Politiikka

Jaakonsaari: Kahdet työmarkkinat keskeinen syy populistien suosiolle – SDP:n EU-parlamentaarikot uskovat sosiaalisen pilarin voimaan

Getty Images
Getty Images

Yksi keskeinen syy populistien hyville vaalituloksille Euroopassa on kaksien työmarkkinoiden syntyminen, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) toteaa Demokraatille Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

– Ihmiset ovat huomanneet tämän ja maahanmuuttoteemat ovat korostuneet vaaleissa, Jaakonsaari täsmentää.

Hänen mukaansa Euroopan tulisi pyrkiä estämään kaikin keinoin Euroopan luisuminen halpatyövoiman mantereeksi.

– Euroopan kilpailukyky on perustunut korkeaan osaamiseen, hyviin ympäristönormeihin sekä kuluttajansuojaan.

– Aika on muuttunut. Leikkauksesta ja säästämisestä täytyy päästä kasvun hedelmiin ja kasvun edellytysten luomiseen.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Tätä työtä voidaan Jaakonsaaren mukaan tehdä edistämällä Euroopan sosiaalista yhdenmukaisuutta, niin kutsuttua sosiaalista pilaria. Pilari pitää hänen mukaansa nähdä Euroopan kilpailukyvyn edesauttajana. Kyse ei ole enempää eikä vähempää kuin Euroopan tulevaisuudesta.

Sosiaalista ulottuvuutta tai pilaria toistellaan tällä hetkellä tiuhaan eurooppalaisessa keskustelussa. Kuten EU:n päätöksenteossa usein, kuulostaa se käsitteenä ensialkuun monimutkaisemmalta kuin mitä onkaan.

Pilarilla tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin tavoitetta lisätä tasa-arvoa.

Viime keväänä Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Komissio täsmensi tuolloin keskeiseksi tavoitteekseen oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti vahvemman Euroopan rakentaminen.

Sosiaalinen pilari kuulostaa helposti lainsäädännöltä, joka astuu voimaan kokonaisuudessaan tiettynä ennaltamäärättynä ajankohtana. Tästä ei kuitenkaan suoranaisesti ole kyse. Jaakonsaari selventää, että pilarilla tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin tavoitetta lisätä tasa-arvoa esimerkiksi työhön liittyvissä asioissa unionin jäsenmaiden välillä.

– Pilari liittyy hyvin paljon minimitoimeentuloon, vanhempainvapaisiin ja erityisesti työelämän kysymyksiin, kuten työaikoihin ja työsuhteiden ehtoihin. Tätä toteutetaan vaihtamalla kokemuksia jäsenmaiden välillä ja omaksumalla parhaita toimintamuotoja, Jaakonsaari toteaa.

– Sana sosiaalinen on Suomessa harhaanjohtava. Aina kuvitellaan, että se merkitsee sosiaalipolitiikkaa.

Tiivistäen voisi siis todeta, että pilarin sisälle voidaan laskea EU:n lainsäädäntö, jossa kiinnitetään huomiota jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointiin ja sen vähimmäiskriteereihin. Edellyttäen toki, ettei jäsenmaiden sosiaalipoliittista itsemääräämisoikeutta loukata. Pilarissa on kyse ennen kaikkea politiikan suunnan muutoksesta, jolle ei ole määrätty valmistumispäivää. Taloudellisien mittareiden lisäksi huomiota halutaan kiinnittää inhimillisiin mittareihin.

Suomen hallitus suhtautuu koko tähän uuteen tilanteeseen torjuvasti.

Jaakonsaari kuvailee sosiaalisen pilarin eteenpäinviemistä eurooppalaisten sosialidemokraattien yhteiseksi projektiksi, jota on pyritty edistämään unionissa jo pitkään. Konservatiivien kanssa on ollut ajoittain hankausta. Kuten niin usein EU:ssa, vastakkain tuntuvat olevan yhteistyön syventäminen ja kansallisvaltioiden oma päätäntävalta.

– Mutta konservatiivien ja vasemmistoryhmien välillä ei tällä hetkellä ole niin paljoa eroa tässä asiassa kuin Suomen hallituksen ja Euroopan unionin välillä.

Suomen hallitus suhtautuu koko tähän uuteen tilanteeseen Jaakonsaaren mukaan torjuvasti.

– On ollut hieman hämmentävää, kun hallituksesta on kuulunut ajatuksia, jonka mukaan hallitus ei ota kantaa sosiaaliseen pilariin, kun se on käsitteenä hieman epäselvä.

Sosialidemokraatit ovat kiinnittäneet huomiota hallituksen passiivisuuteen myös Suomessa. SDP julkisti viime viikolla oman esityksensä EU:n ja EMUn kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta. Linjaukselle on puolueen mielestä tarvetta, sillä aikaisemmin julkaistuissa hallituksen EMU linjauksissa ei sanallakaan mainittu sosiaalista ulottuvuutta.

Sosialidemokraattien keskeinen viesti on ollut se, että sosiaalista ulottuvuutta voidaan Euroopan unionissa lisätä jo olemassa olevalla lainsäädännöllä puuttumatta jäsenmaiden itsemääräämisoikeuteen. Ja vaikka uusiakin direktiivejä laaditaan, jäsenmaiden itsemääräämisoikeus ei vähene.

Sosiaalisen pilariin liittyy erittäin kiinteästi työelämän kysymykset.

Tällä viikolla on Euroopan parlamentin täysistuntoviikolla Strasbourgissa puhuttu paljon sovusta, joka saavutettiin lähetettyjen työntekijöiden oikeuksista. Laki antaa hyvän esimerkin siitä, mitä tarkoitetaan puhuttaessa sosiaalisen pilarin edistämisestä.

Lain myötä EU-maassa toimivan yrityksen toiseen EU-maahan pitkäksi aikaa lähettämä työntekijä on oikeutettu samaan palkkaan, kuin samaa työtä kyseisessä maassa tekevä työntekijä.

Jaakonsaaren mukaan kyseisen kaltaiset direktiivit ovat äärimmäisen tärkeitä sekä EU:n kasvun ja työllisyyden mutta myös uskottavuuden kannalta.

– Sosiaalisen pilariin liittyy erittäin kiinteästi työelämän kysymykset. Vaikka sosiaalipolitiikka on kansallisissa käsissä, näen erittäin hyvänä, että unionin tasolla mietitään esimerkiksi vähimmäistoimeentuloa, hän toteaa.

Kuitenkin, kuten niin usein EU:n kehityksessä, myös lähetetyistä työntekijöiden kohdalla esiin nousee kysymys siitä, astutaanko direktiivillä jäsenvaltioiden oman päätäntävallan varpaille.

Niin ikään S&D:n riveissä europarlamentaarikkona toimiva Miapetra Kumpula-Natri perustelee EU:n toimivaltaa kyseisessä direktiivissä sillä, että kun olemassa on eurooppalainen vapaus liikkua maasta toiseen, pitää EU:lla olla sanansa myös pelisääntöjen kirjoittamisessa. Kaksia työmarkkinoita kun ei haluta.

– Kun on yhteisiä sisämarkkinoita, niin ei voi mitenkään olla Suomen etu, että jossain toisessa EU-maassa päästään palkkadumppaamaan tai sotkemaan ympäristöä. Kuitenkin siinä, miten koulutus tai sosiaalisturva järjestetään, on jäsenmaiden kesken vapauksia, Kumpula-Natri huomauttaa.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa.

– Paine tässä kyseisessä lainsäädännössä kohdistuu eniten niihin, ketkä liikkuvat rajan yli ja käyttävät tätä oikeutta.

Jotta Euroopan komission asettama tavoite oikeudenmukaisemmasta ja sosiaalisesti vahvemmasta Euroopasta toteutuu, työn on oltava pitkäjänteistä. Jäsenmaiden välillä on yhtä suuriakin eroja, eikä työlainsäädännön ja minimitoimeentulon määritteleminen ole helppoa.

Kumpula-Natri pohtii, että oikeisto-vasemmistojaon lisäksi myös itä-länsi jaottelu näkyy jäsenmaiden edustajien suhtautumisessa sosiaalisen pilarin kehittämiseen.

– Haasteet ovat erilaisia. Tämän vuoksi kehitystä on tehtävä tarkkaan, jotta saadaan koko Eurooppa mukaan. Työmarkkinat ja sisämarkkinat ovat yhteiset ja tähän asti on eri maissa pystytty harrastamaan ihmeenkin erilaista politiikkaa.

Esimerkiksi taloudellinen lähentyminen jäsenmaiden palkkatasoissa onkin tapahtunut hänen mukaansa ihmeen hitaasti.

Painotusta koetetaan saada arviointikriteereihin.

Liian suurin harppauksin ei parlamentissa esiintyvien erilaisten mielipiteiden vuoksi kannata ryhtyä. Lähitulevaisuudessa sosiaalisen pilarin kehittämisessä tullaan Kumpula-Natrin mukaan kiinnittämään huomiota muun muassa jokavuotisessa taloudellisessa ohjausjaksossa siihen mittaristoon, jolla jäsenmaiden taloudellista tilannetta arvioidaan.

– Painotusta koetetaan saada arviointikriteereihin. Arvioidessa jäsenmaiden taloudellista tilannetta haluamme pyrkiä ottamaan huomioon myös työllisyyden kehityksen, nuorisotyöttömyyden, koulutuksen ja terveyden.

Taloudellisen menestyksen lisäksi mittaamiseen halutaan sisällyttää siis myös pehmeämpiä arvoja. Työnsuojelun osalta unionissa tullaan puolestaan keskittymään sosiaaliturvan yhteensovittamiseen jäsenmaiden välillä. Lisäksi keskitytään työsuojelukysymyksiin.

– Nämä ovat mielestäni niitä konkreettisia, selkeimpiä aihoita, joihin kiinnitämme huomiota.

– Lisäksi seuraan mielenkiinnolla pystytäänkö Euroopassa rakentamaan jotain yhteistä järjestelmää tai rahastoa, jolla voitiaisiin torjua yht’äkkisiä taloudellisia shokkeja, jotka saattaisivat uhata esimerkiksi valtion terveysjärjestelmää.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat