Jääkö opetusvastuu nykyään vanhemmille? – Kansanedustaja Pilvi Torsti nostaa esiin syyt puheenaiheen takaa

Kuva: Ella Kaverma
Pilvi Torstin mielestä peruskoulun ongelma on liian isot ryhmäkoot ja riittämätön aikuisten määrä. Näihin hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota.

Viime syksynä käyttöön otettu peruskoulun uusi opetussuunnitelma puhuttaa. Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi hiljattain Ylelle, että se tekee vanhempien vastuusta liian suuren.

Ne menestyvät, joiden vanhemmat ovat koko ajan mukana lastensa koulunkäynnissä. Lapsille annetaan koulussa tavoitteita, mutta se miten niihin päästään, jää opettamatta. Oppilaiden itseohjautuvuutta korostetaan liikaa. Myös opettajat ovat Keltikangas-Järvisen mukaan lujilla.

Koulukeskustelua seurataan tarkalla korvalla myös eduskunnassa. SDP:n kansanedustajalla, dosentti Pilvi Torstilla on parinkymmenen vuoden monipuolinen kokemus koulutuksesta niin rauhankoulutyöstä Balkanilla, tutkimuksesta, yritysmaailmasta, yliopistosta kuin kunnallispolitiikastakin. Hän on myös toiminut opetusministeri Krista Kiurun valtiosihterinä 2013–2015 ja istuu tällä hetkellä eduskunnan sivistysvaliokunnassa.

Torsti suhtautuu kuumana käyvään koulukeskusteluun maltilla. Hän painottaa, että suomalaisessa koulutuksessa on lähdetty aina siitä, että koulutus perustuu tutkimukseen. Opettajat ovat korkeakoulutettuja ja pystyvät hyödyntämään tutkimustietoa.

Hän muistuttaa, että uudet opsit eli opetussuunnitelmat ovat vasta astuneet voimaan. Vielä ei ole tutkittua tietoa niiden vaikutuksesta. Sitä olisikin Torstin mukaan tärkeä saada nopeasti.

Koulutuksen arviointineuvostolta on tulossa opsien toimeenpanon ja oppilasarvioinnin arviointi syksyllä 2018. Lisäksi sieltä saadaan oppimistuloksien arviointi matematiikasta vasta 2020 ja äidinkielestä 2021.

Torstin mukaan nämä ovat nyt todella tuhannen taalan arvioita, koska opsien uudistus oli monivuotinen laaja uudistustyö, johon osallistuivat tutkijat, koulut, ministeriö ja jopa vanhemmat.

Kohtalonkysymys.

Torsti painottaa, että Keltikangas-Järvisenkin esillenostamista asioista keskeisin on koulutuksellinen tasa-arvo.

– On laajaa näyttöä, että koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt. On meidän kohtalonkysymys, miten onnistumme tunnistamaan ongelmat ja löytämään keinot vahvistaa tasa-arvoa.

Kyse on tasa-arvosta niin poikien kuin tyttöjen, eri äidinkieliä puhuvien kuin kaupunkien ja maaseudun välillä ja kaupunkien sisällä. Pisa-tutkimusten mukaan vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa yhä enemmän lasten koulumenestykseen.

Torsti kertoo kysyneensä aktiivisen Tulevaisuuden koulu Helsingissä -Facebook-ryhmän jäseniltä Keltikangas-Järvisen haastattelusta.

– Liki kaikki keskustelijat vahvistivat, että heillä on kokemus, että vanhempien pitää auttaa lapsiaan enemmän kuin ennen koulunkäynnissä.

Facebook-ryhmä on avoin keskustelufoorumi Helsingin suomenkielisestä kouluverkosta.

Torsti kuitenkin toteaa, että opettajien kanssa keskustellessa hänelle isoiksi ongelmiksi hahmottuvat nimenomaan peruskoulun liian isot ryhmäkoot ja riittämätön aikuisten määrä koulussa, jotta opsien arvokkaita tavoitteita yksilöllisestä opetuksesta voitaisiin toteuttaa. Näiden parantamiseen hän toivoisi hallituksenkin keskittyvän.

– Eli opettajat tuntuvat ajattelevan, että opsit mahdollistavat kyllä tasa-arvoisen koulun, mutta se edellyttää joustavuutta aikuisten määrässä ja ryhmien koossa erilaisten oppijoiden erilaisten tarpeiden mukaan. Näillä tutuilla keinoilla koulutuksen ja oppimisen tasa-arvoa vahvistetaan, Torsti näkee.

”Olemme olleet sosiaalisia taitoja ja ilmiöpohjaisuutta korostava jo vuosikymmeniä.”

Hän toteaa, että kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi amerikkalaiset ja aasialaiset opetussuunnittelmat ovat aina olleet hyvin tarkkoja sisällöltään verrattuna suomalaiseen.

– Meillä on ollut vallalla saksalainen Lehrplahn -ajattelu, jossa opetussuunnitelma on puite.

Hän huomauttaa, että Suomi on ollut koulutuksen edelläkävijämaa myös sen vuoksi, että täällä on hyvin rohkeita, kokeilevia opettajia.

– Kansainvälisesti verrattuna väljä opetussuunnitelma on aina antanut opettajille vahvan itsenäisen aseman.

Siitä, onko uusien opsien väljyys mennyt jo liian pitkälle, ei ole vielä tutkittua tietoa, Torsti huomauttaa tähänkin. Samaan hengenvetoon hän korostaa, että opettajia pitää kuulla herkällä korvalla.

Torsti huomauttaa, ettei myöskään ilmiöpohjainen opettaminen ole maassamme mikään uusi asia.

– Olemme olleet sosiaalisia taitoja ja ilmiöpohjaisuutta korostava jo vuosikymmeniä. Voisi ajatella, että tällä yhteys myös maamme innovatiivisuuteen.

Vanhemmille on avattava, mitä koulussa tapahtuu.

Vanhempia, joilla on vaikeaa ymmärtää, mistä nykyopetuksessa on kyse, Torsti kehottaa ottamaan yhteyttä opettajiin ja rehtoriin. Heiltä voi kysyä, miksi koulussa opetetaan kuten opetetaan.

Torsti itse toteaa esimerkinomaisesti, että joillakin luokilla saatetaan tehdä läksyjä jo koulussa. Kotiin jääkin sitten vähän vapaampia tehtäviä.

– Tämäkin voi näyttäytyä meille vanhemmille siltä, että täällä kotona me vaan opetetaan, jos ideaa ei ole kukaan heille avannut.

– Keltikangas-Järvisenkin puheenvuoro herättää siihen, että vanhemmille pitää avata näitä asioita nykyistä paremmin.

– Ehkä voi olla niinkin, että tämäntyyppisessä vapaamuotoisemmassa kotona oppimisessa pärjäävät paremmin ne lapset, joiden kotitaustassa on valmiutta rohkaista ja auttaa tiedonhaussa. Silloin se on tasa-arvo-ongelma, joka pitää ottaa huomioon koulun arjessa.

”Joudumme me vanhemmat vähän haastamaan itseämmekin.”

Joskus, vaikkapa internetin keskustelupalstoilla vanhemmat saattavat kaivata kouluun lisää ”kunnon vanhanmallista” opetusta, jossa opettaja opettaa ja lapsi kuuntelee.

– Kouluun ja oppimiseen liittyy monta ulottuvuutta, tavat, tiedot, itsetuntemus, luovuus, asioiden yhdistely, yhteistyökyky ja niin edelleen, Pilvi Torsti muistuttaa.

– Joudumme kysymään kehittyvän robotiikan, tekoälyn ja kaiken keskellä, millaisia taitoja meidät lapsemme tulevaisuudessa tarvitsevat. Siinä joudumme me vanhemmat vähän haastamaan itseämmekin, kun meilläkin alkaa olla kaikki tieto jo tässä taskussa, Torsti sanoo ja kaivaa esiin kännykkänsä.

Torsti pohtii myös, miten Kiinassa vanhemmat saattavat unelmoida, että lapsi päätyy aikoinaan USA:n itärannikolle yliopistoon. Tätä varten päntätään tietoa ajasta ja uhrauksista tinkimättä.

– Mutta nyt onkin käynyt ilmi, että yliopistot hakevatkin verkostomaiseen työskentelyyn kykeneviä luovia yksilöitä. Siellä onkin jo ihan eri koulutusmalli kuin Kiinassa.

– Itse esimerkiksi pidän hyvin tärkeänä Helsingissä sitä, että saisimme vihdoin läpi vuosia ajamamme aloitteen, että  koululaiset saavat matkustaa julkisella liikenteellä päivällä ilmaiseksi. Näin kaikki koulut voisivat hyödyntää kulttuuria. Se on iso tasa-arvokysymys. Eli luotetaan opettajiin, mutta annetaan heille palikat, joilla toimia, Torsti tiivistää.

Uudet opetussuunnitelmat korostavat myös opettajien täydennyskoulutuksen merkitystä. Tämän huomaamisesta Torsti antaa opetus- ja kulttuuriministeriöön kiitoksen.

Jos opetussuunnitelmia uudistetaan, työ pitää tehdä rauhassa aiemmasta oppien. Näin ei Torstin mukaan olla toimimassa lukiossa, jonka uudet opetussuunnitelmat astuivat voimaan pari vuotta sitten.

– Nyt tekeillä oleva uusi lukiolaki ehdottaa uusia opseja jo vuodeksi 2021. Näin ylioppilas-tutkintoakin tehtäisiin rinnakkain yhtä aikaa kaksien opsien mukaisina. Koulutusjärjestelmässä pitäisi säilyttää myös tietty ennakoitavuus, Torsti toteaa.

Keskustelua aiheesta

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta