Ulkomaat

Itävalta valmistautuu vaaleihin – vuodessa ehti tapahtua paljon: vihreät hajosivat, vapauspuolue vajosi

Lehtikuva
Lehtikuva
Lehtikuva

Pienen Itävallan presidentinvaalit nousivat viime vuonna yllättäen kovaksi uutisaiheeksi. Vihreiden Alexander Van der Bellen voitti lopulta uusinnan jälkeen vapauspuolueen vastaehdokkaan Norbert Hoferin. Euroopassa huokaistiin helpotuksesta: oikeistopopulismista oli saatu torjuntavoitto.

Ensi sunnuntaina Itävallassa äänestetään jälleen, tällä kertaa ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Nyt poliittinen kenttä on kovin toisennäköinen. Vihreät ovat hajonneet, ja vapauspuolue (FPÖ) menettänyt suosituimman puoleen aseman.

Ykköspaikalle on noussut raketin tavoin Itävallan perinteinen keskustaoikeistolainen kansanpuolue (ÖVP), jonka 31-vuotiaasta johtajasta ja ulkoministeristä Sebastian Kurzista (kuvassa) tullee seuraava liittokansleri.

Todennäköisin hallituskumppani on vapauspuolue.

– Kannatuslukujen valossa tuntuu loogiselta, että niin siinä käy, sanoo yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi Turun yliopistosta.

ÖVP:n erimielisyydet hallituskumppani sosialidemokraattien (SPÖ) kanssa johtivat toukokuussa päätökseen vaalien aikaistamisesta. SPÖ on sen jälkeen kompastellut erilaisissa skandaaleissa ja menettänyt kannatustaan selvästi.

Rainio-Niemen mukaan tilanne on erikoinen, sillä presidentinvaalit voittaneen Van der Bellenin tuessa oli selvä punavihreä sävy.

– Sekä vihreät että sosialidemokraatit ovat epäonnistuneet tämän tuen muuttamisessa kannatukseksi parlamenttivaaleissa.

Muu puoluekenttä on liukunut koti vapauspuolueen linjaa.

Vuonna 1999 Jörg Haiderin johtama vapauspuolue nousi Itävallan hallitukseen ja aiheutti Euroopassa laajaa kauhistelua. EU:n Itävalta-linjaa selvittämään pyydettiin myös presidentti Martti Ahtisaari.

– Ne ovat menneitä, nyt on muodostunut uusi normaali. Oikeistopopulistinen liike on ollut osa Itävallan politiikkaa niin kauan, että se ei ole enää mikään haaste tai uusi asia, Rainio-Niemi sanoo.

Hän arvelee, että Itävallassa tiukan paikan tullen jopa sosialidemokraatit olisivat valmiita hallitusyhteistyöhön FPÖ:n kanssa. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että vapauspuolue olisi jotenkin muita Euroopan oikeistopopulistipuolueita maltillisempi. Muu puoluekenttä vain on liukunut kohti vapauspuolueen linjaa – ja samalla vienyt siltä ääniä.

Erityisesti näin on tehnyt kovan nousun kokenut ÖVP.

– Puheenjohtaja Sebastian Kurz on ollut hyvin suorasanainen maahanmuuttokysymyksissä, joissa vapauspuolue on päässyt aiemmin loistamaan.

Itävallalla ei ole mennyt taloudellisesti erityisen huonosti. Vaikka vaalikampanjassa on puhuttu niin hyvinvointivaltion kohtalosta kuin korkeasta verotuksesta, maahanmuutto on vuoden 2015 valtavan tulijoiden määrän jäljiltä yhä tärkein puheenaihe.

– Kaikki muut asiat ovat tällä hetkellä toissijaisia, kun äänestäjien huomiota tavoitellaan, Rainio-Niemi sanoo.

STT–NIILO SIMOJOKI

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat