Jaakonsaari painottaa terrorismin ennaltaehkäisyä Euroopassa – ”Lohduttomat lähiöt ja vankilat ovat rekrytointialustoja”

Kuva: Lehtikuva/Aku Häyrynen
Half-masted European Union flag on the roof of the European Parliament information office in Helsinki, 22nd of March 2016. Over 30 people have died in Brussels after two terrorist attacks at the metro and at the airport in the morning. LEHTIKUVA / AKU HÄYRYNEN
Euroopan unionin lippu vedettiin puolitankoon Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston katolla Helsingissä.

Demokraatin Brysselistä tavoittama europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kertoo tunnelman EU:n ytimessä olevan lamaantunut. Euroopan parlamentin ovet on suljettu, eikä kenelläkään ole asiaa sisään tai ulos. Parlamentissa kaikki kokoukset on peruttu tältä päivältä.

– Viattomuuden aika on nyt kyllä lopullisesti ohi. Aikaisemmin oli vähän sellainen käsitys, ettei näitä EU:n instituutioita hirveästi uhata, mutta kyllä niitä uhataan, Jaakonsaari sanoo.

Terrorismin kasvualustoihin on puututtava

Jaakonsaari pitää erittäin tärkeänä väkivallantekojen ennaltaehkäisyyn tähtääviä toimia. Jaakonsaaren mukaan ongelmiin puuttuvia lainsäädäntöhankkeita on käynnissä ja niiden ajamista pitää jatkaa. Esimerkiksi tietojenvaihtoa maiden kesken pitää Jaakonsaaren mukaan ehdottomasti lisätä.

– Pariisin iskujen pääepäillyn hidas kiinnisaaminen johtui siitä, että Ranska ja Belgia eivät vaihtaneet tarpeeksi tietoja, Jaakonsaari sanoo.

Erittäin tärkeänä Jaakonsaari pitää sen huomioimista, että kyse on nyt eurooppalaisesta terrorismista, jota perustellaan esimerkiksi Lähi-idän tilanteella. Näihin tekosyinä käytettyihin perussyihin tulee Jaakonsaaren mukaan etsiä ratkaisuja.

Aikaisemmin oli vähän sellainen käsitys, ettei näitä EU:n instituutioita hirveästi uhata, mutta kyllä niitä uhataan.

Jaakonsaaren mukaan ”rajat kiinni” -politiikka ei Euroopassa muhivaan terrorismiin auta.

– Jokaisen jäsenvaltion täytyy itse ponnistella, ettei synny niitä lohduttomia lähiöitä ja vankiloita, jotka ovat terroristien rekrytointialustoja, ja joissa sikiää väkivallan siemen, Jaakonsaari painottaa.

Vihanlietsonnan mustat virrat

Jaakonsaari kertoo, ettei terrori-iskuilla ilakoivilta, ”siitäs saitte suvakit” tai ”tätähän te halusitte” -henkisiltä viesteiltä ole vältytty Brysselissäkään. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä on äärioikeiston huonoa makua osoittava mölinä, joka on selvästi vähemmistössä.

– Mutta kyllä se kertoo siitä, mitä yhteistä terrorismilla ja äärioikeistolla on: vihan lietsominen, Jaakonsaari sanoo.

– Vaikka nämä viestit ovat vähemmistössä, ne kertovat mustista virroista, joita Suomessakin on paljon, hän täydentää.

Läheltä piti

Jaakonsaari kertoo päivän mittaan laskeneensa, että hän vältti Maalbeekin metroaseman räjähdyksen täpärästi. Ulkoasiainvaliokunnan äänestykseen yhdeksäksi kiirehtinyt Jaakonsaari jätti metroaseman taakseen vain varttia ennen räjähdystä.

– Siinä kämppäni viereisellä pienellä ja vaatimattomalla metroasemalla oli lähtiessäni paljon poliiseja koirineen. Se taisi olla todiste siitä, että oli tiedossa, että jotain tapahtuu, koska hälytystila oli selvästi korkealla. Toisaalta tämä on iso kaupunki ja täällä on valitettavasti tottunut siihen, että sotilaita, poliiseja ja koiria näkyy, siksi ei ehkä osannut aavistaa, Jaakonsaari kertaa.

Jaakonsaari kertoo aikovansa matkustaa Suomeen huomenna. On kuitenkin epävarmaa, miten hän Suomeen pääsee, sillä lentoja on jo peruttu.

Kenestä Time-lehden vuoden henkilö? – 11 finalistia selvillä, mukana muun muassa kohuttu brittipoliitikko

Kuva: Lehtikuva
farage
Nigel Farage on listalla, jolta valitaan Time lehden Vuoden henkilö 2016.

Time-lehti on julkaissut 11 finalistia vuoden henkilöksi 2016. Time valitsee vuosittain henkilön, joka on vaikuttanut eniten maailman uutisiin, hyvässä tai pahassa.

Kenellekään ei liene yllätys, että listalla ovat muun muassa Donald Trump, Vladimir Putin ja Hillary Clinton. Viime vuoden 2015 vuoden henkilö listalta kuitenkin puuttuu, hän oli Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Sen sijaan Britannian kohuttu Ukip-puolueen entinen puheenjohtaja Nigel Farage on listalla. Tämä on, totta kai, noteerattu jo Britanniassakin, muun muassa The Independent uutisoi asian.

Hän näytteli merkittävää osaa Britannian Brexit-kansanäänestyksessä, joka päätyi EU:sta eroamisen kannalle. Farage oli myös ensimmäinen ulkomaalainen poliitikko, joka tapasi Donald Trumpin tämän tultua valituksi USA:n seuraavaksi presidentiksi Barack Obaman jälkeen. Obama puuttuu yhdentoista finalistin joukosta.

Sen sijaan listalla ovat muun muassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, Intian pääministeri Narendra Modi sekä Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg.

Time-lehden vuoden henkilö julkistetaan ensi keskiviikkona.

Katso kaikki 11 ehdokasta tästä linkistä.

Lisää yllätyksiä luvassa? Valitsijamies lyttää Trumpin

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvalloissa republikaanivalitsijamies irtisanoutuu Donald Trumpista. Texasista valittu Christopher Suprun suomii New York Timesissa Trumpia ja sanoo, että ei aio äänestää tätä, kun valitsijamiehet kokoontuvat tässä kuussa valitsemaan presidenttiä.

Hän kehottaa myös muita puolueensa valitsijoita ryhmittymään jonkun muun republikaaniehdokkaan taakse.

Uutiskanava CNN arvioi, että Trumpin etumatka on sen verran suuri, että voitto tuskin karkaa häneltä, vaikka hänen takaansa lipeäisi pois lisää valitsijamiehiä.

Keskustelua aiheesta

Trumpit ja Al Gore puhuivat ilmastopolitiikasta

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvalloissa entinen varapresidentti Al Gore keskusteli tiistaina ilmastopolitiikasta tulevan presidentin Donald Trumpin ja tämän tyttären Ivanka Trumpin kanssa, kertoi BBC.

Tunnettuihin ilmastoaktivisteihin kuuluva Gore sanoi keskustelun jälkeen, että tapaaminen oli vilpittömästi yhteisymmärryksen etsimistä. Vaalikampanjansa aikana Trump muun muassa kutsui ilmastonmuutosta huijaukseksi.

Ivanka Trumpin on puolestaan sanottu haluavan ottaa aihepiirin erityisalakseen isänsä hallintokauden aikana. Gore ja Ivanka Trump ovat jo aiemmin tavanneet ilmastopolitiikkaan liittyvissä asioissa.

Vielä ei kuitenkaan ole selvinnyt, millainen rooli Ivankalla tai ylipäätään Trumpin lapsilla mahdollisesti on isänsä hallinnossa. Trumpin kaikki kolme aikuista lasta ovat mukana Trumpin siirtymäajan tiimissä.

AVAINSANAT

Maailman suurimmat asekauppiaat turvaavat omat bisneksensä YK:n turvallisuusneuvostossa

Lähes kaikki maailman asekaupan kärkimaat istuvat YK:n turvallisuusneuvostossa nyt tai lähivuosina.

Turvaneuvoston perusviisikko, veto-oikeudella varustetut pysyvät jäsenet Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat kaikki merkittäviä asekauppiaita. Vuosina 2016–2018 vaihtuvien jäsenten joukossa ovat eri aikoina alkavin kaksivuotiskausin isot aseviejät Espanja, Ukraina, Italia ja Hollanti.

Kokonaan turvaneuvoston ulkopuolella on asekaupan kärkikymmeniköstä vain Saksa, jota ei ole koskaan valittu sen jäseneksi.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (Sipri) asiantuntija Pieter Wezeman ei pidä tilannetta lainkaan yllättävänä, koska suurimmat aseviejät istuvat turvaneuvostossa pysyvästi. USA:n ja Venäjän kontolla oli vuonna 2015 yhteensä 58 prosenttia asekaupasta. Kiina ja Ranska olivat tilastossa sijoilla kolme ja neljä.

Control Arms -järjestön johtaja Anna Macdonald muistuttaa, että turvaneuvoston pitäisi nyt ratkoa kriisejä Syyriassa ja Jemenissä, joissa soditaan pääasiassa jäsenmaiden aseilla ja paikoin myös osanotolla.

Turvaneuvoston jäsenet eivät usein kaavaile itseään koskevia asevientikieltoja. Kieltoa on sen sijaan suunniteltu Etelä-Sudaniin, joka ostaa pääasiassa vanhoja ja käytettyjä aseita sieltä, mistä halvimmalla saa, Wezeman kertoo.

Asevientitilastossa sijalla 12 oleva Ruotsi aloittaa kaksivuotisen kautensa turvaneuvostossa tammikuussa 2017. Wezemanin mukaan kotimainen painostus on saanut maan vähentämään asevientiään Jemenissä sotivaan Saudi-Arabiaan.

IPS – Lyndal Rowlands

Nyt varmistui: Ranskan demaripääministeri hakee presidenttiehdokkutta

Kuva: Lehtikuva
valls-1

Ranskassa pääministeri Manuel Valls lähtee tavoittelemaan sosialistien presidenttiehdokkuutta.

– Minun vastuullani on tänään yhdistää, Valls kiteytti ehdokkuutensa sanoman.

Valls ilmoitti jättävänsä pääministerin tehtävät tiistaina. Hänen seuraajakseen hallituksen jäljellä olevalle puolen vuoden jaksolle on veikkailtu terveysministeri Marisol Tourainea tai sisäministeri Bernard Cazeneuvea.

Istuva presidentti Francois Hollande ilmoitti viime viikolla, ettei ole sosialistien käytettävissä ensi vuoden vaaleissa.

Sosialistit valitsevat ehdokkaansa tammikuussa. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on huhtikuussa.

Juttua on päivitetty klo 20.43.