Jaakonsaari: #metoo-kampanjan myötä parlamentti saanee ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä – ”Auttaa ihmisiä tulemaan esille”

Euroopan parlamentti kokoontuu tällä viikolla Strasbourgissa.

Seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta puhuminen on erittäin tärkeää, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) toteaa.

– Asia on ollut piilossa. On käänteentekevää, että se on noussut näin voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Erityisesti nuoret naiset ovat kokeneet asian hyvin vakavaksi, Jaakonsaari sanoo Demokraatille Strasbourgissa.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Kuva: LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Seksuaalinen häirintä on ollut viimeviikkoina laajan julkisen keskustelun aiheena. Keskustelu syntyi Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinin häirintäskandaalista.  Maailmanlaajuisesti lehtien otsikoille aihe nousi viimeistään häirintäskandaalin synnyttäneen #metoo-kampanjan myötä.

Keskustelu on käynyt vilkkaana koko alkuviikon myös Euroopan parlamentissa. #metoo-kampanjan ja Politico-verkkolehden artikkelin myötä tapetille on noussut myös Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin sisällä tapahtuva seksuaalinen häirintä.

Politicon artikkelin mukaan kaksi parlamentin naistyöntekijää on valittanut lehdelle joutuneensa raiskauksen uhriksi. Lisäksi kymmenet muut ovat kertoneet erilaisesta häirinnästä Politicolle ja muille viestimille.

Parlamentti tiedotti kuitenkin maanantaina, ettei se ole vastaanottanut yhtään valitusta seksuaalisesta häirinnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei häirintää olisi tapahtunut. Häirinnän uhrit ovatkin kertoneet, etteivät he ole uskaltaneet nostaa asiaa esille työpaikallaan.

Parlamentti saanee lähiaikoina ilmoituksia siellä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

Jaakonsaari epäilee, että #metoo-kampanjan ja parlamentissa käydyn keskustelun seurauksena parlamentti saanee lähiaikoina ilmoituksia siellä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

– Kampanja auttaa ihmisiä tulemaan esille. Tärkeä puheenaihe, hän toteaa.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää puolestaan hienona, että sosialidemokraattien S&D ryhmästä aiheen nosti konkreettisesti esille vanha ranskalainen ay-miespomo Edouard Martin, joka kehotti parlamenttia laittamaan oman talon järjestelmät kuntoon.

– Ihan kuin muillakin isoilla työpaikoilla, asioille täytyy olla selkeät ohjeet. Toki täällä sellaiset on, mutta niissä on varmasti parannettavaa. Oma pesä pitää laittaa selkeään järjestykseen, Kumpula-Natri sanoo.

–Parlamentin on myös hyvä olla mukana kansalaiskeskustelussa. Voidaan osoittaa, että olemassa on vieläkin turhia tabuja ja tapoja, joita kaikki eivät kunnioita samalla tavoin.

Parlamentin täysistunnossa käytiin voimakkaita puheenvuoroja sisältänyt keskustelu.

Aihe oli tänään esillä myös parlamentin täysistunnossa, kun siitä käytiin voimakkaita puheenvuoroja sisältänyt keskustelu. Keskustelu aluksi komissaari Cecilia Malmström korosti #metoo-kampanjan tuoneen vaikuttavalla tavalla esiin ongelman, jonka seurauksena nyt on ryhdyttävä toimiin.

– Seksuaalinen häirintä on rangaistava teko. Uhreja rohkaistava, jotta he eivät vaikenisi. Miehillä on suuri vastuu.

Puolalainen Agnieszka Kozlowska-Rajewicz sanoi puolestaan hiljaisuuden olevan nyt murrettu ja uhrien korottaneen äänensä.

Usea puhujista halusivat kiinnittää huomiota uhrien lisäksi häirinnästä vaikeneviin silminnäkijöihin sekä häirintään syyllistyviin henkilöihin. Myös miesten vähäinen osallistuminen herätti keskustelua. Parlamentin salissa eniten äänessä olivatkin naiset.

Ensimmäinen miehen pitämä puheenvuoro kuultiin, kun sosialistiryhmän Udo Bullmann osallistui keskusteluun kahdentenatoista puhujana. Hän korosti EU-parlamentin lisäksi Euroopan rajoilla sijaitsevilla pakolaisleireillä tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa.

On hienoa, että seksuaalinen häirintä on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun.

Liisa Jaakonsaaren mukaan on hienoa, että seksuaalinen häirintä on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Aina ei näin hänen mukaansa ole kuitenkaan ollut. Hän kertoo, että kun kauan sitten naisliitossa järjestettiin aiheeseen liittyen seminaari, paheksuttiin sitä hirveästi.

– Ei tällainen asia kuulu politiikkaan sanottiin. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että se on ollut todella vakava ja vaiettu ongelma.

Jaakonsaari korostaa, että on erittäin huolestuttavaa, että kaikki ihmiset eivät koe voivansa kulkea turvallisesti yhteisissä tiloissa, kuten kaduilla ja toreilla.

– On hyvä, että asiasta ja pelon kulttuurista ja ilmapiiristä puhutaan.

Jaakonsaari pohtii myös Twitterissä, milloin aihe nousee eduskunnassa täysistuntokeskusteluun.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.