Jaakko Heinimäki Kirkko ja kaupungin päätoimittajaksi

Jaakko Heinimäki.

Pääkaupunkiseudun uuden Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajaksi on valittu tietokirjailija ja pastori Jaakko Heinimäki, 51.

Uusi media koostuu nykyisistä pääkaupunkiseudun seurakuntien lehdistä. Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri, sekä niiden yhteinen verkkomedia Valomerkki yhdistyvät vuodenvaihteessa. Uuden lehden sekä verkkomedian nimeksi tulee Kirkko ja kaupunki.

Heinimäki on julkaissut lukuisia kristinuskoa ja teologiaa käsitteleviä kirjoja. Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinto ja vuonna 2011 Kirkon tiedonvälityspalkinto.

Päätoimittajan tehtävää haki 27 ihmistä

USU:n kysely: Yli puolet sallii kaupan hyllylle vahvemmat juotavat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Joka toinen suomalainen kannattaa sekä vahvojen oluiden että limuviinojen tuloa ruokakauppoihin, ilmenee Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.

Kaikkiaan 61 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa sekä vahvojen oluiden että limuviinojen tai jommankumman myymistä ruokakaupoissa. Joka kymmenes kannattaa vain nykyistä vahvempien oluiden tuomista ruokakauppoihin, ja kaksi prosenttia pelkkien limuviinojen myynnin helpottamista.

Puolestaan joka kolmas vastustaa saatavuuden helpottamista eli myyntiä ruokakauppojen hyllyillä Alkon lisäksi.

Kyselyn mukaan miehistä 70 prosenttia ja naisista 51 prosenttia kannattaa myynnin vapauttamista.

Tietoykkönen haastatteli kyselyä varten 1000 ihmistä kesäkuun 22. ja 28. välisenä aikana. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaiset ahkeria tekemään Googlelle poistopyyntöjä kiusallisesta henkilöhistoriasta – hakujätti suostuu toteuttamaan alle puolet

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Oikeus tulla unohdetuksi nettihauissa on suhteellinen asia. Suomalaiset ovat käyttäneet ahkerasti oikeutta pyytää internetjätti Googlea poistamaan itseään koskevia verkkohaun tuloksia, mutta Google on suostunut alle puoleen pyynnöistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tätä ei pidä tulkita niin, että Google olisi nihkeä toteuttamaan EU-tuomioistuimen kolmen vuoden takaista päätöstä.

– Ideana on, että eri maiden puroista syntyy se tulkintakäytäntö. Tällä hetkellä on luonnollista, että haetaan vielä puolin ja toisin oikeaa tulkintaa, Aarnio sanoo STT:lle.

EU-tuomioistuin päätti toukokuussa 2014, että ihmisellä on EU:n tietosuojalain nojalla ”oikeus tulla unohdetuksi” eli pyytää Googlea poistamaan vanhentuneita tai virheellisiä tietoja Euroopassa näkyvistä hakutuloksistaan.

Tyypillisesti kansalainen vaatii poistettavaksi tietoja tekemästään rikoksesta tai jostakin nuoruuden töppäyksestä.

Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja ihmisiltä, joiden pyyntöön Google ei ole suostunut.

Tällä hetkellä Aarnion toimistossa Google-tapauksia on jonossa noin sata, päätös on tehty vasta reilussa tusinassa.

– Näyttää, että tämä tuli tarpeeseen. Meillä alkaa suurin osa virheenoikaisuasioista olla Google-asioita.

Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista.

Kaikkiaan vajaat 8 000 suomalaista on tehnyt Googlelle poistopyynnön. Niissä on pyydetty poistamaan hakutuloksista reilut 26 000 URL-osoitetta. Suomalaisten pyynnöistä Google on tilastojensa mukaan toteuttanut 42,8 prosenttia.

EU:n laajuinen lukema on lähes sama: 43,2 prosenttia. Yli puolet pyynnöistä on siis hylätty.

EU-tuomioistuimen mukaan Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista. Google on saattanut kieltäytyä, jos kyseessä on esimerkiksi ollut vakava rikos. Ranskassa Google kieltäytyi poistamasta hauistaan tietoja lapsipornografian hallussapidosta tuomitun papin tuomiosta.

Myös poliittisessa virassa olevien tai liike-elämässä toimivien on ollut vaikea saada itseensä kohdistuvaa kritiikkiä poistetuksi hakutuloksista, vaikka tapauksesta olisi jo aikaa. Tämä on Aarnion mukaan normaalia juridiikkaa.

Useissa tapauksissa liikutaan kuitenkin melko harmaalla alueella. ”Julkisen edun” tulkitsemisessa eri maiden tietosuojavaltuutetut ja tuomioistuimet luovat oikeuskäytäntöä.

– Me olemme käyttäneet osviittana esimerkiksi rikosrekisterin tallennusaikoja, Aarnio kertoo.

Tähän mennessä Suomessa tehdyistä päätöksistä melko useassa tietosuojavaltuutettu on kallistunut valittajan puolelle ja edellyttänyt Googlea poistamaan tietoja.

Näitä tapauksia onkin useampia käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Googlelta ei kommentoitu asiaa STT:lle.

Monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Aarnion mukaan monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä EU-tuomioistuimen linjaama oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Jotkut luulevat, että ihmisillä olisi nyt automaattinen oikeus saada Google poistamaan itseensä liittyvää materiaalia, vaikka todellisuudessa jokainen pyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.

– Monesti myös luullaan, että meillä on täällä jokin nappula, jolla poistetaan tavaraa netistä. Kyllä Google on se, joka sen tekee. Meillä on toimivalta vasta, kun Google kieltäytyy siitä, Aarnio selvittää.

Tietoisuus on kuitenkin parantumaan päin.

– Ihmiset osaavat yhä paremmin käyttää omia oikeuksiaan.

STT – Anssi Rulamo

Autosta löytyi kynäpistooli ja amfetamiinia – epäilyttävän auton pysäyttäminen keskellä kirkasta päivää poiki useita rikosepäilyjä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Epäilyttävän ajoneuvon pysäyttäminen Riihimäellä lauantaina tuotti lukuisia rikosepäilyjä. Pikatesti osoitti kuljettajan käyttäneen kannabista ja amfetamiinia, josta jälkimmäistä löytyikin autosta noin gramman verran.

Lisäksi autossa oli käyttövalmis kynäpistooli sekä patruunoita.

Poliisi otti autossa olleen mieskolmikon kiinni. Tapausta tutkitaan rattijuopumuksena, huumausaineen käyttörikoksena, ajoneuvon kuljettamisena oikeudetta sekä törkeänä ampuma-aserikoksena.

Kynäpistoolia pidetään vaarallisena ampuma-aseena, koska se on naamioitu viattomaksi ja helppo piilottaa.

”Edellytykset helteille!” – sää lämpenee alkuviikosta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Sää lämpenee Suomessa alkuviikosta. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen itäpuolelta lähestyvä matalapainealue heikkenee ja etenkin Lapissa voidaan päästä jopa hellelukemiin.

– Lapissa on poutaista ja selkeää. Perämeren rannikon ympäristössä Lounais-Lapissa hellelukemat ovat mahdollisia jo maanantaina. Tiistaina ja keskiviikkona sama juttu, kertoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen.

Etelä-Suomessa sää on alkuviikosta epävakaisempaa ja lämpötilat nousevat korkeimmillaan 20 asteen tienoille.

– Etelä-Suomeen pääsee puhaltamaan koillisvirtaus Vienanmereltä, mikä pitää lämpötilan hieman keskimääräistä alhaisempana.

Jos pilvet väistyvät, hellelukemat ovat mahdollisia myös maan etelä- ja keskiosissa viikon puolivälissä. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin vielä epävarmuutta. Siiskosen mukaan matalapaine pyöräyttää koillisesta Etelä-Suomen ylle lämpimämpää ilmamassaa, joka tarjoaisi edellytykset helteille.

Lämmin ilmamassa pysyy Etelä-Suomen yllä viikon loppuun asti. Hellelukemien saavuttaminen riippuu siitä, estääkö pilvisyys lämpötilan nousun.

AVAINSANAT

Suomen liikenneonnettomuudet kasautuvat Helsinkiin – vaarallisin yksittäinen paikka Itäkeskuksessa

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Suomen vaarallisimmat risteykset sijaitsevat Helsingissä. Tieto perustuu STT:n käyttöönsä saamiin Destian tilastoihin.

Niiden mukaan valtaosa Suomen yleisimmistä ja vaarallisimmista onnettomuuspaikoista sijaitsee pääkaupungissa.

Destian tilastojen perusteella tehdyn onnettomuuspaikkaindeksin mukaan vaarallisin yksittäinen paikka on Itäväylän ja Kehä I:n risteys Helsingin Itäkeskuksessa.

Kehä I:n lisäksi vaarallisia paikkoja ovat Helsingissä muun muassa ydinkeskusta, Mannerheimintie Taka-Töölössä ja Hämeentie. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaarallisin paikka on indeksin mukaan Tyrnäväntien ja Ouluntien risteys Limingassa Oulun eteläpuolella.

Indeksiin on laskettu poliisin tietoon tulleet onnettomuudet vuosilta 2012–2016. Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet on laskettu indeksiin viisinkertaisina verrattuna vain omaisuusvahinkoihin johtaneisiin onnettomuuksiin.