita käytetään yhä enemmän – Akava 6+6+6-mallin kannalla

perhe20275
Nykyiset keinot eivät Akavan mukaan riitä perhevapaiden tasaamiseen ja naisen euron kurssin muutokseen.

Akava on tyytyväinen siihen, että isyysvapaan käyttö on lisääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa tuntuvasti. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 isyysrahaa saavien isien määrä on kasvanut 16 000 isällä, joka on huimat 34 prosenttia.

– Kun isät ottavat nykyistä enemmän vastuuta pienistä lapsista, se vahvistaa äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään. Tämä voi toimia myönteisesti naisen euron eli neuron kurssin nostamiseksi, asiantuntija Tarja Arkio sanoo tiedotteessa.

Paras keino työelämän tasa-arvon lisäämiseksi ja naisen euron kurssin nostamiseksi on Akavan mukaan rakenteiden uudistaminen. Johtaja Maria Löfgrenin mukaan isyysvapaan käytön yleistyminen osoittaa, että rakenteilla voidaan vaikuttaa naisen työmarkkina-asemaan ja ansioihin.

– Silti kehitys on ollut hidasta. Olisi harhaanjohtavaa sanoa, että perhevapaiden jako olisi merkittävästi tasaantunut, vaikka kehityssuunta onkin hyvä. Nykyiset keinot eivät riitä, Löfgren sanoo.

Mitä enemmän isät ottavat vastuuta lasten hoidosta, sitä helpompaa molemmille on työn ja perheen yhteensovittaminen.

Akavan mukaan naisten työnantajille maksettavat kertakorvaukset eivät edistä perhevapaiden tasaisempaa käyttöä lainkaan. Lainsäädäntöä olisi Akavan mukaan uudistettava siten, että isien perhevapaita lisätään.

– Akava ajaa 6+6+6-mallia, jossa ensimmäiset kuusi kuukautta lasta hoitaa äiti, seuraavat kuusi kuukautta isä ja viimeiset kuusi kuukautta perhe voi jakaa haluamallaan tavalla. Mitä enemmän isät ottavat vastuuta lasten hoidosta, sitä helpompaa molemmille on työn ja perheen yhteensovittaminen. Tästä hyötyy myös työnantaja, Arkio sanoo.

Samalla kun isyysvapaan käyttö on lisääntynyt, on äitiysrahaa saavien äitien osuus laskenut kolmisen prosenttia. Tämä johtuu syntyvyyden laskusta.

– Syntyvyys on laskenut Suomessa viisi viime vuotta. Tämä on Suomen kannalta huolestuttava kehityssuunta. Maan hallituksen päätökset varhaiskasvatuksen heikentämisestä ja päivähoitomaksujen korottamisesta tuskin lisäävät syntyvyyttä tai naisten palkkatasa-arvoakaan, Löfgren sanoo.

Akava aloitti viime viikolla Neuro-kampanjan, jonka tavoitteena on saada aikaan työ- ja perhe-elämää määritteleviin perhevapaajärjestelmiin sellaisia muutoksia, että miehet ottavat enemmän vastuuta kodista ja lapsista.

Lauantaina liputetaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi

Kuva: Miina Sillanpää Säätiö
miinasillanpaa2-e1466155330292-1200x675
Miina Sillanpää (1866-1952).

Lauantaina 1.10. liput nousevat salkoon Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Juhlaliputus on kertaluonteinen, eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää.

Miina Sillanpään syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta 4. kesäkuuta.

Sosialidemokraatteja edustanut Miina Sillanpää valittiin ensimmäisten naisten joukossa uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907.

Vuonna 1926 hänet nimitettiin ministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Euroopassa. Hän ajoi erityisesti työläisnaisten ja yksinäisten naisten asiaa ja oli voimakkaasti mukana ensikotitoiminnassa.

Miina Sillanpää kuoli vuonna 1952.

Osana 150-vuotisjuhlavuotta Miina Sillanpää Seura, Työväen Arkisto ja Työväenmuseo Werstas järjestävät tänään Tampereella avoimen seminaarin “Naiset ammattiyhdistysliikkeen johdossa”. Seminaari Työväenmuseo Werstaan auditoriossa alkaa kello 12.

“Hallituksen koulutusleikkaukset ovat myrkkyä Suomelle” – Palola: Digitalisaation tuomaa muutosta ei tarvitse pelätä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
32974281
– Aikuiskoulutuksen järjestämisessä johtoajatuksen on oltava se, että oppiminen nivelletään uuteen työelämään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä digitalisaation tuomaa muutosta ei tarvitse pelätä, kunhan vain tiedostetaan sen vaatimukset työelämälle.

– Tässä mielessä maan hallituksen koulutusleikkaukset ovat myrkkyä Suomelle. Koulutuksesta tinkiminen on vihoviimeinen asia muutoksen haltuun ottamisessa. Suomen kaltaisen pienen maan on välttämätöntä hyödyntää kaikkien osaaminen. Se on paras keino myös selättää teknologiapelko ja osaamispuutteista johtuva tuloerojen kasvu.

Työnantajilta on edellytettävä pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, johon sisältyvät esimerkiksi koulutussuunnitelmat kaikilla työpaikoilla ja niiden kytkeminen digistrategiaan.

Oppilaitoksissa on Palolan mielestä mietittävä koulutusmenetelmien ja –sisältöjen muutoksia sekä ratkaisuja työn ohessa tapahtuvan kouluttautumisen kynnysten poistamiseen.

Tänään STTK:n digiseminaarissa Helsingissä puhuneen Palolan mielestä eri lähteistä saatujen lukujen valossa suomalaisten digiosaaminen ei mairittele.

– OECD:n tutkimuksen mukaan miljoonalla suomalaisella aikuisella on heikot digiosaamisen taidot. Puolet osallistuu vuosittain työnantajien maksamaan koulutukseen, mitä voi lukea niinkin, että puolet ei osallistu. Osaamisen varmistamisen eteen tarvitaan jatkossa todella paljon työtä.

Digitalisaation vaikutukset työhön näkyvät jo usealla STTK-laisella alalla, joten huoli toimihenkilöiden osaamisen kehittymisestä ja työuralla selviytymisestä on todellinen.

Digitalisaation vaikutukset työntekoon ja tehtäväsisältöihin mullistavat osaamistarpeet ja edellyttävät uudenlaista koulutustarjontaa.

Palolan mielestä suomalaisten digiosaaminen ei mairittele.

Palolan mukaan osaamisen päivitys on tehtävä mahdolliseksi osana työtehtäviä ja oman työn kehittämistä.

– Tällä hetkellä aikuiskoulutuksen kokonaisuus on liian monimutkainen, jotta työelämässä olevien osaaminen varmistetaan. Tarjontaa on, mutta se on hajallaan ja selkeytystä tarvitaan.

Aikuiskoulutuksen järjestämisessä johtoajatuksen on Palolan mielestä oltava se, että oppiminen nivelletään uuteen työelämään.

Työnteko mullistuu koko ajan ja muutosvauhti kiihtyy. Tehtäviä ja ammatteja häviää ja uusia tulee tilalle.

– Jatkossa tehokkuus ja tuottavuus syntyvät yhä enemmän tiedon käytöstä ja työssä oppimisesta, ja digitaalista ymmärrystä ja digitaitoja tarvitaan kaikissa ammateissa, Palola painottaa.

Tolppanen: Kotivakuutus myönnettävä kaikille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160415  LKS 20151214 Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta 2015. Istunnossa esiteltiin valtion vuoden 2016 talousarvioesitys ja käytiin yleiskeskustelua talousarvioehdotuksesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii kotivakuutusta myös maksuhäiriöisille.

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii myös maksuhäiriömerkinnän saaneille eli luottotiedot menettäneille oikeutta kotivakuutukseen

Maksuhäiriömerkintä rasittaa yli 300.000 ihmistä Suomessa.

– Kun henkilö joutuu maksuhäiriörekisteriin, häneltä evätään monia oikeuksia, mm. mahdollisuus saada kotivakuutus. Tämä aiheuttaa sen, että ihminen ei pysty vuokraamaan asuntoa, koska vuokranantaja vaatii kotivakuutuksen, Tolppanen sanoo.

– On muistettava, että ihmisiä joutuu monesta syystä maksuvaikeuksiin. Kaikki luottotiedot menettäneet eivät ole itse aiheuttaneet tilannettaan. Osalla on työpaikka kaatunut alta, osalle on tullut ennalta-arvaamaton meno esimerkiksi läheisen sairauden takia. Osa on menettänyt luottotietonsa, koska palkka tai eläke ei kerta kaikkiaan riitä edes niukkaan elämiseen. Olipa syy mikä tahansa, tarvitsevat kaikki kodin, Tolppanen toteaa.

Tolppasen mukaan vakuutusta ei saa edes maksamalla koko vuoden vakuutusmaksu etukäteen.

– Kotivakuutus ei ole lakisääteinen vakuutus ja vakuutusyhtiöillä ei ole velvollisuutta myöntää sitä. Maksuhäiriöiselle pitää kuitenkin myöntää lakisääteinen liikennevakuutus. Kumpikin koti- ja liikennevakuutus ovat odottamattomia, ennalta-arvaamattoman vahingon varalle ottavaa turvaa.

Tolppasen mukaan kotivakuutuskäytäntö eriarvostaa ihmisiä ja siitä on luovuttava mahdollisimman pian. Yksinkertaisin tapa on tehdä myös kotivakuutuksesta lakisääteinen.

Kuntavaalikysely: SDP kiilasi kärkeen suurimmaksi, kokoomus valahti

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen
35574102
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne saa myhäillä tyytyväisenä: SDP on noussut gallupin mukaan suurimmaksi kuntapuolueeksi.

SDP, keskusta ja kokoomus ovat suurimmat kuntapuolueet, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, ilmenee Alma Median teettämästä kyselystä. Vuoden 2012 kuntavaalien ykkönen kokoomus on nyt kolmas 17,6 prosentin kannatuksellaan. Viime kuntavaaleissa kannatus oli 21,9 prosenttia.

Kokoomuksen kannatus olisi romahtanut tutkimuksen mukaan peräti 4,3 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2012 kakkonen SDP puolestaan on suurin 20,8 prosentin kannatuksellaan. Toiseksi sijoittuu keskusta 19,2 prosentin kannatuksellaan.

Kannatusarvioinnin tehneen Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen kuitenkin korostaa, että kolmen suurimman puolueen erot ovat pieniä ja mahtuvat tutkimuksen 2,5 prosenttiyksikön virhemarginaaliin.

Perussuomalaisten ohi neljänneksi kivunnut vihreät saisi 12,4 prosenttia äänistä. Nosteessa oleva puolue sai edellisissä kuntavaaleissa 8,5 prosentin kannatuksen. Perussuomalaisia kannattaa kymmenen prosenttia.

Kyselyyn vastasi 1 500 ihmistä.

 

 

D-Studio: Miksi löysentää viinalakeja, vaikka alkoholi tappaa, Jaana Pelkonen?

Valmistelussa oleva alkoholilaki viivästyy entisestään. Laki lähtee lausuntokierrokselle loka–marraskuussa ja samalla ilmoitusmenettelyyn, jossa lain yhteensopivuutta arvoidaan suhteessa EU-oikeuteen. Menettelyn enimmäiskesto on puoli vuotta.

Hiljattain neljä kokoomuksen kansanedustajaa jätti kirjallisen kysymyksen alkoholilain kokonaisuudistuksen hitaan valmistelun takia. Yksi heistä oli kansanedustaja Jaana Pelkonen. Hän ja muut allekirjoittaneet olivat huolestuneita, ettei laki ehdi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Nyt viimeistään on selvinnyt, ettei ehdi. Sen sijaan keskustelu alkoholihaitoista jatkuu muun muassa vahvempien oluiden ja lonkeroiden tullessa uuden lain myötä kioskien ja kauppojen hyllyille.

Tänään viimeksi Helsingin Sanomat uutisoi asiantuntijoiden tyrmäävän alkoholilain uudistuksen. Alkoholihaitat ja kuolemat lisääntyvät. Hallitus sen sijaan perustelee vähentävänsä alkoholihaittoja ja kohentavansa elinkeinoelämän toimintaa.

Jaana Pelkonen vastasi D-Studion kysymykseen, minkä takia alkoholilainsäädäntöä kannattaa uudistaa, vaikka jälleen on asiantuntijoiden suulla todettu, että se lisää kuolemia ja haittoja?