Kotimaa

IT-jätit saavat haastajan – Raportti: Suomen nousu lohkoketjuteknologian kärkimaaksi odottaa vielä läpimurtoa

Lehtikuva
Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta.
Lehtikuva
Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta.
Lehtikuva
Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta.

Lohkoketjuteknologiasta on povattu merkittävintä yleiskäyttöistä teknologiaa sitten internetin. Teknologian suuri lupaus liittyy siihen, että se haastaa tulevaisuudessa keskitetyn tiedonhallinnan mallin, jossa Facebookin ja Googlen kaltaiset IT-jätit ja valtiot ovat hallinneet tietoa keskitetysti.

Tätä mieltä on valtiotieteiden tohtori Petri Honkanen ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-raportissa ”Lohkoketjuteknologia – Luottamuksen koodi hajautuneessa yhteiskunnassa”.

Lohkoketju on hajautettu tilikirja, joka säilöö varmennetut tiedot tietokoneiden verkkoon lohkoina.

– Lohkoketjuteknologia eroaa keskitetyistä tiedonhallinnan järjestelmistä siinä, että se ei edellytä yritystä tai valtiota varmentamaan luottamusta. Luottamus perustuu sen sijaan konsensusmekanismiin lukemattomien tietokoneiden verkossa, Honkanen korostaa.

Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta, mutta lohkoketjuteknologian soveltamismahdollisuudet ovat Honkasen mukaan valtavat, Honkanen katsoo.

Suomi ei ole katveessa lohkoketjuteknologiassa, mutta…

Hän nostaa raportissa esille lohkoketjualoitteita yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla. Rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt ja keskuspankit panostavat merkittäviä rahasummia lohkoketjuteknologiaan ja kehittävät sitä erilaisissa yhteenliittymissä.

– Korkeakouluissa tutkintojen ja suoritusten säilöminen lohkoketjuun helpottaisi todistusten aitouden varmentamista. Terveydenhuollossa lohkoketju saattaa mahdollistaa sen, että potilaat voisivat itse hallita eri tahojen pääsyoikeutta omiin tietoihin.

Suomeen on syntynyt viime vuosina lohkoketjuteknologiaa kehittäviä verkostoja, hankkeita ja yrityksiä. Honkanen katsoo, että Suomi ei ole katveessa lohkoketjuteknologiassa, mutta mitään globaaleja läpimurtohankkeita ei ole ollut näkyvissä.

Mitä pitäisi tapahtua, että Suomi nousisi keskeiseksi maaksi lohkoketjuteknologiassa?

– Se edellyttäisi lisäpanostuksia yrityksiltä ja valtiolta sekä yhteistyöverkostojen tietoista luomista. Lohkoketjuteknologian kehityksen hahmottamiseksi tarvittaisiin lisäksi laaja-alaista yhteiskuntatutkimusta, Honkanen arvioi.

Raportti on luettavissa osoitteessa: http://sorsafoundation.fi/fi/lohkoketjuteknologia/

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat