”Jämäkkä ja osoitti hyvää johtajuutta” – SDP:n Feldt-Ranta kehuu Ruotsin pääministerin ratkaisua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Maarit Feldt-Ranta

Ruotsin pääministeri, sosialidemokraattien Stefan Löfven päätti tänään, että kaksi hänen punavihreän hallituksensa ministeriä, sisäministeri Anders Ygeman ja infrastruktuuriministeri Anna Johansson jättävät ministerin tehtävänsä. Molemmat ovat sosialidemokraatteja.

Sitä vastoin puolustusministeri Peter Hultqvist jatkaa tehtävässään.

Ruotsalaisen yhteiskunnan ja politiikanteon hyvin tunteva kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kehuu Löfvenin ratkaisua.

– Se oli jämäkkä ja luonteva sekä osoitti hyvää johtajuutta. Hän näytti jälleen kerran, että kun tulee tiukka paikka, hän ottaa johdon käsiinsä.

Feldt-Ranta ei ihmettele yhtään, että Hultqvist, sosialidemokraatti hänkin, saa jatkaa ministerinä.

– Hän on erittäin suosittu ministeri, ja hyvin arvostettu myös oppositiossa, Feldt-Ranta perustelee.

Viisi oppositiopuoluetta, porvariallianssi, vaati eilen kaikkien kolmen potkimista ulos.

– On vaikea nähdä, että oppositiopuolueet vaatisivat vielä Hultqvistin eroa, kun hallitus on kuitenkin kantanut vastuun tapahtuneesta.

Edellinen porvarihallitus synnytti tietovuotoriskin.

Sisäpoliittinen kriisi syntyi, kun kävi ilmi, että ulkoistuksen myötä ajoneuvohallinnon rekistereihin on ollut pääsy ulkomaisilla työntekijöillä, joiden taustoja ei ole tarkistettu.

Suomessa on jäänyt Feldt-Rannan mukaan vähäiselle huomiolle se tosiseikka, että edellinen porvarihallitus teki mahdolliseksi ajoneuvorekisterin pitämisen ulkomailla.

– Se synnytti tietovuotoriskin. Moni asiantuntija pitääkin allianssipuolueen jälkiviisautta ylimitoitettuna.

Löfven itse ei saanut Feldt-Rannan mielestä kolhua tietovuotokriisin keskellä. Hänen asemaansa ei kyseenalaistettu laajasti kohuviikkojen aikana. Ruotsalaiset ovat olleet varsin tyytyväisiä pääministeriinsä.

– Hänen aikanaan Ruotsin talous on kasvanut ennätyksellisesti, työllisyys on kohentunut ja Ruotsi on pärjännyt hyvin ylipäänsä.

Feldt-Ranta pitää Ruotsin parlamentaarista tilannetta hankalana, kun oppositiossa oleva porvariallianssi on itse horjuttanut omaa asemaansa. Maltilliset (vastaa Suomessa kokoomusta) lähtivät ”flirttailemaan” ruotsidemokraattien kanssa.

– Puolue teki päänavauksen viime vuonna ilmoittamalla, että se voisi tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Porvariallianssin yhteispeli on heikentynyt, kun osa puolueista on valmis ja osa ei ole siihen valmis.

Tällainen kriisi voisi tapahtua meilläkin.

Löfven kierrättää samalla ministereitä. Sosiaalivakuutusministeri Annika Strandhällistä tulee uusi sosiaaliministeri. Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Eneroth nousee infrastruktuuriministeriksi. Feldt-Ranta kuvaa häntä erittäin kokeneeksi poliitikoksi.

Lisäksi Morgan Johanssonista tulee uusi oikeus- ja sisäministeri ja Heléne Fritzonista maahanmuuttoministeri. Sairauslomalla ollut kansanterveysministeri Gabriel Wikström eroaa.

Feldt-Ranta uskoo, että tietovuotokriisi ei unohdu hetkessä ja se tulee heijastumaan loppuun vaalikauteen. Ruotsissa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit – puoli vuotta Suomea aiemmin.

– Keskustelu jatkuu taatusti ulkoistusten mielekkyydestä, joita siis viime porvarihallitus harrasti ahkerasti viime kaudella.

Hän muistuttaa, että Ruotsin keskustelu vaikuttaa myös Suomeen: ”mitä ruotsalaiset edellä, me perässä” on ollut lähes maan tapa.

Toinen kysymys on, löysivätkö oppositiopuolueet kriisin avulla kokoavan liiman, jolla ne voisivat vakuuttaa pystyvänsä hallitsemaan ristiriidoista huolimatta.

– Lähiajat näyttävät, miten eri puolueet suhtautuvat ruotsidemokraatteihin. Ja saivatko allianssipuolueet – mihin en usko – tuulta siipiensä alle, että ne pystyisivät parantamaan asemiaan.

Feldt-Ranta kehottaa seuraamaan tiiviisti Ruotsin tilannetta. Yhteiskunnat kun ovat kovin samankaltaisia.

– Tällainen kriisi voisi tapahtua meilläkin, jos ulkoistamme viranomaispalveluja ja jätämme valvonnan rempalleen.

Uganda-kohun ryvettämä ex-ministeri saapui Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Entinen ministeri Suvi Linden Helsinki-Vantaan lentokentällä 22. helmikuuta.

Uganda-vyyhdin seurauksena otsikoihin noussut entinen kokoomusministeri Suvi Lindén on saapunut Suomeen. STT tavoitti Lindénin Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta hän jatkoi matkaansa Ouluun.

Lindén sanoi, ettei hänellä ole mitään lisättävää siihen, mitä julkisuudessa on hänen osaltaan tiedotettu. Hän jatkoi matkaansa lentokoneeseen.

Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt kysymyksiä. Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Keskustelua aiheesta

Brexit ja EU:n lisämenot – Suomelle luvassa jopa satojen miljoonien lisälasku

Kuva: Thinkstock

Suomi lähtee neuvotteluihin EU:n tulevien vuosien budjetista eri porukassa kuin se on tavallisesti totuttu näkemään.
Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ajavat tiukinta linjaa, kun taas Suomi on näyttänyt varovaista vihreää valoa budjetin kasvattamiselle ja kulkee Saksan vanavedessä.

EU-johtajat keskustelevat tulevien vuosien budjetista ensimmäistä kertaa Brysselissä perjantaina, epävirallisessa huippukokouksessa. Korkean EU-lähteen mukaan konsensusta budjetin kokoluokasta tuskin löytyy, eikä sitä vielä haetakaan.

Kynnys lisärahan antamiselle on kova, mutta yhtälöä on muutoin hyvin vaikeaa ratkaista. Britannian lähtö jättää budjettiin mittavan aukon, mutta samaan aikaan EU:lle kaavaillaan uusia menoja.

Kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan?

EU:n budjetti on noin yhden prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tämä ei komission mukaan enää riitä. Yhden prosentin sijaan keskustelua käydään nyt 1,1–1,2 prosentista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan brexitin jälkeisen budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi jo sekin Suomen jäsenmaksua noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen EU-jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Suomalaisministerit ovat olleet tarkkoja, että Britannian jättämä aukko pitää ensin säästää umpeen. Vasta sitten voidaan rakentaa uutta budjettia.

Viime viikolle päivätyn selvityksen mukaan EU:n budjetti pienenisi arviolta 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.

Monimutkaisen laskentatavan seurauksena Suomen jäsenmaksu kasvaisi silti noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Jäljelle jäävien 27 EU-maan yhteenlasketusta bktl:stä budjetti olisi tuolloin 1,05 prosenttia.

Virkamieslähteen mukaan kyse on alustavista, suuntaa antavista arvioista.

Selvityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon kasvattaminen 1,1 tai 1,2 prosenttiin tarkoittaisi, mutta kyse olisi joka tapauksessa sadoista miljoonista euroista vuodessa.

Ohessa luetellut luvut ovat bruttomääräisiä. Jäsenmaiden kannalta olennaista on, mitä rahan vastineeksi saadaan eli mikä on maksujen ja saatujen tulojen erotus.

Mitä Suomi EU:sta saa?

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli maksaa EU:lle enemmän kuin saa suorina tuloina takaisin.
Karkeasti laskettuna EU:n budjettiin maksetaan vuosittain noin kaksi miljardia, josta 1,5 miljardia saadaan takaisin. Miinukselle on viime vuosina jääty noin 500 miljoonaa. Luvut vaihtelevat joskus vuosien välillä paljonkin.

Ehdottomasti tärkein rahavirroista on maataloustuet, joita Suomi saa alle miljardin. Alueille suunnatut kehitysrahat ovat olleet selvästi pienempi potti, noin 200 miljoonaa euroa. Ehkä juuri siksi Suomessa on oltu valmiimpia leikkaamaan niistä.

Neuvotteluissa ei tehdä ystäviä. Kannattamalla leikkausta koheesiorahoihin hermostuttaa helposti itäisen Euroopan maat, jotka saavat rahoista isoimman osuuden.

– (Koheesiorahoista leikkaaminen) ei ole helppoa, mutta Itä-Euroopan tilanne on nyt parempi kuin seitsemän vuotta sitten. Siksi olisi ymmärrettävää vähentää koheesiorahoja, perusteli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Suomi saa lisäksi muun muassa tutkimus- ja kehitysrahaa. Myös EU:n sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta kertyy taloudellista hyötyä, mutta sen rahallista arvoa on vaikeaa mitata.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

PAMilta lisää työtaistelutoimia – nyt lakkovaroitus kiinteistöpalvelualalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti uuden lakkovaroituksen kiinteistöpalvelualalle. Lakon piirissä olisi yhteensä noin 2 000 työntekijää. Alalla työskentelee muun muassa siivoojia, kiinteistönhoitajia ja talonmiehiä.

Uusi lakko alkaisi 12. maaliskuuta aamukuudelta ja kestäisi kolme vuorokautta.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun alussa. PAM antoi ensimmäisen lakkovaroituksen viikko sitten.

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan nyt julistettu lakko on aiempaa laajempi.
Uudella lakkovaroituksella liitto kertoo haluavansa nopeuttaa ratkaisua. Uuden sopimuksen syntyminen näyttää sen mukaan epävarmalta.

– Tilanne ei edelleenkään ole aiempaa kummempi. Siksi haluamme toteuttaa jäsenistön tahtoa ja pyrkiä ratkaisuun koventamalla toimenpiteitämme julistamalla uuden lakon.

Keskustelua aiheesta

Tämä sitkeä mielikuva on lähinnä kaupunkilegendaa – ”Ay-shakin” taitajat paljastavat neuvottelutaktiikkansa

Kuva: Nora Vilva
Naisvaltaisten alojen liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine korostavat joustavuutta, mutta eivät anna liiaksi köyttä työnantajille.

Kaksi jäsenmäärältään Suomen suurinta ammattiliittoa on naisten komennossa. Palvelualan ammattiliiton PAMin puheenjohtajalla Ann Selinillä riittää vielä neuvoteltavaa, ennen kuin työehtosopimusrumba on tältä talvelta ohi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai viime viikolla yhden ison taakan – kunta-alan tessin – hartioiltaan pois. Yksityisen puolen sopimuksissa on yhä tekemistä.

Molemmat SAK:n liittojen naiset korostavat joustavuuden tärkeyttä, kun istutaan neuvottelupöytään. Taktiikka pitää toki olla mietittynä etukäteen.

– Voi olla, että taktiikkaa pitää muuttaa hetkessä. Aina ei etukäteen voi tietää, mitkä ovat toisen osapuolen liikkeet. Sillä tavalla tämä on shakkia, Selin pohtii.

JHL:ssä erilaisia tilanteita harjoitellaan etukäteen.

– Pitää olla hoksnokkaa, miten mennään kohti sovittua päämäärää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että tarpeen tullen otetaan time outeja, pohdintataukoja.

Levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet.

Yötä myöten käytävät neuvottelut ovat naisten mukaan jossain määrin kaupunkilegendaa. Valtaosin tärkeitä työmarkkinaratkaisuja puidaan päiväsaikaan.

– Viime viikolla kello alkoi lähestyä kymmentä illalla. Totesimme yhteistuumin, että levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet, ja lähdimme nukkumaan, Selin kertoo esimerkin.

Poikkeuksiakin toki on.

– Puoleenyöhön on joskus mennyt. Riippuu siitä, millainen draivi on päällä, näyttääkö tulevan valmista, Niemi-Laine kertoo. Selin säestää, että silloin istutaan, jos työtaistelun uhalta välttyminen on parista tunnista kiinni.

Taitava neuvottelija pöydän toisella puolella ei ole JHL:n ja PAMin puheenjohtajille kauhistus. Päin vastoin. Kun kumpikin osapuoli osaa asiansa, pattitilanteilta, seinän vastaan tulemiselta välttyy helpommin.

Lue lisää Niemi-Laineen ja Selinin ajatuksista liittokierrosneuvotteluista Demokraatin viikkolehdestä.

”Valvonta ei nyt ulotu siihen, miten tietoa käytetään. Vain siihen, miten sitä kerätään” – Varapuhemies Haatainen pettyi supo-ratkaisuun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan II varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) pitää valitettavana, että puhemiesneuvosto ei pystynyt yksimielisesti hyväksymään eduskunnan työjärjestystä.

– Yleensä niin on ollut tapana, mutta nyt jouduttiin äänestämään. Minusta tämä on valitettavaa, mutta se on demokratiaa, Haatainen totesi puhemiesten torstaina illalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Yhtäkään SDP:n työjärjestykseen tekemää muutosesitystä ei hyväksytty. Suojelupoliisi ei ole äänestyksen voittaneen esityksen mukaan tulossa kokonaisuudessaan parlamentaarisen tiedusteluvaliokunnan valvontaan.

Työjärjestykseen tulee myös laintasoiseksi salausperusteeksi uhka kansalliselle turvallisuudelle ilman SDP:n esittämää erityistä vakavuutta korostavaa lisäystä. Puhemiesneuvoston ehdotus alleviivaa salaisen tiedon tai salattujen asiakirjojen vuotamisen rangaistavuutta kansanedustajille. Seurauksena voi olla sakkoja tai jopa vankeutta.

– Vuosi alkaa puhemiesneuvostolta hieman valitettavissa merkeissä, Haatainen totesi.

Hän arvosteli hallitusta, joka on sanonut, että tiedustelulakipakettia tullaan valmistelemaan hyvin laajalla yhteisymmärryksellä.

– Nyt tämä ei käytännössä näin mennyt.

Suomeen ollaan Haataisen mukaan luomassa uusi suojelupoliisi, jolla on ennennäkemättömän laajat toimintavaltuudet. Samalla supo ja sen päällikkö saavat merkittäviä oikeuksia, erityistapauksissa jopa kansalaisten viestien valvonnan ulkomailla. Vastineeksi ei Haataisen mukaan esitetä kattavaa parlamentaarista valvontaa.

”Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi.”

– Valvonta ei nyt ulotu siihen miten tietoa käytetään. Vain siihen miten sitä kerätään.

Sekä eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) että I varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) korostivat, että puhemiesneuvosto on antanut työjärjestyksestä vasta ehdotuksen, joka etenee valiokuntien arvioitavaksi. Molemmat olisivat myös toivoneet yksimielistä päätöstä.

– Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi. Luulen, etteivät nämä erimielisyydet ole niin dramaattisia, ettei valiokunnissa voisi yhteisymmärrystä tapahtua, Pekkarinen totesi.

”Valiokunnat jatkavat tästä.”

Risikko katsoi, ettei supon laajempi valvonta ollut mukana työjärjestystä valmistelleiden virkamiesten tehtävänannossa, joten sen mukaan ottaminen olisi vaatinut lisää aikaa ja valmistelua.

– Katsoin virkamiehiä kuultuani, että tämä työ olisi pitänyt aloittaa aika pitkälti alusta, koska se olisi tästä näkökulmasta pitänyt tehdä uusiksi.

– Valiokunnat jatkavat tästä ja valiokunnilla on mahdollisuus kuulla pitkään asiantuntijoita. Mielelläni lähden siitä, että he ottavat tästä vastuun, Risikko jatkoi.