Isyysvapaita käytetään yhä enemmän – Akava 6+6+6-mallin kannalla

Nykyiset keinot eivät Akavan mukaan riitä perhevapaiden tasaamiseen ja naisen euron kurssin muutokseen.

Akava on tyytyväinen siihen, että isyysvapaan käyttö on lisääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa tuntuvasti. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 isyysrahaa saavien isien määrä on kasvanut 16 000 isällä, joka on huimat 34 prosenttia.

– Kun isät ottavat nykyistä enemmän vastuuta pienistä lapsista, se vahvistaa äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään. Tämä voi toimia myönteisesti naisen euron eli neuron kurssin nostamiseksi, asiantuntija Tarja Arkio sanoo tiedotteessa.

Paras keino työelämän tasa-arvon lisäämiseksi ja naisen euron kurssin nostamiseksi on Akavan mukaan rakenteiden uudistaminen. Johtaja Maria Löfgrenin mukaan isyysvapaan käytön yleistyminen osoittaa, että rakenteilla voidaan vaikuttaa naisen työmarkkina-asemaan ja ansioihin.

– Silti kehitys on ollut hidasta. Olisi harhaanjohtavaa sanoa, että perhevapaiden jako olisi merkittävästi tasaantunut, vaikka kehityssuunta onkin hyvä. Nykyiset keinot eivät riitä, Löfgren sanoo.

Mitä enemmän isät ottavat vastuuta lasten hoidosta, sitä helpompaa molemmille on työn ja perheen yhteensovittaminen.

Akavan mukaan naisten työnantajille maksettavat kertakorvaukset eivät edistä perhevapaiden tasaisempaa käyttöä lainkaan. Lainsäädäntöä olisi Akavan mukaan uudistettava siten, että isien perhevapaita lisätään.

– Akava ajaa 6+6+6-mallia, jossa ensimmäiset kuusi kuukautta lasta hoitaa äiti, seuraavat kuusi kuukautta isä ja viimeiset kuusi kuukautta perhe voi jakaa haluamallaan tavalla. Mitä enemmän isät ottavat vastuuta lasten hoidosta, sitä helpompaa molemmille on työn ja perheen yhteensovittaminen. Tästä hyötyy myös työnantaja, Arkio sanoo.

Samalla kun isyysvapaan käyttö on lisääntynyt, on äitiysrahaa saavien äitien osuus laskenut kolmisen prosenttia. Tämä johtuu syntyvyyden laskusta.

– Syntyvyys on laskenut Suomessa viisi viime vuotta. Tämä on Suomen kannalta huolestuttava kehityssuunta. Maan hallituksen päätökset varhaiskasvatuksen heikentämisestä ja päivähoitomaksujen korottamisesta tuskin lisäävät syntyvyyttä tai naisten palkkatasa-arvoakaan, Löfgren sanoo.

Akava aloitti viime viikolla Neuro-kampanjan, jonka tavoitteena on saada aikaan työ- ja perhe-elämää määritteleviin perhevapaajärjestelmiin sellaisia muutoksia, että miehet ottavat enemmän vastuuta kodista ja lapsista.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

”Lisää vastustuskykyä” – Pekka Puska puolustaa Malmin lentokenttää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Pekka Puska.

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) puolusti Malmin lentokentän säilyttämistä terveysvaikutuksilla, kun eduskunta keskusteli torstaina lentokentän säilyttämistä ajavasta kansalaisaloitteesta.

– Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, Puska sanoi.

Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi.

Hän ihmettelee Helsingin vimmaa täyttää rakennuksilla puistot ja viheralueet ja muistuttaa, että jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

– Helsingin maapinta-alasta 85 prosenttia on yhä rakentamatta ilman yhteenkään puistoon kajoamista. Lisäksi Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi, Puska sanoo.

Puska on tunnettu kansanterveysprofessori, joka nousi eduskuntaan Helsingistä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi siirtyneen Olli Rehnin tilalle sen jälkeen, kun Rehnin jälkeen ensimmäisellä varasijalla ollut valtiosihteeri Paula Lehtomäki sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson perää selvyyttä työvoimapalveluiden ulkoistamiseen – jätti kirjallisen kysymyksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selventämään työvoimaviranomaisten ja yksityisten työllisyyspalveluyritysten välistä vastuunjakoa.

Anderssonin mukaan työttömille vuoden alusta saakka pakollisiin työllisyyshaastatteluihin olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan haettu tarjouskilpailulla myös yksityisiä yrityksiä.

– Lain mukaan työttömien haastattelu, työllisyyssuunnitelmien laadinta ja karenssien määrääminen ovat sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka tulee säilyä viranomaisten tehtävänä, Andersson muistuttaa.

Taloussanomien mukaan ainakin yksi työllisyyspalveluita tarjoava yritys on jo alkanut rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä haastatteluita varten.

Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako.

– Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako, ja kuinka varmistetaan, etteivät yksityiset yritykset tee esimerkiksi karenssipäätöksiä tai muita julkisen vallan piiriin kuuluvia tehtäviä, Andersson sanoo.

– Lisäksi haluan kuulla hallituksen kannan siihen, että ely-keskus nimeää tarjouspyynnössään työllisyyspoliittiset määräaikaishaastattelut ulkoistettavaksi palveluksi.

Andersson jätti aiheesta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa.

Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.

Keskustelua aiheesta