reijo_frank

Jaakonsaari painottaa terrorismin ennaltaehkäisyä Euroopassa – ”Lohduttomat lähiöt ja vankilat ovat rekrytointialustoja”

Kuva: Lehtikuva/Aku Häyrynen
Euroopan unionin lippu vedettiin puolitankoon Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston katolla Helsingissä.

Demokraatin Brysselistä tavoittama europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kertoo tunnelman EU:n ytimessä olevan lamaantunut. Euroopan parlamentin ovet on suljettu, eikä kenelläkään ole asiaa sisään tai ulos. Parlamentissa kaikki kokoukset on peruttu tältä päivältä.

– Viattomuuden aika on nyt kyllä lopullisesti ohi. Aikaisemmin oli vähän sellainen käsitys, ettei näitä EU:n instituutioita hirveästi uhata, mutta kyllä niitä uhataan, Jaakonsaari sanoo.

Terrorismin kasvualustoihin on puututtava

Jaakonsaari pitää erittäin tärkeänä väkivallantekojen ennaltaehkäisyyn tähtääviä toimia. Jaakonsaaren mukaan ongelmiin puuttuvia lainsäädäntöhankkeita on käynnissä ja niiden ajamista pitää jatkaa. Esimerkiksi tietojenvaihtoa maiden kesken pitää Jaakonsaaren mukaan ehdottomasti lisätä.

– Pariisin iskujen pääepäillyn hidas kiinnisaaminen johtui siitä, että Ranska ja Belgia eivät vaihtaneet tarpeeksi tietoja, Jaakonsaari sanoo.

Erittäin tärkeänä Jaakonsaari pitää sen huomioimista, että kyse on nyt eurooppalaisesta terrorismista, jota perustellaan esimerkiksi Lähi-idän tilanteella. Näihin tekosyinä käytettyihin perussyihin tulee Jaakonsaaren mukaan etsiä ratkaisuja.

Aikaisemmin oli vähän sellainen käsitys, ettei näitä EU:n instituutioita hirveästi uhata, mutta kyllä niitä uhataan.

Jaakonsaaren mukaan ”rajat kiinni” -politiikka ei Euroopassa muhivaan terrorismiin auta.

– Jokaisen jäsenvaltion täytyy itse ponnistella, ettei synny niitä lohduttomia lähiöitä ja vankiloita, jotka ovat terroristien rekrytointialustoja, ja joissa sikiää väkivallan siemen, Jaakonsaari painottaa.

Vihanlietsonnan mustat virrat

Jaakonsaari kertoo, ettei terrori-iskuilla ilakoivilta, ”siitäs saitte suvakit” tai ”tätähän te halusitte” -henkisiltä viesteiltä ole vältytty Brysselissäkään. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä on äärioikeiston huonoa makua osoittava mölinä, joka on selvästi vähemmistössä.

– Mutta kyllä se kertoo siitä, mitä yhteistä terrorismilla ja äärioikeistolla on: vihan lietsominen, Jaakonsaari sanoo.

– Vaikka nämä viestit ovat vähemmistössä, ne kertovat mustista virroista, joita Suomessakin on paljon, hän täydentää.

Läheltä piti

Jaakonsaari kertoo päivän mittaan laskeneensa, että hän vältti Maalbeekin metroaseman räjähdyksen täpärästi. Ulkoasiainvaliokunnan äänestykseen yhdeksäksi kiirehtinyt Jaakonsaari jätti metroaseman taakseen vain varttia ennen räjähdystä.

– Siinä kämppäni viereisellä pienellä ja vaatimattomalla metroasemalla oli lähtiessäni paljon poliiseja koirineen. Se taisi olla todiste siitä, että oli tiedossa, että jotain tapahtuu, koska hälytystila oli selvästi korkealla. Toisaalta tämä on iso kaupunki ja täällä on valitettavasti tottunut siihen, että sotilaita, poliiseja ja koiria näkyy, siksi ei ehkä osannut aavistaa, Jaakonsaari kertaa.

Jaakonsaari kertoo aikovansa matkustaa Suomeen huomenna. On kuitenkin epävarmaa, miten hän Suomeen pääsee, sillä lentoja on jo peruttu.

Huligaanit tunkeutuivat parlamenttiin – Makedonian demarijohtaja pahoinpideltiin verille

Kuva: Lehtikuva-AFP
Poliittinen kaaos kärjistyi väkivallaksi Mekedoniassa. Sosialidemokraattisen SDSM:n puheenjohtaja Zoran Zaev sai pahoinpitelyn seurauksena vertavuotavan haavan otsaansa.

Makedonian johtavat puolueet pyrkivät rauhoittelemaan tunnelmia parlamentilla eilen puhjenneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.

Englanninkielinen Macedonian Information Agency (MIA) kertoo sosialidemokraattien kehottavan kansalaisia pidättyvyyteen. Konservatiivisen puolueen johtaja, ex-pääministeri Nikola Gruevski puolestaan tuomitsee jyrkästi väkivallan ja perää vuoropuhelua.

MIAn mukaan presidentti Gjorge Ivanov on pyytänyt kaikkien parlamentissa olevien puolueiden johtajat luokseen vielä tänään.

Parlamenttitalon luona pidetty mielenosoitus äityi eilen väkivallaksi, kun joukko mielenosoittajia rynni sisälle rakennukseen. MIAn mukaan yli 100 ihmistä tarvitsi hoitoa vammoihinsa. Joukossa oli noin 20 poliisia.

Loukkaantuneiden joukossa oli myös poliitikkoja, kuten sosialidemokraattien johtaja Zoran Zaev, jonka kimppuun mielenosoittajat hyökkäsivät. Zaev sai ainakin vertavuotavan haavan otsaansa.

– Makedoniassa ei ole saatu hallitusta vaihdettua, vaikka ennenaikaiset vaalit pidettiin jo joulukuun puolivälissä. Ensin neuvottelut pitkittyivät. Lopulta demaripuolue ja SDSM saivat muodostettua enemmistökoalition albanipuolueiden kanssa, Makedoniaan perehtynyt Samuli Sinisalo taustoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön verkkkosivulla.

– Enemmistöstä huolimatta, kansallisoikeistolainen presidentti Ivanov ei ole myöntänyt puolueille oikeutta muodostaa hallitusta. Presidentti on samasta VMRO DPMNE -puolueesta kuin edellinen, vaalit hävinnyt pääministeri, Nikola Gruevski. Gruevski ja useat hänen ministerinsä ovat erikoissyttäjän tutkinnan alaisia korruptio- ja salakuuntelusyytteiden vuoksi. He tietävät joutuvansa vankilaan, mikäli luopuvat vallasta, Sinisalo arvioi.

Tämän vuoksi uusi parlamentti ei ole Sinisalon mukaan saanut oikeutta astua toimeen, vaan yhä viisi kuukautta vaalien jälkeen edellisten valtiopäivien puhemies johtaa parlamenttia. Hän on myös VMRO DPMNE -puolueesta.

Uudet valitut kansanedustajat kokoontuivat torstaina parlamenttirakennukseen ja pyrkivät aloittamaan valtiopäivät iältään vanhimman edustajan johdolla – kuten läntisissä demokratioissa on tapana. Ohjelmassa oli parlamentin puhemiehen valinta, jonka jälkeen olisi mahdollisesti jopa edetty hallituksen nimeämiseen ja luottamuksen mittaamiseen.

– Istunto keskeytyi, kun huligaanit iskivät parlamenttiin ja kävivät vanhan opposition kimpuun, Sinisalo kommentoi.

Samuli Sinisalo vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta, joka on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa vuodesta 2008 lähtien.

Artikkelia on päivitetty istunnon tapahtumakulun osalta 28.4.2017 klo 14:54.

Tukholman terrori-isku vaati viidennen kuolonuhrin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Tukholman terrori-isku on vaatinut viidennen kuolonuhrin. Noin 60-vuotias nainen on kuollut aamulla sairaalassa, kertoo poliisi kotisivullaan.

Nainen oli saanut iskussa vammoja, joiden vuoksi hän oli sairaalahoidossa Etelä-Ruotsissa.

Isku tapahtui 7. huhtikuuta Tukholman keskustassa, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon. Teosta on vangittu 39-vuotias uzbekistanilainen mies.

Kiiretta pitää yhä: Arkansas teloitti neljännen vangin

Yhdysvalloissa Arkansasin osavaltio on jälleen pannut toimeen teloituksen. Teloitus on neljäs kahdeksan päivän aikana. Teloitettu oli 38-vuotias vanki.

Arkansasin alkuperäisenä tarkoituksena oli teloittaa kahdeksan vankia 11 päivässä. Neljä vankia on saanut kuitenkin lykkäyksen.
Osavaltio kiirehti teloituksia, koska niissä käytettävän lääkeaineen käyttöaika on umpeutumassa.

STT-AP–AFP, Arkansas

AVAINSANAT

Trump varoitti Pohjois-Koreasta, kiitteli Kiinan presidenttiä

Kuva: Lehtikuva

Pohjois-Korean kanssa saatetaan päätyä suureen konfliktiin, kommentoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uutistoimisto Reutersille antamassaan haastattelussa. Trump sanoo kuitenkin antavansa etusijan diplomaattiselle ratkaisulle. Trump kehuu Kiinan presidentin Xi Jinpingin yrityksiä kriisin ratkaisemiseksi.

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä keskustella tänään Pohjois-Korean tilanteesta. Kokoukselta ei kuitenkaan odoteta päätöslauselmia.

Yhdysvallat on vaatinut Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden tiukentamisesta.

Saksaan osittainen huntukielto – oikeisto kieltäisi burkhat julkisilla paikoilla kokonaan

Kuva: Lehtikuva

Saksassa lainsäätäjät ovat hyväksyneet osittaisen kiellon, joka koskee koko kasvot peittäviä burkhia. Myöhään eilen hyväksytty laki kieltää koko kasvot peittävän hunnun käytön työajalla esimerkiksi vaaliviranomaisilta sekä armeijassa ja oikeudessa työskenteleviltä ihmisiltä.

Lakitekstissä sanotaan, että valtiolla on velvollisuus esittää itsensä ideologisesti ja uskonnollisesti neutraalilla tavalla.

Lakia on perusteltu turvallisuussyillä. Saksassa on tehty useita terrori-iskuja, ja esimerkiksi Berliinissä joulumarkkinoille joulukuussa tehdyssä iskussa kuoli 12 ihmistä.

Saksan oikeistopuolueet ovat aiemmin vaatineet burkhan kieltämistä julkisilla paikoilla kokonaan. Viime elokuussa Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere sanoi, että konservatiivipuolue haluaa maahan lain, joka kieltää kasvojen peittävän burkhan käytön muun muassa liikenteessä, virastoissa, kouluissa sekä oikeudessa. Hänen mukaansa maahanmuuttajien integraatio vaatii sen, että Saksan täytyy tehdä selväksi ja kertoa arvoistaan ja rajoistaan suvaitsevaisuudessa muita kulttuureja kohtaan.

Puolestaan joulukuussa liittokansleri Angela Merkel sanoi, ettei koko kasvot peittävää burkhan käyttöä tulisi sallia kouluissa, tuomioistuimissa ja muissa valtion laitoksissa.

Vuodesta 2015 lähtien Saksa on ottanut vastaan yli miljoona siirtolaista ja pakolaista, jotka ovat pääosin muslimimaista.

Muun muassa brittilehti Telegraph kertoi helmikuussa, että eteläisessä Saksassa sijaitseva Baijerin osavaltio kieltää kasvot peittävät hunnun käytön kouluissa, yliopistoissa, hallituksen työpaikoilla ja äänestyspaikoilla.

Myös esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa kasvot peittävien huntujen käyttö on kiellettyä. Viime marraskuussa Hollannissa burkhien käyttö kiellettiin kouluissa, sairaaloissa ja julkisessa liikenteessä.

AVAINSANAT