Jaakonsaari: Kahdet työmarkkinat keskeinen syy populistien suosiolle – SDP:n EU-parlamentaarikot uskovat sosiaalisen pilarin voimaan

Kuva: Getty Images

Yksi keskeinen syy populistien hyville vaalituloksille Euroopassa on kaksien työmarkkinoiden syntyminen, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) toteaa Demokraatille Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

– Ihmiset ovat huomanneet tämän ja maahanmuuttoteemat ovat korostuneet vaaleissa, Jaakonsaari täsmentää.

Hänen mukaansa Euroopan tulisi pyrkiä estämään kaikin keinoin Euroopan luisuminen halpatyövoiman mantereeksi.

– Euroopan kilpailukyky on perustunut korkeaan osaamiseen, hyviin ympäristönormeihin sekä kuluttajansuojaan.

– Aika on muuttunut. Leikkauksesta ja säästämisestä täytyy päästä kasvun hedelmiin ja kasvun edellytysten luomiseen.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Tätä työtä voidaan Jaakonsaaren mukaan tehdä edistämällä Euroopan sosiaalista yhdenmukaisuutta, niin kutsuttua sosiaalista pilaria. Pilari pitää hänen mukaansa nähdä Euroopan kilpailukyvyn edesauttajana. Kyse ei ole enempää eikä vähempää kuin Euroopan tulevaisuudesta.

Sosiaalista ulottuvuutta tai pilaria toistellaan tällä hetkellä tiuhaan eurooppalaisessa keskustelussa. Kuten EU:n päätöksenteossa usein, kuulostaa se käsitteenä ensialkuun monimutkaisemmalta kuin mitä onkaan.

Pilarilla tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin tavoitetta lisätä tasa-arvoa.

Viime keväänä Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Komissio täsmensi tuolloin keskeiseksi tavoitteekseen oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti vahvemman Euroopan rakentaminen.

Sosiaalinen pilari kuulostaa helposti lainsäädännöltä, joka astuu voimaan kokonaisuudessaan tiettynä ennaltamäärättynä ajankohtana. Tästä ei kuitenkaan suoranaisesti ole kyse. Jaakonsaari selventää, että pilarilla tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin tavoitetta lisätä tasa-arvoa esimerkiksi työhön liittyvissä asioissa unionin jäsenmaiden välillä.

– Pilari liittyy hyvin paljon minimitoimeentuloon, vanhempainvapaisiin ja erityisesti työelämän kysymyksiin, kuten työaikoihin ja työsuhteiden ehtoihin. Tätä toteutetaan vaihtamalla kokemuksia jäsenmaiden välillä ja omaksumalla parhaita toimintamuotoja, Jaakonsaari toteaa.

– Sana sosiaalinen on Suomessa harhaanjohtava. Aina kuvitellaan, että se merkitsee sosiaalipolitiikkaa.

Tiivistäen voisi siis todeta, että pilarin sisälle voidaan laskea EU:n lainsäädäntö, jossa kiinnitetään huomiota jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointiin ja sen vähimmäiskriteereihin. Edellyttäen toki, ettei jäsenmaiden sosiaalipoliittista itsemääräämisoikeutta loukata. Pilarissa on kyse ennen kaikkea politiikan suunnan muutoksesta, jolle ei ole määrätty valmistumispäivää. Taloudellisien mittareiden lisäksi huomiota halutaan kiinnittää inhimillisiin mittareihin.

Suomen hallitus suhtautuu koko tähän uuteen tilanteeseen torjuvasti.

Jaakonsaari kuvailee sosiaalisen pilarin eteenpäinviemistä eurooppalaisten sosialidemokraattien yhteiseksi projektiksi, jota on pyritty edistämään unionissa jo pitkään. Konservatiivien kanssa on ollut ajoittain hankausta. Kuten niin usein EU:ssa, vastakkain tuntuvat olevan yhteistyön syventäminen ja kansallisvaltioiden oma päätäntävalta.

– Mutta konservatiivien ja vasemmistoryhmien välillä ei tällä hetkellä ole niin paljoa eroa tässä asiassa kuin Suomen hallituksen ja Euroopan unionin välillä.

Suomen hallitus suhtautuu koko tähän uuteen tilanteeseen Jaakonsaaren mukaan torjuvasti.

– On ollut hieman hämmentävää, kun hallituksesta on kuulunut ajatuksia, jonka mukaan hallitus ei ota kantaa sosiaaliseen pilariin, kun se on käsitteenä hieman epäselvä.

Sosialidemokraatit ovat kiinnittäneet huomiota hallituksen passiivisuuteen myös Suomessa. SDP julkisti viime viikolla oman esityksensä EU:n ja EMUn kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta. Linjaukselle on puolueen mielestä tarvetta, sillä aikaisemmin julkaistuissa hallituksen EMU linjauksissa ei sanallakaan mainittu sosiaalista ulottuvuutta.

Sosialidemokraattien keskeinen viesti on ollut se, että sosiaalista ulottuvuutta voidaan Euroopan unionissa lisätä jo olemassa olevalla lainsäädännöllä puuttumatta jäsenmaiden itsemääräämisoikeuteen. Ja vaikka uusiakin direktiivejä laaditaan, jäsenmaiden itsemääräämisoikeus ei vähene.

Sosiaalisen pilariin liittyy erittäin kiinteästi työelämän kysymykset.

Tällä viikolla on Euroopan parlamentin täysistuntoviikolla Strasbourgissa puhuttu paljon sovusta, joka saavutettiin lähetettyjen työntekijöiden oikeuksista. Laki antaa hyvän esimerkin siitä, mitä tarkoitetaan puhuttaessa sosiaalisen pilarin edistämisestä.

Lain myötä EU-maassa toimivan yrityksen toiseen EU-maahan pitkäksi aikaa lähettämä työntekijä on oikeutettu samaan palkkaan, kuin samaa työtä kyseisessä maassa tekevä työntekijä.

Jaakonsaaren mukaan kyseisen kaltaiset direktiivit ovat äärimmäisen tärkeitä sekä EU:n kasvun ja työllisyyden mutta myös uskottavuuden kannalta.

– Sosiaalisen pilariin liittyy erittäin kiinteästi työelämän kysymykset. Vaikka sosiaalipolitiikka on kansallisissa käsissä, näen erittäin hyvänä, että unionin tasolla mietitään esimerkiksi vähimmäistoimeentuloa, hän toteaa.

Kuitenkin, kuten niin usein EU:n kehityksessä, myös lähetetyistä työntekijöiden kohdalla esiin nousee kysymys siitä, astutaanko direktiivillä jäsenvaltioiden oman päätäntävallan varpaille.

Niin ikään S&D:n riveissä europarlamentaarikkona toimiva Miapetra Kumpula-Natri perustelee EU:n toimivaltaa kyseisessä direktiivissä sillä, että kun olemassa on eurooppalainen vapaus liikkua maasta toiseen, pitää EU:lla olla sanansa myös pelisääntöjen kirjoittamisessa. Kaksia työmarkkinoita kun ei haluta.

– Kun on yhteisiä sisämarkkinoita, niin ei voi mitenkään olla Suomen etu, että jossain toisessa EU-maassa päästään palkkadumppaamaan tai sotkemaan ympäristöä. Kuitenkin siinä, miten koulutus tai sosiaalisturva järjestetään, on jäsenmaiden kesken vapauksia, Kumpula-Natri huomauttaa.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa.

– Paine tässä kyseisessä lainsäädännössä kohdistuu eniten niihin, ketkä liikkuvat rajan yli ja käyttävät tätä oikeutta.

Jotta Euroopan komission asettama tavoite oikeudenmukaisemmasta ja sosiaalisesti vahvemmasta Euroopasta toteutuu, työn on oltava pitkäjänteistä. Jäsenmaiden välillä on yhtä suuriakin eroja, eikä työlainsäädännön ja minimitoimeentulon määritteleminen ole helppoa.

Kumpula-Natri pohtii, että oikeisto-vasemmistojaon lisäksi myös itä-länsi jaottelu näkyy jäsenmaiden edustajien suhtautumisessa sosiaalisen pilarin kehittämiseen.

– Haasteet ovat erilaisia. Tämän vuoksi kehitystä on tehtävä tarkkaan, jotta saadaan koko Eurooppa mukaan. Työmarkkinat ja sisämarkkinat ovat yhteiset ja tähän asti on eri maissa pystytty harrastamaan ihmeenkin erilaista politiikkaa.

Esimerkiksi taloudellinen lähentyminen jäsenmaiden palkkatasoissa onkin tapahtunut hänen mukaansa ihmeen hitaasti.

Painotusta koetetaan saada arviointikriteereihin.

Liian suurin harppauksin ei parlamentissa esiintyvien erilaisten mielipiteiden vuoksi kannata ryhtyä. Lähitulevaisuudessa sosiaalisen pilarin kehittämisessä tullaan Kumpula-Natrin mukaan kiinnittämään huomiota muun muassa jokavuotisessa taloudellisessa ohjausjaksossa siihen mittaristoon, jolla jäsenmaiden taloudellista tilannetta arvioidaan.

– Painotusta koetetaan saada arviointikriteereihin. Arvioidessa jäsenmaiden taloudellista tilannetta haluamme pyrkiä ottamaan huomioon myös työllisyyden kehityksen, nuorisotyöttömyyden, koulutuksen ja terveyden.

Taloudellisen menestyksen lisäksi mittaamiseen halutaan sisällyttää siis myös pehmeämpiä arvoja. Työnsuojelun osalta unionissa tullaan puolestaan keskittymään sosiaaliturvan yhteensovittamiseen jäsenmaiden välillä. Lisäksi keskitytään työsuojelukysymyksiin.

– Nämä ovat mielestäni niitä konkreettisia, selkeimpiä aihoita, joihin kiinnitämme huomiota.

– Lisäksi seuraan mielenkiinnolla pystytäänkö Euroopassa rakentamaan jotain yhteistä järjestelmää tai rahastoa, jolla voitiaisiin torjua yht’äkkisiä taloudellisia shokkeja, jotka saattaisivat uhata esimerkiksi valtion terveysjärjestelmää.

”Nyt me keskustelemme julkisuuden kautta” – Hallitus solmussa kasvupalvelulain kanssa, Lindströmin mukaan seuraavaa tapaamista ei ole sovittu

Kuva: Lehtikuva / Heikkki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström katsoo, että hallituksessa on pidettävä kiinni aiemmasta sopimuksesta.

STT kertoi eilen, että hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat päässeet kompromissiin kasvupalvelulain päälinjauksista.

Kompromissin mukaan kuntien muodostama kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut maakuntien sijaan. Siniset eivät kuitenkaan ole hyväksy ratkaisua.

Sinisten mielestä vastuu työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisestä pitäisi olla maakunnalla, työministeri Jari Lindström (sin.) kertoi aiemmin STT:lle. Aiemmin vain pääkaupunkiseudulle oli sovittu oma erillisratkaisunsa, mikä niin ikään sopii sinisille. Uudellamaalla järjestämisvastuu olisi pääkaupunkiseudun kuntien kuntayhtymällä.

Ministeri Jari Lindström, missä asian kanssa nyt mennään?

– Me menemme nyt siinä, kun näköjään joku halusi tämän julkisuuden kautta viedä.

Kuka näin on tehnyt?

– En minä tiedä enkä halua lähteä ketään syyttelemään, mutta jonkunhan on täytynyt jollekin kertoa, koska nyt me keskustelemme julkisuuden kautta, Lindström harmittelee keskeneräisen asian päätymistä julkiseen ruodintaan.

– Se pitää paikkansa tuo STT:n uutinen, että kompromissiehdotus on tehty ja me emme ole sitä hyväksyneet sen takia, että me olemme sitä mieltä, että jos menemme erillisratkaisujen tielle, kasvupalvelujen koko idea saattaisi vaarantua. Vielä isompi ongelma, josta itse kannan huolta on työtön. Hänen palvelunsa tulevaisuudessa ei olisi sitä, mitä me tällä tavoittelemme. Sen takia me olemme tässä hankalia, Jari Lindström sanoo.

Lindstömin mukaan mitään päivämäärää seuraavasta neuvottelusta ei ole. Hän ei ryhdy arvioimaan, koska seuraavan kerran neuvotellaan.

– Meillä on nyt tällä hetkellä tämä tilanne tämä, että me emme suostu tällaiseen kompromissiin. Meidän täytyy sitten miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. Enempää minä en rupea tätä avaamaan, en mitään aikatauluja, emme ole sopineet mitään seuraavaa tapaamista.

Onko mitään tietä, jota pitkin voisi lähteä eteenpäin?

– Se tie on, kun me kerran sovimme tämän. Silloin me suostuimme siihen kompromissiin, että pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisun. Se oli meidän vastaantuloa. Kun me sen teimme, me silloin sanoimme että okei, mutta me pelkäämme sitä, että seuraavana siellä on jonossa muut seuraavat isot kaupungit. Ja näin kävi! Nyt me olemme tässä tilanteessa.

– Me olemme tavallaan peränneet neuvotteluissa sitä, että mikä tässä on muuttunut ja tuokaa meille perustelut, mitä uutta on tullut pöytään, joka olisi parempi kuin se sopimus, jonka me alun perin teimme. Siitä me pidämme kiinni.

Onko ehdoton, että on vain pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ja sillä selvä?

– Minä olen pitänyt siitä kiinni, että kasvupalvelun idea toteutuu ja työtön hyötyy. Se on lähtökohta.

Ja tässä (kokoomuksen ja keskustan) kompromississa näin ei käy?

– Siinä on sellainen riski olemassa, että näin ei käy. Se ei ole mikään ehdoton. Emme voi sanoa mustavalkoisesti, että näin tulee käymään, mutta siinä on olemassa suurempi riski kuin sinä, mikä oli se alkuperäinen sopimus.

Onko vaara, ettei se mene perustuslakivaliokunnasta läpi?

– Totta kai. Siinä on myös tämä. Jos kohdellaan eri alueita eri tavalla, emmehän me ole kokeilleet vielä tätä pääkaupunkiseudun erillisratkaisuakaan, mitä perustuslaki sanoo siitä.

– Meidän lähtöoletus, virkamiesten näkemys on se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisun pystyy perustelemaan, koska se on erilainen. Mutta sitten jos sinne lyödään lisää, sitten alkaa mennä vähän vaikeammaksi. Minä en ole mikään perustuslakiasiantuntija.

Kumpi on tällä hetkellä helpompi saada kannallenne, kokoomus vai keskusta?

– Minä en rupea käymään julkisuuden kautta näitä neuvotteluja.

Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ei halunnut kommentoida kasvupalvelulakiuudistuksen neuvottelutilannetta Demokraatille.

– En tietenkään, kun se on kesken.

Kysymykseen uudistuksen etenemisen aikataulusta Lintilä sanoo vain:

– Aika äkkiä.

Kokoomuksen puolesta nevuotteluissa on mukana oikeusministeri Antti Häkkänen.

Tytti Tuppurainen hämmästelee Juha Sipilän toimintaa: Puhemies jakoi 1 minuuttia, Sipilällä oma pressi ja ”viimeinen sana”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei anna korkeaa arvosanaa hallituksen tavasta hoitaa Eurooppa-politiikkaa,

SDP:n kansanedustaja, EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen palaa Facebook-päivityksessään eiliseen eduskuntakeskusteluun.

Eduskunnassa keskusteltiin pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista.

Tuppurainen on otsikoinut päivityksensä EU:n tulevaisuus – ilmoitusasia? Tällä hän viittaa siihen, että EU-asioista saatiin vain pääministerin ilmoitus eikä esimerkiksi selontekoa, jolloin EU-asioita olisi käsitelty paljon perinpohjaisemmin.

– Parin tunnin salidebattiin oli typistetty koko EU:n tulevaisuus talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä puolustusyhteistyöhön ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ilmastopolitiikkaan. Jokainen näistä teemoista olisi ansainnut oman käsittelyn, Tuppurainen kirjoittaa.

”Muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.”

Hän muistuttaa, että SDP on useasti esittänyt laajan EU-näkemyksen tuomista eduskunnan ja sen valiokuntien arvioitavaksi.

– Perusteet ovat painavia, sillä perustuslain mukaan Suomen EU-linja määritellään eduskunnassa.

– Kuitenkin pääministerin ilmoituksella asia taputeltiin pakettiin ilman, että sitä päästiin kunnolla työstämään, saati siitä äänestämään. Ikään kuin EU: tulevaisuus voitaisiin kuitata yhden kerran istunnolla parissa tunnissa.

– Puolueeni ryhmäpuhujana sain puhua yhteensä peräti 8 minuuttia, mutta muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.

Tuppurainen huomauttaa, että minuutin puheenvuorot eivät anna tilaisuutta käsitellä asiaa kuin pintapuolisesti.

– Ministereille annettiin tosin pidempiä puheenvuoroja ja mahdollisuus puolustaa hallituksen linjaa.

Myös kansanedustaja Timo Harakka (sd.) on ihmetellyt Twitterissä eilistä puheenvuorojen jakoa:

– Suomen lähestyvän EU-puheenjohtajuuskauden alla olisi ollut valtiomiesmäistä ja osoittanut pääministeriltä johtajuutta tuoda EU-asiat eduskuntaan kunnolliseen käsittelyyn. Puheenjohtajuuden onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaikki ovat voineet osallistua tärkeiden painopisteiden ja Suomen linjan määrittelyyn, Tytti Tuppurainen sanoo.

– Päinvastoin Sipilä (kesk.) järjesti eilisen keskustelun lopuksi vielä oman tiedotustilaisuuden varmistaakseen viimeisen sanan. Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta puolueiden välillä.

”Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia.”

– Sen sijaan, että pääministeri antaisi arvoa tälle vähäisellekin EU-keskustelulle, hän lyttäsi sen tiedotustilaisuudessaan laimeaksi ja sisällöttömäksi hötöksi. Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia. Minuutin puheenvuorojen sijaan on oltava oikea mahdollisuus esittää ideoita ja aloitteita, Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän lisää, että SDP aikoo jatkaa aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden pohdintaa.

– Esimerkiksi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa SDP:llä on hallitusta huomattavasti pidemmälle pohdittuja näkemyksiä.

– Siitä on annettava kiitosta, että eilen myös pääministeriltä onnistuttiin vihdoinkin puristamaan näkemyksiä siitä, millä tavoin EU:ssa voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia. Tarjoammekin hallitukselle tässä yhteistyön kättä ja ajatuksiamme vapaasti käytettäviksi.

Keskustelua aiheesta

Tuhannet lapset ja nuoret kärsivät – apua ei saa,Saarikko lupaa selvittää – ”selvitykset on tehty jo”

Kuva: lehtikuva/maria guzenina
Maria Guzenina puhui lastensuojelun puolesta.

Eduskunnan torstainen kyselytunti alkoi kiivaalla keskustelulla lastensuojelun tilasta. Puheenvuoroja käytettiin runsaasti ja äänessä olivat ennenmuuta naiset, Vain SDP:n Ilmari Nurmelaa kiinnosti tietää, mitä vaikuttaa uusi alkoholilaki lastensuojeluun. Kunnon vastausta ei tähänkään saatu perheministeri Annika Saarikolta (kesk.).

– Tuhat sosiaalityöntekijää lähestyi maanantaina päättäjiä adressilla, jossa he vaativat pikaisia toimia lastensuojelun katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi. Lapset ja nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa apua, perheet jäävät ilman tukea, sanoi ensimmäinen kysyjä Maria Guzenina (sd.).

– Perheministerin ykkösasiana pitää olla lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen ja teot.

– Maanantaina lasten oikeuksien päivänä julkaistussa vetoomuksessa sosiaalityöntekijät vaativat vastuunottoa lastensuojelun toimintaedellytyksistä,   Suosituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla vain 30 lasta vastuullaan, mutta todellisuudessa puhutaan kaksinkertaisista ja kolminkertaisista määristä. Meidän mielestä mitoitukset tulee kirjata lakiin.

Teidän vastauksenne tuhannen sosiaalityöntekijän vetoomukseen oli, että mitoitusasian kuntoon saattaminen on hankala asia. Miksi tämä on teidän mielestänne hankala asia?

– Olen päättänyt selvittää asian, Risikko vastasi vuolaan puhetulvan kera.

– Ette te uusia selvityksiä tarvitse, sanoi Guzenina ja viittasi hänen kaudellaan tehtyihin selvityksiin ja toimenpideehdotuksiin

– Sieltä löytyvät tällekin hallitukselle tarpeelliset toimen lastensuojelun parantamiseksi, Guzenina tähdensi.

– Viime hallituskaudella te keskustapuolueen Annika Saarikko varapuheenjohtajana, lupasitte aika suoraan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa vuonna 2014, että lastensuojeluun pitää säätää mitoitus siitä, kuinka monta lasta yksi sosiaalityöntekijä voi ottaa hoitaakseen. Nyt kun olette ministerinä, joka asiasta vastaa, te kerrotte, että asia on hankala ja vaatii valmistelua, Guzenina sanoi.

– Hyvä ministeri me demarit teimme tuon valmistelutyön viime hallituskaudella. Muistatte varmasti, että demarit asetti hyvin nimekkään ja asiantuntevan työryhmän perkaamaan koko suomalaisen lastensuojelun ongelmakohdat ja laatimaan toimenpide-ehdotukset niiden korjaamiseksi.

– Työryhmässä työskentelivät Aulikki Kananojan johdolla mm Jari Sinkkonen ja Matti Rimpelä. Heidän työnsä loi valtavasti toivoa siitä, että vihdoinkin tapahtuu käänne parempaan. Heidän työnsä tuloksena syntyi 54 toimenpide-ehdotusta.

– Arvoisa ministeri, Perheministerin ykkösasiana pitäisi olla lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen. Osaatteko ministeri kertoa, kuinka monta noista toimenpide-ehdotuksista on tämän hallituskauden aikana toteutettu? Moniko 54 toimenpide-ehdotuksesta on edennyt tämän hallituksen aikana? Guzenina tivasi.

 

 

 

Keskustelua aiheesta

Siniset ei hyväksy hallituskumppanien kompromissia – Ministeri Lindström: Maakuntien järjestettävä työllisyys- ja yrityspalvelut

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituspuolue sinisten mielestä vastuu työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisestä pitäisi olla maakunnalla, kertoo työministeri Jari Lindström (sin.) STT:lle.

STT kertoi eilen, että hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat päässeet kompromissiin kasvupalvelulain päälinjauksista.

Kompromissin mukaan kuntien muodostama kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut maakuntien sijaan. Siniset eivät kuitenkaan ole hyväksyneet ratkaisua. Uudistuksessa on kyse isoista asioista, sillä se on myllertämässä täysin uuteen asentoon muun muassa työvoimapalvelut.

Sinisiä edustava työministeri painotti iltapäivällä, että kasvupalveluasiassa ei päästä eteenpäin julkisuuden kautta.

– En pysty sanomaan mitään arviota, mitä tässä seuraavaksi tapahtuu, mutta se on varmaa, että julkisuuden kautta tämä ei etene eikä ratkaisua löydy, vaan neuvottelemalla täytyy tämä asia saada eteenpäin, Lindström arvioi STT:lle eduskunnassa.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan kaikki haluavat rakentaa mallin, jossa työllisyyttä ja yrittäjyyttä saadaan edistettyä mahdollisimman hyvällä palvelukokonaisuudella ympäri Suomea.

– Eiköhän siitä yhteisymmärrykseen päästä, Häkkänen sanoi eduskunnassa.

Hänen mukaansa kasvupalvelulain suhteen ollaan ”loppusuoralla”.

– Pientä hiomista on tehty siihen aiempaan pakettiin ja hyvässä yhteisymmärryksessä mennään eteenpäin, Häkkänen sanoi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei tänään halunnut eduskunnassa kommentoida asiaa STT:lle.

Jo Helsingin erillisratkaisu oli kompromissi.

Uudellemaalle hallitus on jo aiemmin luvannut erillisratkaisun, jonka mukaan työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu saa olla pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä maakunnan sijaan. Lindströmin mukaan jo tämä ratkaisu oli vastaantulo sinisten puolelta.

– Jo Helsingin erillisratkaisu oli meiltä kompromissi. Sillä tulimme jo vastaan. Ja silloin sanottiin, kun kompromissiin myönnyimme, että pelkäämme sitä, että siellä on seuraavaksi jonossa Turku, Tampere ja nämä, ja nythän näin on käynyt.

Lindström sanoo sinisten olevan työttömän asialla kasvupalvelukysymyksessä.

– Meitä ei ole missään vaiheessa kiinnostanut mikään valtapolitiikka eikä mikään tällainen vallanjako, hän kommentoi julkisuuteen tulleita tietoja neuvotteluista.

Valtakunnansovittelija Helle: Hiihtokeskuksia koskevan työkiistan sovittelu alkaa ensi viikolla

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

Hiihtokeskuksia koskevan työkiistan sovittelu alkaa ensi viikolla. Valtakunnansovittelija Minna Helle tviittaa kutsuvansa osapuolet sovittelutapaamiseen tiistaina aamukahdeksalta.

Ensitapaamisessa kartoitetaan työriidan syitä ja päätetään sovitteluprosessin jatkosta.

Työnantajapuolta edustava Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ilmoitti eilen työsulusta, joka alkaisi 8. joulukuuta. Työsulku koskee hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluyritysten työntekijöitä, jotka kuuluvat Palvelualojen ammattiliitto PAMiin ja joiden työnantajat ovat MaRan jäseniä.

Kiistan taustalla ovat palkankorotuksia koskevat näkemyserot. Liittojen väliset työehtosopimusneuvottelut katkesivat viime viikolla.