”Jämäkkä ja osoitti hyvää johtajuutta” – SDP:n Feldt-Ranta kehuu Ruotsin pääministerin ratkaisua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Maarit Feldt-Ranta

Ruotsin pääministeri, sosialidemokraattien Stefan Löfven päätti tänään, että kaksi hänen punavihreän hallituksensa ministeriä, sisäministeri Anders Ygeman ja infrastruktuuriministeri Anna Johansson jättävät ministerin tehtävänsä. Molemmat ovat sosialidemokraatteja.

Sitä vastoin puolustusministeri Peter Hultqvist jatkaa tehtävässään.

Ruotsalaisen yhteiskunnan ja politiikanteon hyvin tunteva kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kehuu Löfvenin ratkaisua.

– Se oli jämäkkä ja luonteva sekä osoitti hyvää johtajuutta. Hän näytti jälleen kerran, että kun tulee tiukka paikka, hän ottaa johdon käsiinsä.

Feldt-Ranta ei ihmettele yhtään, että Hultqvist, sosialidemokraatti hänkin, saa jatkaa ministerinä.

– Hän on erittäin suosittu ministeri, ja hyvin arvostettu myös oppositiossa, Feldt-Ranta perustelee.

Viisi oppositiopuoluetta, porvariallianssi, vaati eilen kaikkien kolmen potkimista ulos.

– On vaikea nähdä, että oppositiopuolueet vaatisivat vielä Hultqvistin eroa, kun hallitus on kuitenkin kantanut vastuun tapahtuneesta.

Edellinen porvarihallitus synnytti tietovuotoriskin.

Sisäpoliittinen kriisi syntyi, kun kävi ilmi, että ulkoistuksen myötä ajoneuvohallinnon rekistereihin on ollut pääsy ulkomaisilla työntekijöillä, joiden taustoja ei ole tarkistettu.

Suomessa on jäänyt Feldt-Rannan mukaan vähäiselle huomiolle se tosiseikka, että edellinen porvarihallitus teki mahdolliseksi ajoneuvorekisterin pitämisen ulkomailla.

– Se synnytti tietovuotoriskin. Moni asiantuntija pitääkin allianssipuolueen jälkiviisautta ylimitoitettuna.

Löfven itse ei saanut Feldt-Rannan mielestä kolhua tietovuotokriisin keskellä. Hänen asemaansa ei kyseenalaistettu laajasti kohuviikkojen aikana. Ruotsalaiset ovat olleet varsin tyytyväisiä pääministeriinsä.

– Hänen aikanaan Ruotsin talous on kasvanut ennätyksellisesti, työllisyys on kohentunut ja Ruotsi on pärjännyt hyvin ylipäänsä.

Feldt-Ranta pitää Ruotsin parlamentaarista tilannetta hankalana, kun oppositiossa oleva porvariallianssi on itse horjuttanut omaa asemaansa. Maltilliset (vastaa Suomessa kokoomusta) lähtivät ”flirttailemaan” ruotsidemokraattien kanssa.

– Puolue teki päänavauksen viime vuonna ilmoittamalla, että se voisi tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Porvariallianssin yhteispeli on heikentynyt, kun osa puolueista on valmis ja osa ei ole siihen valmis.

Tällainen kriisi voisi tapahtua meilläkin.

Löfven kierrättää samalla ministereitä. Sosiaalivakuutusministeri Annika Strandhällistä tulee uusi sosiaaliministeri. Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Eneroth nousee infrastruktuuriministeriksi. Feldt-Ranta kuvaa häntä erittäin kokeneeksi poliitikoksi.

Lisäksi Morgan Johanssonista tulee uusi oikeus- ja sisäministeri ja Heléne Fritzonista maahanmuuttoministeri. Sairauslomalla ollut kansanterveysministeri Gabriel Wikström eroaa.

Feldt-Ranta uskoo, että tietovuotokriisi ei unohdu hetkessä ja se tulee heijastumaan loppuun vaalikauteen. Ruotsissa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit – puoli vuotta Suomea aiemmin.

– Keskustelu jatkuu taatusti ulkoistusten mielekkyydestä, joita siis viime porvarihallitus harrasti ahkerasti viime kaudella.

Hän muistuttaa, että Ruotsin keskustelu vaikuttaa myös Suomeen: ”mitä ruotsalaiset edellä, me perässä” on ollut lähes maan tapa.

Toinen kysymys on, löysivätkö oppositiopuolueet kriisin avulla kokoavan liiman, jolla ne voisivat vakuuttaa pystyvänsä hallitsemaan ristiriidoista huolimatta.

– Lähiajat näyttävät, miten eri puolueet suhtautuvat ruotsidemokraatteihin. Ja saivatko allianssipuolueet – mihin en usko – tuulta siipiensä alle, että ne pystyisivät parantamaan asemiaan.

Feldt-Ranta kehottaa seuraamaan tiiviisti Ruotsin tilannetta. Yhteiskunnat kun ovat kovin samankaltaisia.

– Tällainen kriisi voisi tapahtua meilläkin, jos ulkoistamme viranomaispalveluja ja jätämme valvonnan rempalleen.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.