Palveluiden vuorovaikutusta edistämällä halutaan saada sote-palvelut toimimaan tiiviimmin yhteen. Jos hoitoketjut toimivat paremmin, on mahdollista hoitaa ihmisiä nopeammin kuntoon, mikä puolestaan säästäisi verovaroista maksettuja kustannuksia. Mitä aikaisemmin ongelmiin ja niiden juurisyihin puututaan, sitä paremmin ne saadaan hoidettua. Palveluiden yhteensovittamisen hyödyt on tunnustettu useaan otteeseen myös oppositiosta ja integraaton nimeen on vannottu jo ennen nykyisen hallituksen mallia.

Sipilän (kesk.) hallitus on toistuvasti painottanut, että sote-uudistukseen sisältyvä palveluiden valinnanvapaus tehostaa myös niiden integraatiota. Tässä kohden hallitus on korostanut niin kutsuttua asiakassuunnitelmaa.

“Asiakassuunnitelma on keskeinen palveluintegraation toteuttamisen väline, jonka merkitys korostuu paljon palveluja käyttävien kohdalla”, hallituksen esityksessä valinnanvapauslaista muun muassa todetaan.

Hallituksen kaavailuissa suomalaisille on tarkoitus tehdä maakunnan liikelaitoksen työntekijän johdolla räätälöidysti asiakassuunnitelma. Siinä tulisi ottaa huomioon kaikki yksiköt, joissa kyseinen asiakas on hoidossa. Käytännössä suunnitelma on ilmeisesti tarkoitettu etenkin niille, jotka painivat useiden ongelmien kanssa. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin ollut paljon. Kenelle asiakassuunnitelma tehdään, miten se pysyy ajan tasalla ja ennen kaikkea mikä on sen velvoittavuus?

Kaiken tämän jälkeen tiistaina julkaistusta hallituksen perustuslakivaliokunnan sote-vastineesta kuitenkin ilmenee, että asiakassuunnitelman palvelutuottajiin kohdistuva juridinen velvoite on poistettu, kuten esimerkiksi Yle kertoi jo eilen.

Hallitus on päätynyt ratkaisuunsa perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen. Lausunnossa todetaan, että “asiakassuunnitelmaa koskeva sääntely muodostuu ongelmallisen epäselväksi”. Valiokunnan mielestä etenkin velvoittavuutta käsittelevää kohtaa on selkeytettävä siten, että “siitä käy selvästi ilmi, miltä osin suunnitelma on palveluntuottajia sitova ja asiakkaalle tai potilaalle oikeuksia luova”.

Valiokunta siis katsoo, että koska esityksessä puhutaan velvoittavuudesta, oikeudellisesti sitova asiakassuunnitelma tuottaisi asiakkaalle oikeuksia. Tästä seuraa, että kyseinen päätös olisi hallintopäätös, josta jokaisella suunnitelman tehneellä pitäisi olla myös muutoksenhakuoikeus.

Hallitus on päätynyt muokkaamaan esitystään siten, että juridinen velvoittavuus poistuu. Näin ollen asiakkailla ei myöskään ole muutoksenhakuoikeutta. Pelkona on ollut etenkin, että velvoittavuus ja asiakkaan oikeudet tuottaisivat paljon byrokratiaa. Samalla kun velvoittavuus poistetaan, maakunnan on kuitenkin entistä vaikeampi taata palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista.

Hallituksen linjaus on ehtinyt jo herättää kummeksuntaa. Esimerkiksi kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kommentoi asiaa eilen Facebookissa:

– Hallituksen sote-vastineessa pokkana esitetään sote-palveluissa ihmisille tehtävän palvelusuunnitelman sitovuuden poistamista. Kirjattaisiin kyllä, mitä ihminen tarvitsee, mutta ei mitä hän saa, hän ihmettelee.

– Vielä hetki sitten hallituskin piti palvelusuunnitelmaa keskeisenä välineenä soten integraation onnistumisessa. Nyt asialla ei näyttäisi enää olevan väliä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) korosti maanantaina hallituksen tiedotustilaisuudessa, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen asiakassuunnitelma painottuu hallituksen mallissa “työkaluksi”. Valinnanvapausmallin toimivuus ei hänen mielestään ole vaarassa.

– Oikeuden palveluihin riippumatta mistä palvelun saa, arvioi aina sosiaali- ja terveyshuollon ammattilainen, hän lupaili.

Saarikko sanoi, että arvio tehdään kulloisenkin tilanteen vaativan erikoissairaanhoitolainsäädännön perusteella. Tällaista lainsäädäntöä ovat esimerkiksi vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolaki. Ministeri korosti, että hallitukselta on tulossa kokonaisarvio siitä, mihin kaikkialle sote-uudistus vaikuttaa. Tätä listausta kutsutaan nimellä “satasote” ja sitä valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Uudistuksen myötä meillä on tulossa noin sadan lain muutos. Isoimmat muutokset liittyvät juuri sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakiin, missä osaltaan voidaan näitäkin säädöksiä asiakassuunnitelmasta vielä tarkentaa, Saarikko totesi velvoittavuuteen viitaten.

– Arvioni on se, että palveluiden yhteensovittaminen ja sen merkitys ei ole uuden kirjauksen myötä hävinnyt minnekään, vaan nyt kun sen juridinen velvoite kirkastui niin, ettei sitä tässä vaiheessa määritellä, niin kyllä tämä asettaa maakunnalle ja palveluntuottajalle enemmän omavastuullisuutta asiakassuunnitelman noudattamisesta.

Viimeistä toteamustaan Saarikko perusteli sanomalla, että maakunta havaitsee palveluiden yhteensovittamisen merkityksen viimeistään silloin, kun se huomaa hyvä hoidon tuomat kustannussäästöt. Hänen mukaansa maakunnan integraatiosta saamat hyödyt siis kannustavat niitä integroimaan, vaikkei velvoitetta olekaan.

Saarikon puheet eivät kuitenkaan poista sitä, että palveluntuottajille aikaisemmin määritelty juridinen velvoite toteuttaa asiakassuunnitelma on nyt poistettu. Sitä ei esityksen mukaan siis tarvitsekaan tehdä, vaikka hallituksen omissa perusteluissa juuri velvoitetta on pidetty keskeisenä hoidon yhteensovittamisen takeena.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila sanoo Demokraatille, että järjestelmä toimii muutoksen jälkeen kuten hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatkin tänäkin päivänä toimivat.

– Se on asiakkaan palveluita yhteenkokoava asiakirja, josta eri palvelutuottajat näkevät, mitä kaikkia palvelukokonaisuuksia kyseiselläkin ihmisillä on. Näin tuottaja voi ottaa huomioon, että jotkin muut tuottajat antavat hänelle jossain muissa asioissa palveluita, Varhila toteaa.

–  Ja kun teemme sitä sadan lain pakettia, niin siellä nousee erityisesti esille sosiaalihuollon asiakaslaki ja terveydenhuollon potilaslaki. Sinne tehdään sekä asiakkaalle että palveluntuottajalle velvoittavammaksi se, että asiakkaan lakisääteisiin palveluihin pitää sitoutua.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa eduskunnassa tiistaina. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Hallitus siis tuntuu luottavan jatkossa nykyään voimassa olevaan lainsäädäntöön ja siihen, että asiakassuunnitelmaan velvoittavuutta saadaan sorvattua lakiin myöhemmässä valmistelussa.

– On vaikeata kuvitella tilannetta, jossa nähtäisiin ongelmalliseksi varmentaa asiakkaan oikeutta palveluihin, Varhila sanoo.

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen (sd.) pitää puolestaan asiakassuunnitelman juridisen velvoittamisen poistumista palveluntuottajilta yhtenä oleellisimmista kohdista koko hallituksen sote-vastineessa.

– Sekin on merkittävää, että miten sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää esitystä nyt muuttaa, että perustuslakivaliokunnan esiin nostamat asiat tulevat korjatuksi. Lakiesityksen täsmennys muuttaa esityksen pohjaa, Salonen huomauttaa.

Hallituksen esitys valinnanvapaudesta on paraikaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, missä siihen tehdään korjauksia perustuslakivaliokunnan lausunnon ja hallituksen vastineen pohjalta. Kun sote-valiokunnan koko lakipaketista tekemä mietintö valmistuu, menee esitys vielä uudemman kerran perustuslakivaliokuntaan, kuten se edellytti.

– Muutos muuttaa esityksen pohjaa koko integraation osalta, koska kaikki integraatio on varattu asiakassuunnitelmaan. On mielenkiintoista, miten perustuslakivaliokunta suhtautuu esitykseen, kun sote-valiokunta on tehnyt hallituksen vastineen edellyttämän muutoksen. Tässähän on taas aivan uusi tilanne.

Juttua on päivitetty viimeksi klo 12:31.