Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Itämeren fosforikuormitus on edelleen korkealla – Ohisalo: ”Itämeren suojelu on kestävyyslaji”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Itämeren fosforikuormitus on edelleen korkealla, vaikka fosforipäästöt ovat alentuneet 1980-luvulta saakka, sanoi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja Itämeri-paneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Knuuttila arvioi ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa maanantaina, että Suomen rannikkovesien osalta ei saavuteta EU:n vesipuitedirektiivissä tavoitteeksi asetettua meren tilan hyvää tasoa tavoitevuoteen 2027 mennessä.

Suurin ongelma on Itämereen päätyvä fosfori. Fosfori yhdistettynä Itämeren pääaltaan vähäiseen happitilanteeseen ylläpitää meren rehevöitymistä, kuten sinilevän kukintoa. Sinilevätilanne on Itämerellä yleensä voimakkaimmillaan heinä-elokuussa, koska sinilevä vaatii levitäkseen vähintään parin viikon lämpimän jakson. Tänä kesänä sinilevän riski on Knuuttilan mukaan Itämerellä huomattava.

Itämeren vesi vaihtuu hitaasti

Itämeren fosforipäästöt ovat Knuuttilan mukaan pudonneet 60 prosenttia korkeimmalta tasoltaan. Fosforia on tästä huolimatta meressä edelleen paljon. Yksi syy siihen, että fosforivarasto ei ole vähentynyt, on se, että Itämeren vesi vaihtuu hyvin hitaasti. Knuuttilan mukaan Itämeren vesi vaihtuu kerran 30 vuodessa.

Myös ilmastonmuutos lisää rehevöitymistä, koska lämmin merivesi vähentää veden happipitoisuutta.

Ympäristöministeriön maanantaisessa tiedotustilaisuudessa pidettiin katsaus Itämeren tilaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvioi tilaisuudessa, että ihmisten toiminnan vuoksi Itämeren tila on ollut pahimmillaan huolestuttava. Suojelutyö on kuitenkin hänestä tuottanut vuosien aikana tulosta.

-  Itämeren suojelu on kestävyyslaji, sanoi Ohisalo.

Ympäristöministeriö on vesiensuojelun tehostamisohjelmassaan esittänyt lukuisia toimia, jotka voisivat Knuuttilan mukaan parantaa Itämeren tilaa.

-  Päästövähennykset olisi tarpeen toteuttaa mahdollisimman nopeasti, Knuuttila sanoi.

Suomi on esimerkiksi kyennyt vähentämään jätevedestä Itämereen päätyvää fosforikuormitusta. Noin 85 prosenttia Itämereen päätyvästä ihmisen toiminnasta johtuvasta fosforista tulee maa- ja metsätaloudesta.

Kipsin hyödynnys tehokkaimpia keinoja

Nopeasti käyttöön otettavista Itämeren päästövähennyskeinoista tehokkain olisi Knuuttilan mukaan rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittely.

-  Kipsi sitoo fosforia ja pienentää fosforihuuhtoutumaa puolella sinä aikana, kun se vaikuttaa, kertoi Knuuttila STT:lle.

Myös ministeri Ohisalo puhuu kipsikäsittelyn puolesta. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa on aloitettu kipsin levittäminen pelloille Suomen rannikkoalueelle. Ministeriön tavoitteena on, että kipsiä levitettäisiin noin sadalletuhannelle peltohehtaarille.

-  Itämeren suojelussa meillä on tällä hetkellä euroja. Meillä on toimintaohjelmia, joissa on listattu kustannustehokkaita, konkreettisia ja vaikuttavia keinoja, Ohisalo totesi ja jatkoi:

-  Oikeastaan tarvitsemme vain ihmisiä tähän työhön, ja haluan kannustaa yhä useampia viljelijöitä mukaan.

Itämeren tilaa parantaisi myös ylimääräisen lannan kuljettaminen pois rannikoiden eläintuotantokeskittymistä. Helpotusta toisi Knuuttilan mukaan myös, jos suomalaiset söisivät aiempaa kasvispainotteisemmin. Tämä pienentäisi peltoalan tarvetta pitkällä aikavälillä.

Markku Uhari

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE