ehdokasmainos

Jämsä valitsi – Pirkanmaa houkutti Keski-Suomea enemmän

Jämsän kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että Jämsä haluaa kuulua Pirkanmaahan. Pirkanmaa voitti Keski-Suomen äänestyksessä luvuin 26–17.

– Vaikka Jämsä tulevaisuudessa valtuuston kannan mukaan kuuluu Pirkanmaahan, yhteistyötä hallinnollisista rajoista huolimatta tehdään kuten aiemminkin, molempiin suuntiin, kaupunginjohtaja Ilkka Salminen sanoo tiedotteessa.

Kunnat saivat marraskuussa valmisteltavakseen sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön lausuntopyynnön, jossa pyydettiin kannanottoja muodostettavista itsehallintoalueista. Lausuntopyyntöön sisältyi kuntien valtuustoille osoitettu kysymys koskien nykyistä maakuntajakoa.

Keväällä kunnat saavat lausuttavakseen lakiluonnoksen, joka sisältää myös aluejaon.

Asiasta kertoivat muun muassa Aamulehti ja Keskisuomalainen.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Hallituksen linjan pelätään lopettavan työttömien yhdistyksiä – Tunnustus: ”Ei minullakaan olisi niin isoa sydäntä”

Kuva: Jari Soini

Hallitus aikoo toteuttaa työttömien haastattelut jatkossa kolmen kuukauden välein. Toimista kieltäytyville seuraa sanktioita.

Hallitus myöntää ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisämäärärahan haastatteluista selviämiseksi. Pääosa lisärahoituksesta menee henkilöstöpalveluyrityksille. Linjaus on noteerattu murhemielin työttömien yhdistyksissä, joissa ollaan samaan aikaan huolissaan työllisyyspoliittisen avustuksen vähenemisestä ensi vuonna.

Kyse on nyt myös siitä, miten työttömien yhdistykset voivat kilpailla haastattelujen järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää, että yhdistyksiä joudutaan lakkauttamaan ja ne eivät pärjää hankekilpailutuksissa.

Joissakin suurissa kaupungeissa työttömien yhdistys tai seudun yhdistykset yhdessä ovat nyt miettimässä kilpailuun lähtemistä haastattelujen järjestämiseksi. Näin on esimerkiksi Turun seudun TST ry:ssä.

– Olemme juuri saamassa lisätietoa muutamilta tahoilta ympäri Suomea. Otamme TST:nä roolia ja meinaamme tähän napata kiinni. Valtakunnallisesti olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on kiinnostusta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Joe Majanen kertoo.

Majanen uskoo, että työttömien yhdistykset voisivat kilpailla nimenomaan laadulla henkilöstöpalveluyrityksien kanssa. Jukka Haapakoski mainitsee kiinnostusta olevan haastattelujen järjestämiseen myös ainakin Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Varmaan yhdistysten pitäisi lähteä muodostamaan alueellisia erillisiä yksikköjä. Niillä olisi selkeästi yhteinen ohjaus. Tällaista ajatusta on vireillä. Yhdistykset haluavat myös palvella työttömiä monin eri tavoin ja uskoa, että sillä olisi lisäarvoa, Haapakoski sanoo.

– Jos panostetaan laatuun, meillä on kilpailuetu, jos määrään ja liukuhihnatyöhön, jolla ei ole kunnianhimon kanssa kauheasti tekemistä, se on eri asia, Joe Majanen toteaa.

– Me tunnemme tämän toimintakentän. Tiedämme, mitä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa suhteessa työelämään pääsyyn. Kun yritykset rupeavat pyörittämään asioita, se on aika paljon pinnallisempaa se asiantuntemus. Näemme päivittäin näitä ihmisiä, ei vain jonkun haastattelun perusteella, kuten TE-toimisto näkee vartin verran, hän uskoo.

Kuoritaan kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle.

Majanen valittaa, että tällä hetkellä kaikkea yritetään yksityistää hinnalla millä hyvänsä.

– Kermankuorijayritykset pärjäävät suhteessa hyvin. Itse ongelma ei ratkea tällä, että yritykset kuorivat kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle. Haastattelut eivät tule ratkaisemaan millään lailla ydinongelmaa, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, Joe Majanen sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömillä on pitkä matka vapaille työmarkkinoille. Hänen mukaansa yritykset palkkaavat vain parhaat, eikä niilla ole kriteeriä yhteiskuntavastuusta, jonka nojalla palkattaisiin pitkäaikaistyötön.

– Niin minäkin tekisin, jos olisin yrittäjänä. Ei minullakaan olisi isoa sydäntä, vaikka toimin kolmannella sektorilla. Kyllä se oma etu on aina yrityksellä mielessä, kun ottaa riskejä, Majanen tunnustaa.

Jukka Haapakoski toteaa, että henkilöstöpalveluyrityksillä on oma paikkansa toimia. Hänen mukaansa työttömien yhdistykset pystyvät tarjoamaan enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua työttömille eivätkä ne myöskään kerää toiminnastaan voittoa. Siinä olisi niiden valtti, jos se otetaan huomioon.

– Yhdistyksissä on perinteisesti porukkaa, joka ei ole niin valmista avoimille markkinoille. Tälle porukalle tuntuisi järkevämmältä, että yhdistykset hoitaisivat työtä pitkäjänteisemmälläja kokonaisvaltaisemmalla paketilla haastattelujen ohella, Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa Turun seudun TST ry on esimerkki yhdistyksestä, joka pystyy jo tällä hetkellä tarjoamaan työnhakijalle paljon enemmän kuin haastattelupalvelun, joka Haapakosken mukaan ei itsessään kuulosta riittävältä yleisenä palvelumuotona.

Haapakoski pelkää hallituksen painotusten jotavan siihen, että työttömien yhdistysten arvokas työllistämistoiminta muuttuu Raha-automaattiyhdistyksen tukemaksi kohtaamispaikkatoiminnaksi ja jää vapaaehtoistyön varaan.

– Moni yhdistys pohtii, että kannattaako enää jatkaa, Haapakoski sanoo.

Hän painottaa, etteivät yhditykset kanna huolta ensisijaisesti olemassaolostaan vaan työttömistä, joiden mahdollisuudet ovat kaukana työmarkkinoilta. Heitä ovat vaikkapa päihde-ja mielenterveysongelmaiset, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat sekä peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat.

Tällä tavalla 17 miljoonaa on hukkaan heitetty.

Joe Majanen katsoo, että yhdistysten toiminta on myös omasta kunnianhimosta kiinni. Hän uskoo työttömien yhdistysten tarjoamaan lisäarvoon ja laatuun sekä siihen, ettei asioita tehdä liukuhihnatoimintana. Sinänsä niin yhdistykset kuin yritykset pyrkivät samaan, työllistämään.

TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kehottaa hallitusta miettimään, onko sen työllistämistoimiin suuntaama määräraha riittävä.

– On epäilystä, pystytäänkö haastattelut ylipäänsä järjestämään mielekkäästi koko valtakunnassa, jos ne ulkoistetaan, Haapakoski sanoo ja viittaa muun muassa ratkaisemattomiin tietosuoja-asioihin.

– Yksityistäminen herättää ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työttömät ovat niin heterogeeninen joukko ja olisi tärkeää, että kaikille tarjotaan palveluja. Miten pystytään tarjoamaan palveluja kauimpana työmarkkinoista oleville? Sieltäkin voidaan työllistyä, vaikka lähtökohdat on heikommat. Nyt kaikki panokset ovat menemässä niille, jotka ovat lähimpänä työmarkkinoita.

– Senkin sanoisin hallitukselle, että ihan oikeasti, miten ne uskovat, että työttömien varanto on käytettävissä, kun markkinat lähtevät nousuun? Ihmisten työkyvystä pitäisi pitää huolta tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla. Nyt monen työmarkkinakelpoisuus on kaikkoamassa.

Joe Majanen ohjaisi rahaa tiukoilla kriteereillä projektiluontoiseen toimintaan, jolla ihmisiä saataisiin työelämään kiinni. Rahaa ei pidä jakaa liian lepsusti.

– Tällä tavalla 17 miljoonaa on aika hukkaan heitettyä rahaa eli että haastatellaan ihmisiä kauheasti tietämättä, mikä kohderyhmä on ja mitä se tarvitsee. Tämä sama kommentti on tullut myös työhallinnosta, olemme samoilla aaltopituuksilla. Tässä on nyt joku hätäratkaisu keksitty, miettimättä mitä 17 miljoonaa oikeasti tuottaa, Majasen terveiset hallitukselle kuuluvat.

– Laatu on se, mitä me pystymme tarjoamaan. Me emme muutenkaan ajattele ihmisiä mielellään massana vaan yksilöinä. Kaikki tarpeet lähtevät yksilöiden kautta. Ratkaisuja ei löydetä millään vartin haastatteluilla eikä ne kauhean paljon pidempiä voisi olla, jos hallituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, hän sanoo.

Perussuomalaisille taas jobinpostia: Hakkaraisen kirjoittelu syyteharkintaan

Kuva: Lehtikuva
Teuvo Hakkarainen.

Sisä-Suomen poliisilaitos on saanut valmiiksi esitutkinnan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) Facebook-kirjoituksesta.

Asia siirtyy syyteharkintaan valtakunnansyyttäjävirastoon. Rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Esitutkinta liittyy Hakkaraisen heinäkuiseen Facebook-kirjoitukseen, jossa tämän epäillään lietsoneen vihapuheita muslimeja ja maahanmuuttajia kohtaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

STTK:n Palola: Työttömyysrahan porrastus ei nyt vaan mene läpi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
palola-antti
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei hyväksy työttömyysturvan porrastusta.

– Hallituksen työllisyyspaketissa kaavailtu ansiopäivärahan tasoporrastus ei mene läpi kolmikantaisessa työryhmässä, kertoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Joensuussa ilmestyvässä Karjalaisessa tänään.

Palola on muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa mukana työryhmässä, joka valmistelee työllisyyspakettia. Työryhmän on annettava ehdotuksensa syyskuun loppuun mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti syyskuun alussa työllisyyspakettia valmistelleen virkamiestyöryhmän loppuraportin, jossa ehdotettiin 18 toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi. Yksi työttömyyden lyhentämiseksi ehdotetuista toimenpiteistä oli, että ansiopäiväraha heikkenisi portaittain työttömyyden keston mukaan.

Kolmikantainen työryhmä asetettiin valmistelemaan pakettia budjettiriihen jälkeen syyskuussa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi on hankala kysymys.

–  On vaikea saada palkansaajajärjestöjen piirissä ymmärrystä sille, että uudistus olisi leikkaava tai heikentävä. Heikennyksiä on tehty jo aiemmin, ja niiden vaikutusta työllisyyteen pitäisi arvioida, Palola korostaa.

–  Työryhmässä on mietitty erilaisia vaihtoehtoja, mutta kun neuvottelut ovat kesken, en lähde avaamaan niitä enempää, Palola sanoo.

Myös muut keskusjärjestöt ovat ilmaisseet kielteisen kantansa työttömyysturvan porrastukseen. Ajatus pidetään huonona nykyisessä taloustilanteessa, jossa töitä ei kertakaikkiaan ole. Myös ammattiliitot ovat pitkin matkaa varoittaneet peukaloimasta enää työttömyysturvaa. Sitä heikennetään jo nyt, kun sen kesto lyhenee.

Ainutlaatuista: Kesko selvitti valvontansa aukkoja ay-liikkeen avulla – ongelmia löytyi

sask toiminnanjohtaja janne ronkainen
SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen on tyytyväinen yhteistyöhön Keskon kanssa.

Kesko on kartoittanut hankintaketjunsa ihmisoikeusriskejä laajalla selvityksellä, jonka osana se on ensimmäistä kertaa käyttänyt ammattiliittojen yhteistyöverkostoa. SASKilta ( Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus)  tilattu vertailuaineisto neljästä riskimaasta antoi Keskon mukaan yhteneväisiä tuloksia yrityksen käyttämän BSCI-vastuullisuusjärjestelmän kanssa mutta paljasti myös aukkoja tarkastuskäynteihin perustuvassa järjestelmässä.

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kiittää Keskon julkistamaa ihmisoikeusarviointia avoimuudesta ja katsoo sen osoittavan, että auditoinnit eivät takaa aukottomasti tuotannon vastuullisuutta ihmisoikeuskysymyksissä.

SASK selvitti yhteistyökumppaneidensa avulla työntekijöiden olosuhteita Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Lähes kaikkialla havaittiin ongelmia työajoissa sekä ylityö- tai lomakorvauksissa. Käytännössä työpäivät ylitöineen ovat usein liian pitkiä eikä lomia kaikkialla kerry niin, että kuormituksesta ehtisi palautua. Esimerkiksi kiinalaisella mattotehtaalla suuri osa työskenteli joka päivä. Työvuotta kevensi ainoastaan kahden viikon palkaton loma.

Urakkapalkkaa ja eriarvoisuutta

Myös työsuhteissa havaittiin laajalti epävakautta, esimerkiksi vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyöntekijöitä eivät yleensä koske samat oikeudet kuin suoraan työnantajan palkkalistoilla olevia henkilöitä, mikä on iso ongelma ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Esimerkiksi filippiiniläisellä tonnikalasäilyketehtaalla valtaosa työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä, jolloin he eivät ole tehtaan työehtosopimusjärjestelmän piirissä. Lisäksi lähes neljännes tekee töitä urakkapalkalla.

Myös ammatillisen järjestäytymisen havaittiin olevan käytännössä estetty monin paikoin, vaikka yhdistymisvapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, joka mainitaan jo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Kahdessa maassa havaittiin myös viitteitä viranomaisten lahjonnasta.

SASKin selvitys on osa Keskon ihmisoikeuksiin liittyvää vaikutusarviointia. Siinä selvitettiin toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja arvioitiin niihin liittyviä riskejä sekä sovittiin seurannasta, mittareista ja korjaavista toimenpiteistä. Lisäksi Kesko on välittänyt saamansa tiedot BSCI-järjestölle auditointimenettelyjen kehittämiseksi.

 

AVAINSANAT

“Trump oli Clintonin rinnalla kuin höyhensarjalainen” – voittajasta ei ollut epäselvyyttä

Kuva: afp/timothy a.clary
LKS 20160927 Democratic nominee Hillary Clinton (L) and Republican nominee Donald Trump leave the stage after the first presidential debate at Hofstra University in Hempstead, New York on September 26, 2016. / AFP / Timothy A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Demokraattien presidenttiehdokas Democratic Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump jättivät näyttämön tiukan vaalidebatin jälkeen. 

Yhdysvalloissa demokraattien Hillary Clinton selviytyi selvästi vastaehdokastaan republikaanien Donald Trumpia paremmin kaksikon ensimmäisestä vaaliväittelystä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Trump vaikutti hyvin valmistautuneen ja vakuuttavasti sekä tyynesti esiintyneen Clintonin rinnalla höyhensarjalaiselta, Aaltola kuvailee STT:lle.

– Clinton hallitsi faktat, pystyi vastaamaan nopeasti Trumpille ja säilytti aloitteellisuuden.

Ennen väittelyä arvuuteltiin, pystyykö räväkästä esiintymisestä tunnettu Trump hillitsemään itsensä ja hilaamaan esiintymistään tyynemmän asialliseen “presidentilliseen” suuntaan. Aaltolan mukaan tämä ei republikaaniehdokkaalta onnistunut.

– Trumpilta odotettiin, että hän olisi tylsempi ja käyttäisi miedompaa kieltä, mihin hän aluksi pyrkikin. Nopeasti kuitenkin hänen luonteenlaatunsa tuli esiin ja hän alkoi rönsyämään vastauksissaan, Aaltola sanoo.

– Clinton taas oli tavattoman valmistautunut ja pääsi samalla tuomaan esiin yhtä kampanjansa keskusviesteistä, että hän on valmis astumaan myös presidentiksi kauden ensimmäisestä päivästä lähtien.

Trump astui Clintonin virittämiin ansoihin

Trump astui Aaltolan mukaan useaan Clintonin virittämään ansaan ja joutui käyttämään väittelyaikaa puhumalla itselleen epäedullisista aiheista kuten verotietojensa salailusta sekä monista loukkaaviksi koetuista kommenteistaan.

Clinton sen sijaan onnistui Aaltolan mukaan väistelemään itseensä kohdistettuja hyökkäyksiä paremmin. Trump iski Clintonia odotetusti muun muassa sähköpostiskandaalilla. Trump sanoi, että yksityisen sähköpostitilin käyttäminen ulkoministerikaudella oli Clintonilta “pahempaa kuin virhe” ja “tahallista”.

Clinton myönsi tehneensä virheen ja sanoi ottavansa asiasta vastuun.
Aaltolan mukaan asia kuittautui pahoittelulla, eikä Clintonin tarvinnut jäädä puhumaan itselleen epäedullisesta skandaalista pidempään.

Clinton nosti tapetille muun muassa Trumpin aiemmat, naisiin kohdistuneet vähättelevät kommentit. Tämä miellytti varmasti ainakin yhtä Clintonin pää-äänestäjäryhmistä, korkeasti koulutettuja naisia, Aaltola arvioi.

Maltti olisi valttia

Presidenttiehdokkaat kohtaavat väittelyssä vielä kahdesti ennen vaalipäivää.
Aaltolan mukaan Trumpin olisi jatkossa löydettävä esiintymiseensä “ronaldreaganmaista” rauhallisuutta. Nykyinen temperamenttinen esiintyminen vieraannuttanee suurta osaa äänestäjistä, hän arvioi.

Clintonin puolestaan pitäisi pystyä toistamaan ensiväittelyn kaltainen vakuuttavuus vaikuttamatta kuitenkaan robottimaiselta.

– Hänen suuri ongelmansa on ollut, että hänet koetaan vähän automaattimaiseksi.

Lopulta yksittäiset väittelyt tuskin käännyttävät kovin montaa puolensa jo valinnutta, Aaltola sanoo. Väittelyt vaikuttavat kuitenkin siihen, missä valossa ehdokkaiden kampanjat nähdään: kumpi ehdokkaista vaikuttaa olevan hyvässä nosteessa ja kumpi lopulta vaikuttaa todennäköisemmältä voittajalta.

– Sillä on väliä, sillä Yhdysvalloissa on perinteisesti haluttu äänestää voittajaa.

Tulevissa väittelyissä ehdokkaat voivat toisiaan kampittaessaan vielä palata jo kertaalleen pureskeltuihin skandaaleihin – tai sitten esiin voi nousta jotain aivan uutta, Aaltola sanoo.

– Yhdysvalloissa on vielä edessä yllätysten lokakuu.
Salla Salmela, New York

 

AVAINSANAT