Jaakonsaari: #metoo-kampanjan myötä parlamentti saanee ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä – ”Auttaa ihmisiä tulemaan esille”

Euroopan parlamentti kokoontuu tällä viikolla Strasbourgissa.

Seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta puhuminen on erittäin tärkeää, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) toteaa.

– Asia on ollut piilossa. On käänteentekevää, että se on noussut näin voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Erityisesti nuoret naiset ovat kokeneet asian hyvin vakavaksi, Jaakonsaari sanoo Demokraatille Strasbourgissa.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Kuva: LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Seksuaalinen häirintä on ollut viimeviikkoina laajan julkisen keskustelun aiheena. Keskustelu syntyi Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinin häirintäskandaalista.  Maailmanlaajuisesti lehtien otsikoille aihe nousi viimeistään häirintäskandaalin synnyttäneen #metoo-kampanjan myötä.

Keskustelu on käynyt vilkkaana koko alkuviikon myös Euroopan parlamentissa. #metoo-kampanjan ja Politico-verkkolehden artikkelin myötä tapetille on noussut myös Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin sisällä tapahtuva seksuaalinen häirintä.

Politicon artikkelin mukaan kaksi parlamentin naistyöntekijää on valittanut lehdelle joutuneensa raiskauksen uhriksi. Lisäksi kymmenet muut ovat kertoneet erilaisesta häirinnästä Politicolle ja muille viestimille.

Parlamentti tiedotti kuitenkin maanantaina, ettei se ole vastaanottanut yhtään valitusta seksuaalisesta häirinnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei häirintää olisi tapahtunut. Häirinnän uhrit ovatkin kertoneet, etteivät he ole uskaltaneet nostaa asiaa esille työpaikallaan.

Parlamentti saanee lähiaikoina ilmoituksia siellä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

Jaakonsaari epäilee, että #metoo-kampanjan ja parlamentissa käydyn keskustelun seurauksena parlamentti saanee lähiaikoina ilmoituksia siellä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

– Kampanja auttaa ihmisiä tulemaan esille. Tärkeä puheenaihe, hän toteaa.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää puolestaan hienona, että sosialidemokraattien S&D ryhmästä aiheen nosti konkreettisesti esille vanha ranskalainen ay-miespomo Edouard Martin, joka kehotti parlamenttia laittamaan oman talon järjestelmät kuntoon.

– Ihan kuin muillakin isoilla työpaikoilla, asioille täytyy olla selkeät ohjeet. Toki täällä sellaiset on, mutta niissä on varmasti parannettavaa. Oma pesä pitää laittaa selkeään järjestykseen, Kumpula-Natri sanoo.

–Parlamentin on myös hyvä olla mukana kansalaiskeskustelussa. Voidaan osoittaa, että olemassa on vieläkin turhia tabuja ja tapoja, joita kaikki eivät kunnioita samalla tavoin.

Parlamentin täysistunnossa käytiin voimakkaita puheenvuoroja sisältänyt keskustelu.

Aihe oli tänään esillä myös parlamentin täysistunnossa, kun siitä käytiin voimakkaita puheenvuoroja sisältänyt keskustelu. Keskustelu aluksi komissaari Cecilia Malmström korosti #metoo-kampanjan tuoneen vaikuttavalla tavalla esiin ongelman, jonka seurauksena nyt on ryhdyttävä toimiin.

– Seksuaalinen häirintä on rangaistava teko. Uhreja rohkaistava, jotta he eivät vaikenisi. Miehillä on suuri vastuu.

Puolalainen Agnieszka Kozlowska-Rajewicz sanoi puolestaan hiljaisuuden olevan nyt murrettu ja uhrien korottaneen äänensä.

Usea puhujista halusivat kiinnittää huomiota uhrien lisäksi häirinnästä vaikeneviin silminnäkijöihin sekä häirintään syyllistyviin henkilöihin. Myös miesten vähäinen osallistuminen herätti keskustelua. Parlamentin salissa eniten äänessä olivatkin naiset.

Ensimmäinen miehen pitämä puheenvuoro kuultiin, kun sosialistiryhmän Udo Bullmann osallistui keskusteluun kahdentenatoista puhujana. Hän korosti EU-parlamentin lisäksi Euroopan rajoilla sijaitsevilla pakolaisleireillä tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa.

On hienoa, että seksuaalinen häirintä on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun.

Liisa Jaakonsaaren mukaan on hienoa, että seksuaalinen häirintä on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Aina ei näin hänen mukaansa ole kuitenkaan ollut. Hän kertoo, että kun kauan sitten naisliitossa järjestettiin aiheeseen liittyen seminaari, paheksuttiin sitä hirveästi.

– Ei tällainen asia kuulu politiikkaan sanottiin. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että se on ollut todella vakava ja vaiettu ongelma.

Jaakonsaari korostaa, että on erittäin huolestuttavaa, että kaikki ihmiset eivät koe voivansa kulkea turvallisesti yhteisissä tiloissa, kuten kaduilla ja toreilla.

– On hyvä, että asiasta ja pelon kulttuurista ja ilmapiiristä puhutaan.

Jaakonsaari pohtii myös Twitterissä, milloin aihe nousee eduskunnassa täysistuntokeskusteluun.

SDP:n Tuppurainen varoittaa Suomen hallitusta vaitonaisuudesta: ”Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä.

Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista.

”EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa tiedotteessaan.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan myös opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Raippamalli vasta alkusoittoa: Nyt halutaan puuttua ”työttömyyden kovaan ytimeen”, ja väitteen mukaan ”viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen talouskasvun nopein vaihe on tällä erää ohi, arvioivat Palvelualojen työnantajat Paltan ekonomistit.

Heidön mukaansa kasvu jatkuu edelleen nopeana yksityisillä palvelutoimialoilla.Talouden vetovastuu siirtyy taas takaisin kuluttajalle. Paltan ekonomistit ennustavat, että työvoiman saatavuus hidastaa talouskasvua jo tänä vuonna.

– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi työllisiä saada 180 000 lisää. Se onnistuu vain puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen. Kaikki työ pitää tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä, sanoo Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Avain on Paltan mukaan tässä: Rakennetyöttömyyttä on purettava niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan työelämään. Onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen muutosta ja matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla.

– Aktiivimalli on vastustuksesta huolimatta vasta liikkuvan työllisyystavoitteen välietappi. Rakennetyöttömyys pitää puolittaa, muuten kestävää työllisyyden tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Työvoima ei riitä.

Yksityisille palvelualoille on syntynyt 2000-luvulla yli 290 000 työpaikkaa. Kaikista Suomen työllisistä 85 prosenttia toimii jo nyt erilaisissa palvelutehtävissä.

– Palvelualojen kasvun esteiden poistaminen sataa kaikkien toimialojen ja koko Suomen laariin. Digitaloudessa toimialarajat hämärtyvät, minkä vuoksi tarvitaan toimialaneutraaleja ratkaisuja, arvioi Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Varpen mukaan palvelujen kasvuvauhdin ja uusien työpaikkojen syntyminen turvataan vauhdittamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan elinkeinorakenteen muutosta.

–Tämä edellyttää, että otetaan ensimmäisten joukossa käyttöön uusin teknologia ja luodaan Suomeen paras mahdollinen digi-infra keinoälyn ja tuetun todellisuuden sovelluksille. Työvoiman osaamisen turvaamiseksi on huolehdittava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista.

Omakuva: Linnea West – ”Politiikassa tarvitaan herkkyyttä, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa”

Saaristosta kotoisin olevalle Linnea Westille meri on tärkeä elementti. Vaasasta löytyy hyviä lenkkeilymaastoja meren rannalta.

Pohjanmaan poliisilaitoksella vanhempana rikoskonstaapelina työskentelevä 31-vuotias Linnea West muutti Vaasaan vuonna 2015. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkinta. Työn ohella hän opiskelee Vaasan yliopistossa hallintotieteitä pääaineenaan julkisoikeus. Lenkkeilystä ja judosta vastapainoa hakeva, 3-vuotiaan pojan äiti haluaa edistää erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti, vanhempien tulotasosta riippumatta.

– Olen aiemmin ohjannut judoharjoituksia lapsille ja päässyt näkemään kuinka paljon hyvä harrastus voi antaa lapselle. Hyvä itsetunto ja ympäristön tukema oma identiteetti on hyvä perusta, jolle rakentaa, West toteaa.

Lasten hyvinvointi on aikuisten käsissä

Vaasaan muuton jälkeen politiikka alkoi kiinnostaa ja Linnea West liittyi SDP:hen. Hänelle oli itsestään selvää lähteä mukaan myös ensimmäisiin kuntavaaleihinsa vuosi sitten keväällä.

– Halusin päästä vaikuttamaan ympäristöön, jossa lapseni tulevaisuudessa kasvaa. Näin sanoessani tarkoitan lapsia laajasti. Haluan saada lasten ja nuorten äänen paremmin kuuluviin yhteiskunnassa. Lasten hyvinvointi ja tulevaisuus on meidän aikuisten käsissä, hän painottaa.

Kuntavaalien jälkeen Linnea West nousi merkittävälle paikalle. Varavaltuutettuna hän otti vastaan myös kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan tehtävän, joka on ollut haastava ja samalla innostava. Westille uusien asioiden oppiminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää.

– Haluan kehittyä ammatissani, luottamustehtävissä, harrastuksissa ja tienkin pienen poikani vanhempana. Olen jämäkkä ja minulle on tärkeää seistä niiden asioiden takana, joihin uskon ja samaan aikaan herkkä, enkä häpeä sitäkään. Herkkyys on myös edellytys sille, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Se on taito, jota politiikassa tarvitaan, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa, West toteaa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalla on selvät tavoitteet työlleen.

– Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa ja niiden taso täytyy vähintäänkin säilyttää nykyisellä tasolla, mielellään satsata jopa enemmän. Maksuton ja laadukas koulutusjärjestelmä takaa sen, että kaikkien perheiden lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, hän sanoo.

Konkarit mentoroimaan uusia tulokkaita

Politiikka vaikuttaa Westin mukaan kaikkiin arkipäiväisiin asioihin ja politiikassa SDP edustaa hänelle tärkeitä arvoja. Tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Hänen mukaansa kaikista pitää Suomessa pitää huolta.

– Huonosti voivat ihmiset näkyvät kaikkien elämässä. Poliisina olen ollut näkemässä, millaista pahoinvointia esimerkiksi nuorten laiminlyönti voi aiheuttaa. Yhden ryhmän pahoinvointi vaikuttaa koko yhteisöön, West sanoo.

Linnea Westin mukaan nuorille tulisi antaa myös politiikassa ja SDP:ssä enemmän tilaa ja se pitäisi näkyä luottamuspaikkojen jaossa.

– Vaasassa tämä on toteutunut hyvin. Konkarien vankka kokemus, nuorten innostus ja uusien ideoiden hyödyntäminen yhdessä vievät politiikkaa terveelle pohjalle. Konkarit voisivat entistä vahvemmin toimia uusien tulokkaiden mentoreina, hän ehdottaa.

Linnea Westin mukaan keskeisin haaste kuntapolitiikassa Vaasassa on tällä hetkellä nuorten mielenterveysongelmat. Hänen mukaansa korjaavien toimien sijaan pitäisi satsata entistä enemmän ennalta ehkäisyyn. Kotikaupunkinsa Vaasan parhaita puolia on sen kaupunkimaisuus, mutta samalla yhä tallella oleva yhteisöllisyys.

– Pidän myös Vaasan vahvaa kaksikielisyyttä positiivisena asiana. Kaupungissa on myös mahdollisuus opiskella monipuolisesti eri aloja, usealla eri kielellä, West kiittelee.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Seksuaalista häirintää kokeneista viestinnän ammattilaisista suurin osa ei ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän vuoksi

Noin 16 prosenttia viestintä- ja media-alan ammattilaisista on kokenut jonkinasteista seksuaalista häirintää työssään viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä ilmenee viestinnän ammattiyhteisöjen teettämästä tutkimuksesta.

Useimmiten häiritsijä on ollut kollega, mutta lähes joka viides kertoo häiritsijän olleen haastateltava, asiakas tai työpaikan ulkopuolinen kollega.

Suurin osa ei ole ryhtynyt häirinnän vuoksi mihinkään toimenpiteisiin.

Kyselyyn vastasi vajaat 1 200 Journalistiliiton, ProComin sekä Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton (MTL) jäsentä.

Keskustelua aiheesta

”Liikkeellä hyvin itsekkäästi” – keskustaveteraani haukkuu ensin EK:n ja heti perään kokoomuksen: ”Pakkoa halutaan?”

”Hallituksen perhevapaauudistuksen valmistelu kaatui sen reunaehtoihin, työllisyyteen ja liian tiukkaan talousraamiin. Uudistuksen valmistelussa takapiruna toiminut kokoomustaustainen EK oli liikkeellä hyvin itsekkäästi.”

Keskustan veteraanikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila sanoo suorat sanat kirjoituksessaan Ilkka-lehdessä. Hänen mielestään uudistus lyhentäisi perhevapaita, äitien käyttämästä osuudesta otettaisiin noin 5 viikkoa pois ja isien olisi pakko siirtyä laissa määrätylle 4–5 kuukauden hoitovapaalle lapsen täytettyä 8–9 kuukautta.

”Perheen käyttämättä jäävän hoitovapaan ajalta työnantaja säästäisi työtulovakuutusmaksuissaan. EK oli liikkeellä kauniilla puheilla mutta ei rahoittanut isien ansiosidonnaisen parannuksia.”

Paljon parempaan ei pystynyt kokoomus, väittää Anttila.

”Miksi perheiden oma valinnanvapaus ei kelpaa kokoomukselle, kun pakkoa halutaan? Kokoomus ei luota perheiden omaan kykyyn valita perheelle parhaiten soveltuva lastenhoitomuoto.”

Anttila ennustaa, että perhevapaasta käydään ensi vuonna eduskuntavaalit.