ehdokasmainos

Jaakonsaari painottaa terrorismin ennaltaehkäisyä Euroopassa – ”Lohduttomat lähiöt ja vankilat ovat rekrytointialustoja”

Kuva: Lehtikuva/Aku Häyrynen
Half-masted European Union flag on the roof of the European Parliament information office in Helsinki, 22nd of March 2016. Over 30 people have died in Brussels after two terrorist attacks at the metro and at the airport in the morning. LEHTIKUVA / AKU HÄYRYNEN
Euroopan unionin lippu vedettiin puolitankoon Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston katolla Helsingissä.

Demokraatin Brysselistä tavoittama europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kertoo tunnelman EU:n ytimessä olevan lamaantunut. Euroopan parlamentin ovet on suljettu, eikä kenelläkään ole asiaa sisään tai ulos. Parlamentissa kaikki kokoukset on peruttu tältä päivältä.

– Viattomuuden aika on nyt kyllä lopullisesti ohi. Aikaisemmin oli vähän sellainen käsitys, ettei näitä EU:n instituutioita hirveästi uhata, mutta kyllä niitä uhataan, Jaakonsaari sanoo.

Terrorismin kasvualustoihin on puututtava

Jaakonsaari pitää erittäin tärkeänä väkivallantekojen ennaltaehkäisyyn tähtääviä toimia. Jaakonsaaren mukaan ongelmiin puuttuvia lainsäädäntöhankkeita on käynnissä ja niiden ajamista pitää jatkaa. Esimerkiksi tietojenvaihtoa maiden kesken pitää Jaakonsaaren mukaan ehdottomasti lisätä.

– Pariisin iskujen pääepäillyn hidas kiinnisaaminen johtui siitä, että Ranska ja Belgia eivät vaihtaneet tarpeeksi tietoja, Jaakonsaari sanoo.

Erittäin tärkeänä Jaakonsaari pitää sen huomioimista, että kyse on nyt eurooppalaisesta terrorismista, jota perustellaan esimerkiksi Lähi-idän tilanteella. Näihin tekosyinä käytettyihin perussyihin tulee Jaakonsaaren mukaan etsiä ratkaisuja.

Aikaisemmin oli vähän sellainen käsitys, ettei näitä EU:n instituutioita hirveästi uhata, mutta kyllä niitä uhataan.

Jaakonsaaren mukaan ”rajat kiinni” -politiikka ei Euroopassa muhivaan terrorismiin auta.

– Jokaisen jäsenvaltion täytyy itse ponnistella, ettei synny niitä lohduttomia lähiöitä ja vankiloita, jotka ovat terroristien rekrytointialustoja, ja joissa sikiää väkivallan siemen, Jaakonsaari painottaa.

Vihanlietsonnan mustat virrat

Jaakonsaari kertoo, ettei terrori-iskuilla ilakoivilta, ”siitäs saitte suvakit” tai ”tätähän te halusitte” -henkisiltä viesteiltä ole vältytty Brysselissäkään. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä on äärioikeiston huonoa makua osoittava mölinä, joka on selvästi vähemmistössä.

– Mutta kyllä se kertoo siitä, mitä yhteistä terrorismilla ja äärioikeistolla on: vihan lietsominen, Jaakonsaari sanoo.

– Vaikka nämä viestit ovat vähemmistössä, ne kertovat mustista virroista, joita Suomessakin on paljon, hän täydentää.

Läheltä piti

Jaakonsaari kertoo päivän mittaan laskeneensa, että hän vältti Maalbeekin metroaseman räjähdyksen täpärästi. Ulkoasiainvaliokunnan äänestykseen yhdeksäksi kiirehtinyt Jaakonsaari jätti metroaseman taakseen vain varttia ennen räjähdystä.

– Siinä kämppäni viereisellä pienellä ja vaatimattomalla metroasemalla oli lähtiessäni paljon poliiseja koirineen. Se taisi olla todiste siitä, että oli tiedossa, että jotain tapahtuu, koska hälytystila oli selvästi korkealla. Toisaalta tämä on iso kaupunki ja täällä on valitettavasti tottunut siihen, että sotilaita, poliiseja ja koiria näkyy, siksi ei ehkä osannut aavistaa, Jaakonsaari kertaa.

Jaakonsaari kertoo aikovansa matkustaa Suomeen huomenna. On kuitenkin epävarmaa, miten hän Suomeen pääsee, sillä lentoja on jo peruttu.

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160930 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä 30. syyskuuta 2016 liittyen Suomessa tehtyihin BUK-ohjusten koeräjäytyksiin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta

Presidentin ja ulkoministerin info kohutusta ohjuskokeesta alkaa kello 16.15

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
LKS 20160823 - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö median haastateltavana ulkoministeriön Suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa liittyen Suomessa tehtyihin ohjusten koeräjäytyksiin. Infoon osallistuu myös ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa kello 16.15.

Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa, uutisoi Helsingin Sanomat tänään.

Asiasta lehdelle kertoi rikostutkija, ryhmänjohtaja Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastosta. Hänen mukaansa Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tietoja rikostutkintaryhmän kanssa.

Keskusrikospoliisista sanottiin HS:lle, että asiassa oikeusapuprosessi on vielä kesken.

Aiemmin viikolla kerrottiin, että Suomessa on tehty ohjuskoe sen selvittämiseksi, millaisella ohjuksella Malaysia Airlinesin Boeing 777 -kone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

 

Joko riittää sähläys? – Viron presidentinvaaleihin tulossa tällä kertaa vain yksi ehdokas

Kuva: scanpix baltics/liis treimann
LKS 20160927 - Chairman of the Riigikogu Eiki Nestor (R) and Kersti Kaljulaid are seen during a press conference in Tallinn, Estonia, on September 27, 2016. The council of elders of the Estonian parliament sees Kersti Kaljulaid as presidential candidate. SCANPIX BALTICS / LEHTIKUVA / LIIS TREIMANN
Viron parlamentin puhemies Eiki Nestor ja presidenttiehdokas Kersti Kaljulaid Tallinnassa lehdistötilaisuudessa.

Virossa vain yksi ehdokas on saamassa nimensä äänestyslipukkeisiin, kun uudesta presidentistä äänestetään maanantaina. Parlamentin jäsenistä 90 esittää Kersti Kaljulaidia presidentiksi.

Parlamentti riigikogussa on 101 kansanedustajaa, ja ehdokkaan asettamiseen tarvitaan 21:n allekirjoitus. Näin Kaljulaid ei saane vastaehdokasta.

Äänestyksessä Kaljulaidin pitäisi saada 68 ääntä, jotta hänet valittaisiin presidentiksi.
Kaljulaid on toiminut pitkään Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.

STT-BNS 

 

 

AVAINSANAT

BBC: Venäjä aikoo jatkaa pommituksia Aleppossa

Kuva: afp/georges ourfalian
LKS 20160928 BEI455; Syrian pro-government forces are seen on September 28, 2016 in the Farafira district, northwest of Aleppo's historic citadel, after Syria's army took control of the rebel-held district after days of heavy air strikes that have killed dozens and sparked allegations of war crimes. / AFP / GEORGES OURFALIAN - LEHTIKUVA / AFP
Syyrian hallituksen joukkoja Farafiran alueella.

Syyrian Aleppossa Venäjä aikoo jatkaa pommituksia Yhdysvaltain varoituksista huolimatta, kertoo BBC. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoo BBC:n mukaan, että Venäjän ilmavoimat jatkaa tuen antamista Syyrian armeijalle, joka taistelee Itä-Aleppossa alueen valtaamiseksi kapinallisilta.

Yhdysvallat varoitti keskiviikkona, että se uhkaa lopettaa Syyria-neuvottelut Venäjän kanssa, jos Aleppon hyökkäystä ei pysäytetä. Aleppoa on pommitettu rajusti torstaista lähtien.

Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan mukaan Yhdysvaltojen kieltäytyminen yhteistyöstä olisi lahja terroristeille. Tulitauosta Syyriaan on neuvoteltu kuukausia.

 

Obama ja Merkel tuomitsivat iskut ankarasti

 

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel tuomitsivat iskut barbaarisiksi keskustellessaan puhelimitse Aleppon tilanteesta myöhään torstaina. Valkoisen talon mukaan Obama ja Merkel olivat yhtä mieltä siitä, että Syyrian hallituksella ja sen liittolaisella Venäjällä on erityinen vastuu Syyrian taisteluiden lopettamisessa. He vaativat myös tulitauon kunnioittamista konfliktin osapuolilta.

Viimeisin, syyskuussa alkanut tulitauko romuttui noin viikon jälkeen alkamisestaan, kun Syyrian armeija ilmoitti jatkavansa taisteluja. Keskiviikkona ilmaiskuja osui kahteen suureen sairaalaan Aleppon itäosassa. Muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tuomitsi tapahtuneen kovin sanoin ja kuvaili tapahtunutta sotarikokseksi.

Torstaina puolestaan The Syrian Observatory for Human Rights -tarkkailujärjestön mukaan ainakin 11 siviiliä kuoli iskussa Idlibin kaupunkiin. Kuolleiden joukossa oli seitsemän lasta.

Venäjän ilmaiskuissa Syyriaan on kuollut vuoden aikana arviolta 9 300 ihmistä, kertoo The Syrian Observatory for Human Rights. Surmansa saaneiden joukossa on arviolta 3 800 siviiliä. Lisäksi kokonaisluku sisältää noin 5 500 surmansa saanutta äärijärjestö Isisin ja eri kapinallisryhmien taistelijaa.

Syyriassa on kuollut noin 300 000 ihmistä sen jälkeen, kun taistelut alkoivat vuonna 2011.

STT-AFP 

Shimon Peresin hautajaiset alkoivat tiukoin turvatoimin

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160930  MEmbers of the Knesset guards carry the coffin of former Israeli prime minister Shimon Peres at the Knesset, Israel's Parliament, at the start of his funeral in Jerusalem on September 30, 2016. Security forces were on high alert for the funeral beginning at 9:00 am (0600 GMT) at Jerusalem's Mount Herzl national cemetery, with roads closed and thousands of officers deployed. / AFP / GIL COHEN-MAGEN - LEHTIKUVA / AFP
Israelin entinen presidentti Shimon Peres haudataan tänään Jerusalemissa.

Israelin entisen presidentin Shimon Peresin hautajaiset ovat alkaneet. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu hautajaisiin Suomen edustajana.

Peresin hautajaisiin on ilmoittivat osallistuvansa muun muassa Yhdysvalain presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittopresidentti Joachim Gauck sekä prinssi Charles Britanniasta.

Kaikkiaan noin 70 maata on edustettuna hautajaisissa.

Turvallisuustoimet Jerusalemissa ovat mittavat. Arviolta 8 000 poliisia on määrätty valvomaan hautajaisia, ja useita teitä on suljettu.

Rauhannobelisti Peres oli kuollessaan 93-vuotias.

Hän kuoli aivoverenvuodon seurauksiin keskiviikkona lähellä Tel Avivia.

Peres sai vuonna 1994 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin kanssa. Palkinto tuli rauhanpyrkimyksistä, jotka huipentuivat Oslon sopimukseen.

Presidenttinä hän toimi 2007–2014 ja pääministerinä vuosina 1984–1986 ja 1995–1996. Hän oli Israelin parlamentin eli Knessetin jäsen ennätykselliset 48 vuotta.