Itävallan ja Turkin tulehtuneet välit eivät ole vaikuttaneet Suomen harjoitustoimintaan Naton kanssa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomen harjoitustoiminta Naton kanssa on jatkunut ennallaan Turkin ja Itävallan tulehtuneista väleistä huolimatta.

Jäsenmaa Turkin ja kumppani Itävallan tiukka sananvaihto kärjistyi reilu vuosi sitten siihen pisteeseen, että Turkki jäädytti Naton harjoituspäätökset niin Itävallan kuin muidenkin kumppanien kanssa. Kumppaneita on kaikkiaan nelisenkymmentä.

Nato päättää kumppanien kutsumisesta harjoituksiin aina yksimielisesti, joten 29 jäsenen joukosta yhdenkin vastustus riittää.

Pekka Kaihilahti Suomen Nato-edustustosta kertoo, että Turkin ja Itävallan kiistalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Suomen harjoitustoimintaan sotilasliiton kanssa.
Harjoitukset on hyväksytetty Natossa yksitellen ja Suomi on päässyt mukaan kaikkiin niihin harjoituksiin, joihin se on pyrkinyt.

– Taustalla vaikuttava Turkin ja Itävallan kiista on edelleen olemassa. Teoriassa se voi aina heijastua meidänkin harjoitustoimintaan, mutta se ei ole heijastunut eikä ole näköpiirissä, että heijastuisikaan, Kaihilahti summaa.

Vielä vuosi sitten hän arvioi, että sotilaallisten harjoitusten jäädyttäminen voi olla pidemmällä aikavälillä ”hyvinkin merkittävä ongelma”, jos sitä ei saada ratkaistua.
Tilanne muistutti hänen mukaansa siitä, että jäsenmaan ja kumppanin ero on edelleen selkeä.

– Jäsenmaalla on kaikki oikeudet ja velvollisuudet, mutta kumppanimaalla ei näitä ole, Kaihilahti sanoi.

Suomi on yksi Naton läheisimmistä kumppaneista.

Sotilasliitosta kommentoidaan STT:lle, että Nato pysyy sitoutuneena kumppanuuksiinsa.

Virkamieslähteen mukaan Nato luottaa siihen, että Turkki ja Itävalta jatkavat työtä kahdenvälisten asioidensa ratkaisemiseksi.

Samaan aikaan Natossa pyritään rajaamaan vaikutusta muiden kumppanien yhteistyöohjelmiin.

– Suomi on yksi Naton läheisimmistä kumppaneista. Tämä ei ole vaikuttanut yhteistyöhömme, Natosta vahvistetaan.

Turkin ja Itävallan kiistassa on kyse lähinnä Turkin EU-pyrkimyksistä. Itävallassa on oltu valmiita keskeyttämään jäsenyysneuvottelut, koska maa on ajautunut kauas siitä demokratiakehityksestä, jota EU-maalta odotetaan. Käytännössä neuvottelut ovatkin olleet jäissä jo vuosia.

Sekä Itävalta että Turkki ovat ratkaisevassa asemassa toistensa suhteen. Siinä missä Itävalta ajaa kovaa linjaa EU:ssa, voi Turkki nokittaa Natossa.

Puolustusvoimat on osallistumassa tänä vuonna 14 Nato-harjoitukseen.

Arvio siitä, ettei Turkin ja Itävallan kärhämä ole vaikuttanut Suomeen, saa tukea harjoitusmääristä.

Puolustusvoimat on osallistumassa tänä vuonna 14 Nato-harjoitukseen, kun niitä viime vuonna oli 13 ja edellisvuonna 19. Keskimäärin harjoituksia on ollut vuosittain 12–20.

Esimerkiksi ensi kuussa Belgiassa järjestetään merivoimien esikuntaharjoitus ja loppukeväästä Puolassa johtamisjärjestelmäharjoitus. Loppuvuodesta vuorossa on kyberalan harjoitus Virossa ja Naton joukkojen harjoitus Pohjois-Euroopassa. Kaikkiaan puolustusvoimilla on tänä vuonna 81 kansainvälistä harjoitusta.

Suomi on ollut vuodesta 2014 saakka Naton erityisen kumppanuuden maa yhdessä Australian, Georgian, Jordanian ja Ruotsin kanssa.

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.

IS: Pohjois-Koreassa käväissyt ulkoministeri ei nähnyt kultahiihtoa – ”Saat tähän soinismin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kun Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa, ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli kenraalitapaamisessa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden rajalla. Ilta-Sanomien mukaan Soini kertoi käväisseensä Pohjois-Korean puolelle. Soini valitteli, ettei hän nähnyt Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa.

– Sovitut virkatehtävät menevät edelle, mutta sain koko ajan puhelimeen tilanneraportteja ja naisten kisan näen sunnuntaina stadionilla, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Lehden mukaan Soini liittyi myöhemmin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon seuraan pyeongchangilaisessa baarissa.

”Onhan se suomalaiselle iso päivä.”

Terho lupasi aiemmin Twitterissä ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa kultaa. Hän viittasi entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) esiintymiseen päihtyneenä Sotshin olympialaisissa, jossa Arhinmäki juhli Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssimitalia.

Myös Soini antoi ymmärtää olympiakullan koskettaneen häntä.

– Saat tähän soinismin. Perinteisellä pärjää aina. Viidenkympin olympiakulta perinteisellä, onhan se suomalaiselle iso päivä, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva! – Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja uskoo Suomen ja Viron yhteistyön syvenemiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) onnittelee eestiläisiä itsenäisyyden 100-vuotispäivän johdosta. Kiurun mukaan Viron itsenäistyminen on ihme, jota on syytä vaalia ja ihailla myös Suomessa.

– Sata toivon ja yhtenäisyyden vuotta osoittaa, että eestiläisten ote ei väsähdä. Polvesta toiseen itsenäisyyden viestiä on vaalittu, ja vaikeimpinakin aikoina uskottu, että aika koittaa vielä, Kiuru sanoo.

Viro pystyi Kiurun mukaan maailmanhistorian myrskyisellä hetkellä löytämään historiallisen kapean mahdollisuuden, minkä johdosta eestiläiset löivät ylivoimaisen vihollisen. Kansan yhtenäisyyden ja lujan toivon avulla sekä tämä että selviytyminen tulevista historiallisista vaiheista oli Kiurun mukaan mahdollista.

– Suomalaisia koskettaa eestiläisten suuri sisu onnistua ja selviytyä läpi kansakunnan vaikeiden vaiheiden. Kahden suurvallan puristuksissa itsenäistyminen, vapaussodan jälkeiset vaurastumisen vuosikymmenet, raskas miehityksen ja sorron aika sekä taas itsenäistyminen kertovat meille uskomattoman tarinan sisukkaasta sukulaiskansasta, toteaa Kiuru.

Kiurun mukaan Suomen ja Eestin välisellä vuorovaikutuksella on pitkät vuosisataiset perinteet. Yhteistyössä on ollut voimaa yksittäisten ihmisten välisestä kanssakäymisestä aina valtiolliselle tasolle. Muun muassa eduskunnan Viro-ystävyysryhmän ja Viron Riigikogun Suomi-ryhmän yhteistoiminta on hänen mukaansa suosittua ja aktiivista.

”Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön?”

– Suomalaisilla on mahdollisuus oppia paljon naapurimaaltaan Virolta. Naapurimme vaurastuminen, nopea kehitys, digitalisaatio, PISA-tulokset ja ketterät toimintatavat herättävät kiinnostusta. Myös taloudelliset suhteet ja yhteiset uudet kasvumahdollisuudet kahden pienen kansan kesken houkuttavat. Matkailun lisääntymisen ja perinteisten kulttuurisuhteiden kautta yhä useammalla suomalaisella on jo henkilökohtainen suhde Viroon, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan kaikki ei ole kuitenkaan vielä valmista, vaan tekemistä kyllä riittää.

– Virolla ja Suomella on mahdollisuudet luoda ennennäkemätöntä kasvua, jos vain on halua tehdä vielä enemmän jo olemassaolevan talousalueemme vahvistamiseksi. Tarvitaan yhteisesti jaettu tahtotila ja päämäärätietoinen ohjelma luotsaamaan maidemme välistä suunnitelmallista kehitystä eteenpäin.

Luonnollisia yhteistyön vahvistamisen muotoja löytyy Kiurun mukaan ainakin talous- ja elinkeinopolitiikan, matkailun, digitalisaation, liikenteen, aluekehityksen, koulutuksen ja kulttuurin saralla.

– Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön, Kiuru kysyy.

– Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva, Kiuru toivottaa satavuotiasta Viroa juhliville eestiläisille ja suomalaisille.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Li Anderssonin mukaan seksuaalisen häirinnän vastainen #metoo-kampanja rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Andersson kirjoittaa Kansan Uutisten kolumnissaan katsoneensa sunnuntaina Ylen Arto Nybergin ohjelmaa, jossa elokuvaohjaaja Lauri Törhönen kommentoi itseään vastaan esitettyjä häirintäsyytöksiä.

– Törhönen selitti, että hän ”varmaan on häirinnyt”, ja että naiset varmasti muistavat oikein, mutta siellä ”on ollut joku muu kuin minä”. Kiinnitin huomiota siihen, että Törhönen useampaan otteeseen viittasi ”nykyiseen standardiin”. Että hän, ja monet muut miehet ovat tehneet virheitä ”nykyisen standardin mukaan”.

– Mikä ihmeen ”nykyinen standardi”? Seksuaalisen ahdistelun ”standardi” ei ole muuttunut. Päinvastoin, seksuaalinen ahdistelu näyttää aivan samanlaiselta nykyään, kuin miltä se näytti 50 vuotta sitten, Andersson kirjoittaa.

Muutos on Anderssonin mukaan kuitenkin tapahtunut, koska valta-asemassa olevat miehet eivät enää voi luottaa ympäröivään hiljaisuuteen eikä ”kiusallisia” tapauksia enää hyssytellä.

”Pohja vanhan järjestyksen horjuu.”

– #metoo-kampanjan voima on juuri siinä, että se rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Valta ei enää suojele väärinkäytösten paljastumiselta, ja on jo korkea aika, että tästä tulee ”nykystandardi”.

Andersson nostaa esiin myös nimeltä mainitsemattoman ay-toimitsijan twiitin, jossa kysyttiin onko #metoo lähtenyt lapasesta. nousi otsikoihin.

– Hänen mielestään #metoo on mennyt yli, eikä hän enää uskalla katsoa naisia päin saatikka silmiin, johtuen pelosta joutua otsikoihin. Ironista kyllä hän pääsi sen sijaan otsikoihin tviitillään. Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta.

– Lauri Törhönen on tähän asti ainoa Suomessa nimetty ahdistelija, mutta Suomessakin tuhannet naiset ovat jakaneet kokemuksiaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta ja jopa raiskauksista, omasta nuoruudestaan, omilta opiskeluajoiltaan sekä omalta työpaikaltaan.

Andersson kertoo ajatelleensa Törhösen haastattelua katsellessaan, että yksi aikakausi on päättynyt.

– Pohja vanhan järjestyksen horjuu, hän päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Emme voi tyytyä tähän” – Keskustan Kaikkonen esittää pienten lasten koulua

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. Kaikkonen tarkoittaa pienten lasten koululla esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan yhdistämistä kokonaisuudeksi.

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen, Kaikkonen sanoo.

Näin varmistettaisiin Kaikkosen mukaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys. Hän kertoo huolestuneensa tutkimuksista, joissa on kartoitettu peruskoulunsa päättävien osaamista.

”Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet.”

– PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

Kaikkonen painottaa, että lasten oppimislähtökohtien tulee olla tasavertaiset.

– Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen.

Keskustelua aiheesta