Liettua työnsi kesällä 2021 maahanmuuttajia Valko-Venäjälle ja eväsi heiltä mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua. Tämä ei ole tuomioistuimen tuoreen päätöksen mukaan EU-lakien mukaista.

Nyt on kyse siitä, onko tämä huomioitu mietinnössä. Eduskunta selvittää asiaa.

Demokraatin tavoittama oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo, että ei ole vielä itse päässyt lukemaan tuomiota.

– Vaikuttaa siltä, että tämä on merkittävä tuomio. Yleisesti voi sanoa, että virkamiesnäkemys johtopäätöksestä on, että EU-lainsäädäntö on esteenä sellaisella kansalliselle lainsäädännölle, joka estää laittomasti jäsenvaltion alueella olevien kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua ja päästä turvapaikkamenettelyn piiriin – vaikkakin kyseessä olisi sodan tai laajamittaisen maahantulon vuoksi julistettu kansallinen hätätila. Tämä on nyt se virkamiesarvio, jonka olen saanut, Henriksson sanoo.

Henrikssonin mukaan on suotavaa, että asiaa tarkastellaan tarkasti.

– Suomen näkökulmasta eduskunnan säätämien lakien pitäisi olla linjassa myös EU-tuomioistuinten linjausten kanssa, ettei tulisi tarvetta muuttaa niitä.

Henriksson on tässä vaiheessa sitä mieltä, että tuomio tukisi hallituksen hallituksen alkuperäistä esitystä rajavartiolaista.

Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi kertoo, että asiaa tarkastellaan nyt eduskunnassa asianomaisten toimesta. Hän arvioi, että EU-tuomioistuimen päätöstä ennakoiva julkisasiamiehen päätös on ollut jo perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan tiedossa.

Kulovesi ei lähde ennakoimaan, voiko tuomioistuimen päätös johtaa siihen, ettei hallintovaliokunnan mietintöä voisi ottaa suunnitellun mukaisesti täysistunnon käsittelyyn vaan että esimerkiksi valiokunnat käsittelisivät sitä uudestaan.

– Mietintö on valmistunut, mutta sitä ei ole vielä pantu edes pöydälle. Vaihtoehtoja on sitten paljon, miten menetellä, jos tarvetta on.

Rajavartiolaki ja valmiuslaki, jotka on poliittisesti koplattu yhteen, on määrä käsitellä eduskunnassa ensi viikolla. Istunnot ennen kesätaukoa on varattu vielä maanantaille ja torstaille.

– Se on tietysti lähtökohta, että pystytään pysymään aikataulussa, Kulovesi sanoo.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kertoo Demokraatille, että asiaa käsitellään puhemiesneuvostossa maanantaina.

Kuten Kulovesi, myös Vanhanen sanoo, että nyt selvitetään sitä, kuinka paljon eduskunnan tähänastisessa käsittelyssä on jo ennakoitu tätä päätöstä.

– Ymmärsin keskuskansliasta, että julkisasiamiehen lausunto olisi ollut jo ainakin hallintovaliokunnan käsittelyssä. On mahdollista, että asia on kyetty ennakoimaan jo hallintovaliokunnassa riittävällä tavalla. En lähtisi vielä spekuloimaan sillä, että tämä pitäisi jotenkin uudelleen käsitellä, Matti Vanhanen sanoo.

– Tähän mennessä ei ole vielä mitään linjauksia, että käsittelyyn tulisi uusia mutkia, maanantaina puhemiesneuvosto arvioi tilannetta. Valiokunnan mietintöä ei ole vielä pantu pöydälle eli teoriassa valiokunta voi vielä jatkaa käsittelyä ilman erillistä täysistunnon päätöstäkin. Tärkeätä olisi, että valmiuslaki uusine valtuuksineen kokonaisuudessaan saataisiin toimivaksi.

Vanhanen ei halua lähteä lainkaan ennakoimaan ennen maanantaita, että eduskunta joutuisi muuttamaan tai varaamaan vielä heinäkuulle uusia istuntopäiviä.

– En spekuloi.. pidän tärkeänä, että lainsäädäntö käsitellään pikimmiten.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) huomauttaa, että EU:lla ei ole vielä olemassa hybridilainsäädäntöä.

– Sitä ollaan vasta paraikaa valmistelemassa. Tuomioistuin tuomitsee voimassa olevan lainsäädännön pohjalta (eli esimerkiksi tässä tilanteessa menettelydirektiivi). Kyseistä asiaa käsitellään mietinnössämme, kuten muutamaa muutakin oikeuskeissiä, joita hallituksen esityksessä oli tulkittu väärin, hän toteaa tekstiviestitse.

Purran mukaan tuomioistuinratkaisuilla ei ole vaikutusta eiliseen mietintöön.

– Hallintovaliokunnan päätökset ovat tietenkin perustuslakivaliokunnan asettaman liikkumavaran sisällä ja oikeudellisesti päteviä.

Hallintovaliokunnan eilen tekemän yksimielisen mietinnön mukaan turvapaikkahakemukset voidaan keskittää yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan vakavan uhan tilanteissa. Perusteena voisi olla vakava uhka yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

Turvapaikkahakemusten keskittämisestä voidaan valiokunnan mukaan yksittäistapauksissa poiketa, ottaen huomioon lasten, vammaisten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta on tullut tuore päätös, jolla on yhtymäkohtia Suomen rajavartiolakiin. Tämä asia on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin sanoi Twitterissä, että ”samana päivänä kun hallintovaliokunta saa mietintönsä valmiiksi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vahvistaa, että rajan täyssulku turvapaikanhakijoilta on karkeimman luokan ihmisoikeusloukkaus”.

Kirsikka kakun päälle: samana päivänä kun HaV saa mietintönsä valmiiksi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vahvistaa, että rajan täyssulku turvapaikanhakijoilta on karkeimman luokan ihmisoikeusloukkaus. Juuri samaa persut ovat ajaneet, ja kokoomus ja hallituspuolueet myötäilleet pic.twitter.com/45LZdTnzJg

— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) June 30, 2022