Jan Vapaavuori nuiji hallituksen kaupunkipolitiikan maan rakoon: ”Uskooko joku, että maa pärjää paremmin, jos isot kaupungit pärjäävät huonommin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Jan Vapaavuori tapasi tänään Helsingissä politiikan toimittajia.

Huomenna kaikkien virallisten päätösten jälkeen Helsingin pormestarina aloittava Jan Vapaavuori tapasi tänään politiikan toimittajia.

Puheenvuorossaan hän lähti liikkeelle kannoistaan Trumpin irtautumiseen Pariisin ilmastosopimuksesta. Vapaavuori totesi vähemmälle huomiolle jääneen sen, että melkein kaikki USA:n kaupungit sitoutuvat Trumpin päätöksestä huolimatta ilmastomuutoksen vastaiseen työhön, samoin isot yritykset.

Ylipäänsä valta on siirtymässä valtioliselta tasolta isoille kaupungeille, suuryrityksille ja kansalaisjärjestöille, joista hän mainitsi ympäristö- ja kuluttajaliikkeen.

Valta on pirstoutunut tai pirstoutumassa. Tulevaisuudessa kyse on enemmänkin isojen kaupunkien kilpailusta ja yritysten kilpailusta kuin valtioiden kilpailusta.

Kaupunkipoliittinen ulottuvuus loistaa poissaolollaan hallitusohjelmasta.

Kaupunkien vallan kasvusta globaalisti Vapaavuori saapui sujuvasti kotimaiseen politiikkaan. Hän hämmästeli, että saaristolais- ja maaseutupolitiikkaa juhlitaan erilaisin 10-vuotisjuhlin, mutta kaupunkipoliittista ulottuvuutta on vaikea löytää nykyhallituksen ohjelmasta.

Ainoa mikä muistuttaa kaupunkipolitiikasta on puhe cleantechistä ja keinoälystä. Vapaavuori puhui haikeaan sävyyn Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen metropolipoliittisista tavoitteenasetteluista.

Kysymykseen siitä, miksi hallitus epäonnistuu kaupunkipolitiikassa tai sitä ei juuri ole, Vapaavuori totesi, että on tiettyjä puolueita, joille se tuntuu vieraalta ja sitten niitä, joilla on tällä hetkellä näköalattomuutta. Nykyhallituksessa hän luki kokoomuksen näköalattomien piiriin, tätä ennen SDP:n ja vihreät.

Oikeastaan mikään puolue ei ole Vapaavuoren mukaan oikein herännyt valtakunnantasolla kunnolla kaupunkien kehittämiseen. Kokoomuksella ja vihreillä on hänen mielestään eniten ymmärrystä, mutta saavutukset eivät niilläkään ole korkeita.

”Onneton harjoitus.”

Maakuntauudistusta Jan Vapaavuori kuvasi onnettomaksi harjoitukseksi. Sitä hän on kritisoinut aiemminkin. Se sotii hänen mukaansa sitäkin vastaan, että nimenomaan kaupunkien merkitys toimijoina kasvaa. Maakuntaverokin tulee jatkossa, hän uskoo. Muutoin ei voida puhua aidosta itsehallinnosta.

Sote-uudistuksen läpivientiin hän kuitenkin kannusti hallitusta, koska sille on ylipäänsä laaja tarve, olipa malli optimaalinen tai ei.

Vaikka maakuntauudistus tehtäisiin, Vapaavuoren mukaan Helsinki ei siihen kaadu. Turun ja Tampereen puolesta hän oli jonkin verran huolissaan. Ne voivat jäädä muun ympäröivän maakunnan kaappaamiksi, mikä on esimerkiksi elinkeinopolitiikan kannalta huono asia. Isoin huoli kohdistui kuitenkin muuhun Suomeen, vaikka uudistusta tehdään hänen mukaansa köyhien pienten kuntien etu edellä.

– Uskooko joku, että maa pärjää paremmin, jos maan isot kaupungit pärjäävät huonommin, Vapaavuori esitti retorisen kysymyksen.

”Elinkeinohistorian mutkikkain muutos.”

Maakuntauudistus sopii Vapaavuoren mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen mutta ei Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Mitä isompi maakunta, sen vaikeampaa sen toteuttaminen on.

Uudellamaalla sote on hänen mukaansa ”Suomen elinkeinohistorian mutkikkain muutos”. Vaikeusastetta olisi Vapaavuoren mukaan riittävästi, vaikka kaikilla olisi hyvää tahtoa.

Vapaavuoren mielestä Suomessa on liian pitkälle menevä into yhdenmukaistaa hallintorakenteista, hän epäili tämän johtuvan myös perustuslain tulkinnasta.

Pääkaupunkiseudulle väläyteltiin aikanaan erillistä sote-ratkaisua. Vapaavuoren mukaan se olisi vähän kuin olisi tikkaria käytetty naaman edessä, mutta sitten se vedettiin pois. Syytä oli sysissä ja sepissä. Ehkä kaupungin ehdotus ei ollut myöskään tarpeeksi hyvä. Tapahtunut on Vapaavuoren mukaan herättänyt kaupungeissa ”vähemmän hyvää fiilistä”.

Kritiikitöntä kehua ja haukkua.

Vapaavuori antoi ymmärtää, että hän aikoo olla mukana valtakunnan poliittisessa keskustelussa, ihan kunnon profiililla. Vaikka hän on kokoomuslainen, jatkossa työnantaja on kuitenkin Helsingin kaupunki eikä kokoomus, mikä heijastelee hänen kannoissaam. Hän lupasi, että kaupungin linja ei vaihdu hallituksen vaihtuessa.

Helsingin pitää Vapaavuoren mukaan kilpailla Itämeren alueen isojen kaupunkien kanssa ja kansainvälisesti.

Tämän hetken poliittista keskustelua hän moitti epäasialliseksi.

– Hallitus kehuu kritiikittömästi hallitusta ja oppositio haukkuu kritiikittömästi hallitusta.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä Vapaavuori sanoi kannattaneensa niin kauan kun on ollut politiikassa mukana. Tällä hetkellä yhdistyminen ei kuitenkaan ole realistista. Hän on yhteistyön kannalla, se koskee koko Uuttamaata mutta myös Turun ja Tampereen seutuja.

Varapääjohtajaksi mistä puolueesta vain.

Vapaavuori siirtyy Helsingin pormestariksi Euroopan investointipankin EIP:n varapääjohtajan paikalta. EIP:ssä on herrasmiessopimus, että varapuheenjohtajan paikka pysyy samalla maalla, jos kautta on jäljellä yli kaksi vuotta. Nyt on.

Sitä, kuka häntä EIP:ssä seuraa, hän käski kysymään Petteri Orpolta tai Juha Sipilältä. Vapaavuoren mukaan ketään ei ole rajattu pois, seuraaja voi olla kokoomuksesta, muusta puolueesta, sitoutumaton tai kuka vain sopiva.

Presidentti Niinistön presidentinvaalikampanjassa tuleva pormestari sanoi olevansa mukana, jos pyydetään. Hän kuitenkin katsoi, ettei näe luontevaksi, että joku pyytäisi häntä kampanjassa keskeiseen rooliin.

Helsingin suurmoskeijaan Vapaavuorella on kielteinen kanta. Asia kuitenkin etenee normaalisti kaupungin päätöksenteon rattaissa. Vapaavuori pyrkii kuitenkin vaikuttamaan, että kielteinen kanta sen rakentamiseen voittaisi.

Otsikkoa korjattu klo 16:15. ”Nuiji” muutettu oikeaan muotoon.

”Sekavaa, lyhytnäköistä” – lapsiasiavaltuutettu rusikoi perhepolitiikan ja vaatii kansallista strategiaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perhevapaauudistuksen kariutuminen kuvastaa Suomen kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan, arvioi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsi- ja perhepolitiikka on Kurttilan mukaan sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät sirpaleisiksi ja lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun.

– Hallitus oli käytännössä valmistellut uudistusta vain noin viisi kuukautta, hän huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

Kurttila esittää, että Suomeen tulisi laatia kansallinen strategia lapsipolitiikasta. Sen perustana olisi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Lapsiasiavaltuutettu antoi tänään eduskunnalle kertomuksen perhepolitiikasta ja lasten hyvinvoinnin tilasta. Katsauksen mukaan enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on voimakasta. Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

– Maahanmuuttajataustaisista pojista noin kolmannes sanoo, että olen yksinäinen, minulla ei ole yhtään läheistä ystävää. Joka kahdeksannen pojan kohdalla joudutaan toteamaan, että hän on toiminnallisesti lukutaidoton, Kurttila sanoo.

– Suomessa on voimakas keskiarvon harha. Kun keskimäärin asiat ovat aika hyvin, silloin ei hyvinvoinnin vajeisiin tarvitse pysähtyä. Tämä on kohtalonkysymys: riittääkö suuren enemmistön hyvinvointi vai pyritäänkö nostamaan systemaattisesti niitä, joilla menee heikommin?

Keskustelua aiheesta

”Olen täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä” – Pääministeri Sipilä purkaa hallituksen 1 000 päivää

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tulee tänään täyteen tuhat päivää. Sipilä avaa omia tuntemuksiaan hallituksen johtamisesta Suomenmaassa julkaistussa blogikirjoituksessa.

Hänen mukaansa hallitus on saanut han­ka­las­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta ja ko­vis­ta epäi­lyis­tä sekä vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta 1 000 päi­väs­sä hyvän muu­toksen ai­kai­sek­si.

– Stra­te­gi­nen hal­li­tu­soh­jel­ma on osoit­ta­nut toi­mi­vuu­ten­sa. Tu­lok­set pu­hu­vat puo­les­taan.

Eri­tyi­sen iloi­nen Sipilä kertoo olevansa työl­li­syys­ke­hi­tyk­ses­tä. Eilen uutisoitiin, että Suomen työl­li­syy­sas­te lähestyy hallituksen 72 prosentin tavoitetta ja on tällä hetkellä 70,9 %.

– Lu­vut ovat kor­keim­mal­la ta­sol­la 27 vuo­teen. Työl­li­syys pa­ra­nee koko maas­sa. Tämä ja li­sään­ty­neet in­ves­toin­nit ovat kes­tä­vää alu­e­po­li­tiik­kaa.

– Vel­kaan­tu­mi­nen on jo tait­tu­nut, ve­ro­as­te las­ke­nut ja suu­ret uu­dis­tuk­set ete­ne­vät. Ve­lak­si elä­mi­nen jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa lop­puu suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.

Sipilä toteaa, että Suomi ei ole pel­käs­tään päässyt Eu­roo­pan ta­lous­kas­vuun mu­kaan, vaan on nyt Eu­roo­pan kär­ki­kas­tis­sa. Sipilä ei kuitenkaan ota kantaa tämän enempää useiden tutkijoiden esittämään näkemykseen, jonka mukaan Suomen talouskasvu johtuu juuri maailmantalouden vetovoimasta.

Iloi­nen Sipillä kertoo olevansa myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän pie­ne­ne­mi­ses­tä.

– Joka nel­jän­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työt­tö­myys on päät­ty­nyt.

Sipilä kuvaa lisäksi, kuinka hallitus on onnistunut muun muassa normien purkamisessa, joka alkaa näkyä ihmisten arjessa. Toisaalta hän ei kuitenkaan kiinnitä huomiota esimerkiksi hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen kaatumiseen.

– Eu­roo­pan suu­ret krii­sit ovat hel­pot­ta­neet. Suo­mi on ol­lut ak­tii­vi­nen vai­kut­ta­ja suu­riin ky­sy­myk­siin. Esi­mer­kik­si puo­lus­tu­syh­teis­tön sy­ven­tä­mi­ses­sä nä­kyy Suo­men vah­va kä­den­jäl­ki, sa­moin kuin di­gi­ta­li­soin­nis­sa ja kei­no­ä­lyn ot­ta­mi­ses­sa EU:n agen­dal­le, hän kirjoittaa lisäksi.

Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu.

Sipilä muistuttaa olevansa täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä.

– Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu tai saa­vu­te­taan. Täl­lä pe­rus­teel­la tein pää­tök­sen ol­la ke­säl­lä puo­lu­e­ko­kouk­sen käy­tet­tä­vis­sä.

– Nyt kat­som­me vah­vas­ti eteen­päin. Mi­ten löy­däm­me li­sää nii­tä kei­no­ja, mil­lä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen pää­see osal­li­sek­si pa­ran­tu­nee­seen ti­lan­tee­seen. Hallituksen tu­hat en­sim­mäis­tä päi­vää ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­mi­nis­te­ri­nä ovat ol­leet ras­kaat. Mut­ta saa­vu­te­tut tu­lok­set pal­kit­se­vat ja an­ta­vat us­koa eteen­päin.

Sipilä muistaa myös kiittää keskustan kenttäväkeä kannatuksesta.

– Se on aut­ta­nut jak­sa­maan vai­kei­na päi­vi­nä.

”Monissa perheissä korkeat maksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin ja ulosottoon” – Sd-kansanedustajalta kirjallinen kysymys soten asiakasmaksuista

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee aiotaanko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja alentaa sote-uudistuksen yhteydessä.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990, Taavitsainen perustelee.

– Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk. ) hallitus on mahdollistanut kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noin 30 prosentin korottamisen.

Hän huomauttaa, että asiakasmaksujen korotuksien lisäksi hallitus on päättänyt korottaa lääkkeiden ja matkojen omavastuita.

– Sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne kokonaan, Taavitsainen katsoo.

Hän korostaa, työttömyydestä kärsivät perheet ovat korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yksi suurin kärsijä, samoin kuin pienituloiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja vammaiset.

– Monissa perheissä korkeat tasamaksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin, velkaantumiseen ja ulosottoon.

– Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta.

Asiakkaan oikeutta asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta.

Taavitsainen kiinnittää kirjallisessa kysymyksessään huomiota myös siihen, kuinka eri puolilta Suomea on tullut ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole saaneet lainmukaista kohtelua vedotessaan asiakasmaksulain 11 pykälässä mainittuun mahdollisuuteen potilas- ja asiakasmaksujen tilapäisestä alentamista tai perimättä jättämisestä.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta, Taavitsainen toteaa.

– Miten ministeri aikoo varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia mahdollisuuksistaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksuihin huojennusta, hän kysyykin hallitukselta.

”Uudistus, jota kukaan ei halua tai kaipaa ajetaan sen kaatumisen pelosta läpi” – Kansanedustaja pitää maakuntavaalien aikataulua keskustan ”kyynisenä valtapelinä”

Kuva: Anders Adlercreutzin kotisivut

Ajaessaan maakuntavaaleja lokakuulle, Suomi toimii vastoin Euroopan neuvoston suosituksia, joiden mukaan lainsäädännön tulisi olla valmiina vähintään vuotta ennen vaaleja, kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) toteaa blogissaan.

− Ehdokkaat tulee nimetä ennen kuin tiedämme maakuntien lopulliset tehtävät. Lakipaketti valmistuu reilu kolme kuukautta ennen vaaleja, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan – ja harvoin näin tapahtuu, kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kirjoittaa.

– Maakuntavaalit pidetään lokakuussa. Näin pääministeri on päättänyt ja oikeusministeriössä valmistaudutaan vaalijärjestelyihin tiukasta aikataulusta huolimatta.

Adlercreutzin mielestä maakuntavaalit pitäisi yhdistää eduskuntavaalien kanssa.

− Keskusta vaikuttaa olevan yksin sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan uusi hallintotaso. He ovat tästä tietoisia, ja sen takia juuri Keskusta haluaa väkisin vääntää vaaliaikataulun tiukaksi.

– Pelätään yksinkertaisesti sitä, että seuraava hallitus ei jatkaisi maakuntauudistuksen läpiviemistä. Tämä on äärimmäisen kyyninen suhtautuminen itsenäisen Suomen suurimpaan uudistukseen.

Hän jatkaa vielä twitterissä toteamalla, että ”maakuntavaalien aikataulu on kyynistä valtapeliä keskustalta”.

Kansanedustaja huomauttaa, että sote- ja maakuntauudistukseen on kohdistunut paljon kritiikkiä. Kun julkinen keskustelu on keskittynyt pääosin valinnanvapauteen terveydenhuollossa, varsinainen maakuntauudistus on päässyt helpolla, hän arvioi.

Ei ole kestävää lainsäädäntöä.

– Näin, vaikka uudistuksella on suuri vaikutus paikallisdemokratiaan, paikallisten palveluiden saatavuuteen, kaupunkien elinvoimaan ja koko julkisen sektorin kustannusrakenteeseen, Adlercreutz kirjoittaa.

− Ei ole kestävää lainsäädäntöä ajaa läpi näin huonosti valmisteltua uudistusta, jolla on näin heikko tuki. Tämän lisäksi vaalit halutaan järjestää ennenaikaisesti omien suosituksiemme vastaisesti. Tämä on suorastaan edesvastuutonta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Uudellamaalla maakunnan tulee tehdä leikkauksia 300 miljoonan euron edestä, Adlercreutz esittää.

− Tässä on kyse isoista kysymyksistä, jotka ansaitsevat huolellisen prosessin ja kohtuullisen aikataulun vaalien järjestämiseksi.

Lapsiasiavaltuutettu eduskuntaan – arvioi ensimmäistä kertaa Arkadianmäellä lasten hyvinvoinnin tilaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi tänään eduskunnalle perhepolitiikkaa ja lasten hyvinvointia.

Valtuutettu antaa katsauksen Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta eduskunnalle nyt ensimmäistä kertaa.

Kurttilan odotetaan esimerkiksi kommentoivan juuri kariutunutta perhevapauudistusta.

Vastedes lapsiasiavaltuutettu antaa eduskunnalle tilannekatsauksen Suomen lasten olosuhteista joka neljäs vuosi.