Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Itävallan ja Turkin tulehtuneet välit eivät ole vaikuttaneet Suomen harjoitustoimintaan Naton kanssa

Suomen harjoitustoiminta Naton kanssa on jatkunut ennallaan Turkin ja Itävallan tulehtuneista väleistä huolimatta.

Jäsenmaa Turkin ja kumppani Itävallan tiukka sananvaihto kärjistyi reilu vuosi sitten siihen pisteeseen, että Turkki jäädytti Naton harjoituspäätökset niin Itävallan kuin muidenkin kumppanien kanssa. Kumppaneita on kaikkiaan nelisenkymmentä.

Nato päättää kumppanien kutsumisesta harjoituksiin aina yksimielisesti, joten 29 jäsenen joukosta yhdenkin vastustus riittää.

Pekka Kaihilahti Suomen Nato-edustustosta kertoo, että Turkin ja Itävallan kiistalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Suomen harjoitustoimintaan sotilasliiton kanssa.
Harjoitukset on hyväksytetty Natossa yksitellen ja Suomi on päässyt mukaan kaikkiin niihin harjoituksiin, joihin se on pyrkinyt.

– Taustalla vaikuttava Turkin ja Itävallan kiista on edelleen olemassa. Teoriassa se voi aina heijastua meidänkin harjoitustoimintaan, mutta se ei ole heijastunut eikä ole näköpiirissä, että heijastuisikaan, Kaihilahti summaa.

Vielä vuosi sitten hän arvioi, että sotilaallisten harjoitusten jäädyttäminen voi olla pidemmällä aikavälillä “hyvinkin merkittävä ongelma”, jos sitä ei saada ratkaistua.
Tilanne muistutti hänen mukaansa siitä, että jäsenmaan ja kumppanin ero on edelleen selkeä.

– Jäsenmaalla on kaikki oikeudet ja velvollisuudet, mutta kumppanimaalla ei näitä ole, Kaihilahti sanoi.

Lisää aiheesta

Suomi on yksi Naton läheisimmistä kumppaneista.

Sotilasliitosta kommentoidaan STT:lle, että Nato pysyy sitoutuneena kumppanuuksiinsa.

Virkamieslähteen mukaan Nato luottaa siihen, että Turkki ja Itävalta jatkavat työtä kahdenvälisten asioidensa ratkaisemiseksi.

Samaan aikaan Natossa pyritään rajaamaan vaikutusta muiden kumppanien yhteistyöohjelmiin.

– Suomi on yksi Naton läheisimmistä kumppaneista. Tämä ei ole vaikuttanut yhteistyöhömme, Natosta vahvistetaan.

Turkin ja Itävallan kiistassa on kyse lähinnä Turkin EU-pyrkimyksistä. Itävallassa on oltu valmiita keskeyttämään jäsenyysneuvottelut, koska maa on ajautunut kauas siitä demokratiakehityksestä, jota EU-maalta odotetaan. Käytännössä neuvottelut ovatkin olleet jäissä jo vuosia.

Sekä Itävalta että Turkki ovat ratkaisevassa asemassa toistensa suhteen. Siinä missä Itävalta ajaa kovaa linjaa EU:ssa, voi Turkki nokittaa Natossa.

Puolustusvoimat on osallistumassa tänä vuonna 14 Nato-harjoitukseen.

Arvio siitä, ettei Turkin ja Itävallan kärhämä ole vaikuttanut Suomeen, saa tukea harjoitusmääristä.

Puolustusvoimat on osallistumassa tänä vuonna 14 Nato-harjoitukseen, kun niitä viime vuonna oli 13 ja edellisvuonna 19. Keskimäärin harjoituksia on ollut vuosittain 12–20.

Esimerkiksi ensi kuussa Belgiassa järjestetään merivoimien esikuntaharjoitus ja loppukeväästä Puolassa johtamisjärjestelmäharjoitus. Loppuvuodesta vuorossa on kyberalan harjoitus Virossa ja Naton joukkojen harjoitus Pohjois-Euroopassa. Kaikkiaan puolustusvoimilla on tänä vuonna 81 kansainvälistä harjoitusta.

Suomi on ollut vuodesta 2014 saakka Naton erityisen kumppanuuden maa yhdessä Australian, Georgian, Jordanian ja Ruotsin kanssa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE