tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Jan Vapaavuori nuiji hallituksen kaupunkipolitiikan maan rakoon: ”Uskooko joku, että maa pärjää paremmin, jos isot kaupungit pärjäävät huonommin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Jan Vapaavuori tapasi tänään Helsingissä politiikan toimittajia.

Huomenna kaikkien virallisten päätösten jälkeen Helsingin pormestarina aloittava Jan Vapaavuori tapasi tänään politiikan toimittajia.

Puheenvuorossaan hän lähti liikkeelle kannoistaan Trumpin irtautumiseen Pariisin ilmastosopimuksesta. Vapaavuori totesi vähemmälle huomiolle jääneen sen, että melkein kaikki USA:n kaupungit sitoutuvat Trumpin päätöksestä huolimatta ilmastomuutoksen vastaiseen työhön, samoin isot yritykset.

Ylipäänsä valta on siirtymässä valtioliselta tasolta isoille kaupungeille, suuryrityksille ja kansalaisjärjestöille, joista hän mainitsi ympäristö- ja kuluttajaliikkeen.

Valta on pirstoutunut tai pirstoutumassa. Tulevaisuudessa kyse on enemmänkin isojen kaupunkien kilpailusta ja yritysten kilpailusta kuin valtioiden kilpailusta.

Kaupunkipoliittinen ulottuvuus loistaa poissaolollaan hallitusohjelmasta.

Kaupunkien vallan kasvusta globaalisti Vapaavuori saapui sujuvasti kotimaiseen politiikkaan. Hän hämmästeli, että saaristolais- ja maaseutupolitiikkaa juhlitaan erilaisin 10-vuotisjuhlin, mutta kaupunkipoliittista ulottuvuutta on vaikea löytää nykyhallituksen ohjelmasta.

Ainoa mikä muistuttaa kaupunkipolitiikasta on puhe cleantechistä ja keinoälystä. Vapaavuori puhui haikeaan sävyyn Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen metropolipoliittisista tavoitteenasetteluista.

Kysymykseen siitä, miksi hallitus epäonnistuu kaupunkipolitiikassa tai sitä ei juuri ole, Vapaavuori totesi, että on tiettyjä puolueita, joille se tuntuu vieraalta ja sitten niitä, joilla on tällä hetkellä näköalattomuutta. Nykyhallituksessa hän luki kokoomuksen näköalattomien piiriin, tätä ennen SDP:n ja vihreät.

Oikeastaan mikään puolue ei ole Vapaavuoren mukaan oikein herännyt valtakunnantasolla kunnolla kaupunkien kehittämiseen. Kokoomuksella ja vihreillä on hänen mielestään eniten ymmärrystä, mutta saavutukset eivät niilläkään ole korkeita.

”Onneton harjoitus.”

Maakuntauudistusta Jan Vapaavuori kuvasi onnettomaksi harjoitukseksi. Sitä hän on kritisoinut aiemminkin. Se sotii hänen mukaansa sitäkin vastaan, että nimenomaan kaupunkien merkitys toimijoina kasvaa. Maakuntaverokin tulee jatkossa, hän uskoo. Muutoin ei voida puhua aidosta itsehallinnosta.

Sote-uudistuksen läpivientiin hän kuitenkin kannusti hallitusta, koska sille on ylipäänsä laaja tarve, olipa malli optimaalinen tai ei.

Vaikka maakuntauudistus tehtäisiin, Vapaavuoren mukaan Helsinki ei siihen kaadu. Turun ja Tampereen puolesta hän oli jonkin verran huolissaan. Ne voivat jäädä muun ympäröivän maakunnan kaappaamiksi, mikä on esimerkiksi elinkeinopolitiikan kannalta huono asia. Isoin huoli kohdistui kuitenkin muuhun Suomeen, vaikka uudistusta tehdään hänen mukaansa köyhien pienten kuntien etu edellä.

– Uskooko joku, että maa pärjää paremmin, jos maan isot kaupungit pärjäävät huonommin, Vapaavuori esitti retorisen kysymyksen.

”Elinkeinohistorian mutkikkain muutos.”

Maakuntauudistus sopii Vapaavuoren mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen mutta ei Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Mitä isompi maakunta, sen vaikeampaa sen toteuttaminen on.

Uudellamaalla sote on hänen mukaansa ”Suomen elinkeinohistorian mutkikkain muutos”. Vaikeusastetta olisi Vapaavuoren mukaan riittävästi, vaikka kaikilla olisi hyvää tahtoa.

Vapaavuoren mielestä Suomessa on liian pitkälle menevä into yhdenmukaistaa hallintorakenteista, hän epäili tämän johtuvan myös perustuslain tulkinnasta.

Pääkaupunkiseudulle väläyteltiin aikanaan erillistä sote-ratkaisua. Vapaavuoren mukaan se olisi vähän kuin olisi tikkaria käytetty naaman edessä, mutta sitten se vedettiin pois. Syytä oli sysissä ja sepissä. Ehkä kaupungin ehdotus ei ollut myöskään tarpeeksi hyvä. Tapahtunut on Vapaavuoren mukaan herättänyt kaupungeissa ”vähemmän hyvää fiilistä”.

Kritiikitöntä kehua ja haukkua.

Vapaavuori antoi ymmärtää, että hän aikoo olla mukana valtakunnan poliittisessa keskustelussa, ihan kunnon profiililla. Vaikka hän on kokoomuslainen, jatkossa työnantaja on kuitenkin Helsingin kaupunki eikä kokoomus, mikä heijastelee hänen kannoissaam. Hän lupasi, että kaupungin linja ei vaihdu hallituksen vaihtuessa.

Helsingin pitää Vapaavuoren mukaan kilpailla Itämeren alueen isojen kaupunkien kanssa ja kansainvälisesti.

Tämän hetken poliittista keskustelua hän moitti epäasialliseksi.

– Hallitus kehuu kritiikittömästi hallitusta ja oppositio haukkuu kritiikittömästi hallitusta.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä Vapaavuori sanoi kannattaneensa niin kauan kun on ollut politiikassa mukana. Tällä hetkellä yhdistyminen ei kuitenkaan ole realistista. Hän on yhteistyön kannalla, se koskee koko Uuttamaata mutta myös Turun ja Tampereen seutuja.

Varapääjohtajaksi mistä puolueesta vain.

Vapaavuori siirtyy Helsingin pormestariksi Euroopan investointipankin EIP:n varapääjohtajan paikalta. EIP:ssä on herrasmiessopimus, että varapuheenjohtajan paikka pysyy samalla maalla, jos kautta on jäljellä yli kaksi vuotta. Nyt on.

Sitä, kuka häntä EIP:ssä seuraa, hän käski kysymään Petteri Orpolta tai Juha Sipilältä. Vapaavuoren mukaan ketään ei ole rajattu pois, seuraaja voi olla kokoomuksesta, muusta puolueesta, sitoutumaton tai kuka vain sopiva.

Presidentti Niinistön presidentinvaalikampanjassa tuleva pormestari sanoi olevansa mukana, jos pyydetään. Hän kuitenkin katsoi, ettei näe luontevaksi, että joku pyytäisi häntä kampanjassa keskeiseen rooliin.

Helsingin suurmoskeijaan Vapaavuorella on kielteinen kanta. Asia kuitenkin etenee normaalisti kaupungin päätöksenteon rattaissa. Vapaavuori pyrkii kuitenkin vaikuttamaan, että kielteinen kanta sen rakentamiseen voittaisi.

Otsikkoa korjattu klo 16:15. ”Nuiji” muutettu oikeaan muotoon.

Rinne esittänyt presidentille laajamittaista keskustelua sisäisen turvallisuuden vahvistamisesta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kommentoinut Turun puukotuksia Twitterissä ja Facebookissa.

– Järkyttäviä tapahtumia Turussa. Näin ei pitäisi tapahtua missään eikä mistään syystä, Rinne kommentoi aiemmin heti ensitietojen jälkeen.


Myöhemmin hän on päivittänyt käyneensä keskustelun tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoo.

– Syvä osanottoni uhrien omaisille, hän jatkaa.


Myös muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on tviitannut asiasta:

Turun keskustassa puukotettiin ainakin kahdeksaa ihmistä, joista kaksi on kuollut, kertoi poliisi tiedotustilaisuudessa. Poliisin mukaan epäilty tekijä on sairaalahoidossa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärin mukaan sairaalaan saapui yhteensä yhdeksän haavoittunutta, joista yksi kuoli.

STT kertoo, että viranomaiset eivät vielä kommentoineet tapahtumien tarkempaa kulkua, esimerkiksi sitä, missä toinen uhreista oli kuollut.

Keskustelua aiheesta

Kristillisdemokraattien puoluekouksessa ei pidetty kannatuspuheenvuoroja – Sari Essayah sai kuitenkin raikuvat aplodit

Kuva: Lehtikuva

Kristillisdemokraattien puheenjohtajana jatkaa odotetusti Sari Essayah. Asiasta päätti kristillisdemokraattien puoluekokous tänään Seinäjoella.

Istuvalla puheenjohtajalla ei ollut vastaehdokkaita. Puoluekokouksessa ei kuultu tästä syystä edes kannatuspuheenvuoroja.

Essayah on johtanut kristillisdemokraatteja kaksi vuotta. Kaudet kestävät kaksi vuotta.

Essayah sai raikuvat aplodit kokousväeltä.

Keskustelua aiheesta

Suurista puolueista SDP:ssä naiset nousevat herkimmin kuntapäättäjien huipulle, vasemmistoliiton valtuustopomoista yksikään ei ole nainen

Aiemmin viikolla kerrottiin, että kuntien valtuustoihin on valittu naispuheenjohtajia ennätyksellisen paljon. Asia kävi ilmi Kuntaliiton selvityksestä, joka kattaa kaikki Manner-Suomen 295 kunnan ykköspuheenjohtajat. Kaikkiaan 39 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista on naisia. Naisten osuus nousi edelliseen valtuustokauteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä.

– Naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on noussut jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien, jolloin se oli 16 prosenttia. Tämän vaalikauden alussa naispuheenjohtajien osuus on saavuttanut valtuustoon valittujen naisvaltuutettujen osuuden, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoi tiedotteessa.

 

Demokraatti tilasi puoluekohtaiset tiedot Kuntaliitosta. Kun tarkastellaan tilannetta puolueittain, kuinka suuri osuus puheenjohtajapaikoista on naisilla ja miehillä, havaitaan suuria eroja puolueiden välillä. Suurista kuntapuolueista SDP:n naisilla on korkein osuus valtuuston puheenjohtajista. 65 valtuuston puheenjohtajasta lähes puolet, 48 %, on naisia. Osuus on kasvanut neljässä vuodessa peräti 16 prosenttiyksiköllä.

Keskustalla on peräti 141 valtuuston puheenjohtajaa ja heistä 38 % on naisia. Myös keskutalla naisten osuus on nousussa. Kokoomuksen 51 puheenjohtajasta 37 % on naisia, ja prosenttiosuus on kasvussa. SDP:tä korkeampaan naisten prosenttilukuun yltää vain vihreät, mutta sillä on valtuuston puheenjohtajia ainoastaan 5, joista 3 on naisia. Vasemmistoliiton erikoisuus on siinä, että sen yhdeksästä valtuuston puheenjohtajasta yksikään ei ole nainen.

 

Kunnanhallituksen puheenjohtajissa asetelma on samankaltainen. Suurista kuntapuolueista jälleen SDP:ssä naisten osuus on korkein. SDP:llä on tarjota 43 kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, joista 42 % on naisia. Prosenttiosuus on noussut neljässä vuodessa 7 prosenttiyksiköllä.

Kokoomuksen 46 puheenjohtajasta tasan kolmannes on naisia, keskustan hulppeasta 173 kaupunginhallituksen puheenjohtajasta 27 % on naisia. Vasemmistoliiton kaikki kolme kaupunginhallituksen puheenjohtajaa ovat vuorostaan naisia, vihreiden ainoa puheenjohtaja on nainen.

Perussuomalaisilla ei ole yhtään naista kaupunginhallituksen tai -valtuuston johdossa. Kaikki kuusi paikkaa ovat miehillä.

Kaikkien valtuustojen puheenjohtajista 48 prosenttia on keskustapuolueella. Keskustan hallussa olevat puheenjohtajuudet ovat hieman vähentyneet kahdesta edellisestä valtuustokaudesta. Hallituksen puheenjohtajan paikoista puolueella on 59 prosenttia. Osuus on kasvanut kahdesta edellisestä valtuustokaudesta.

SDP:llä valtuuston puheenjohtajien osuus on 22 prosenttia ja kokoomuksella 17 prosenttia. SDP:llä osuus on hieman kasvanut, mutta kokoomuksella on pysynyt suhteellisen samana vuonna 2009 alkaneesta valtuustokaudesta.

Kokoomuksella hallituksen puheenjohtajapaikoista on 16 prosenttia ja SDP:llä 15 prosenttia. Molemmilla osuudet ovat vähentyneet vuodesta 2009.

”Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin” – Harkimo sivaltaa säälimättömästi: ”Heillä ei ole oikeastaan mitään”

Kuva: EHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo arvioi tylyin sanankääntein kokoomuksen hallituskumppania. Hänen mukaansa ”Sininen vaihtoehto” on puolue, joka kyhättiin yhteen hätiköiden.

”Heiltä puuttuvat viesti, markkinarako ja suunnitelmallisuus. Heillä ei oikeastaan ole mitään. Heidän pääviestinsä oli alussa, että he eivät kannata Halla-ahon rasistista linjaa – jonka he olivat ennen hyväksyneet. Välillä he ovat macronilaisia ja välillä heillä on hallitusohjelma ja nyt viimeksi he ovat keksineet keskiluokan – varmaan siksi, että he olivat kuulleet jonkun analyysin, jonka mukaan Donald Trump valittiin presidentiksi keskiluokan avulla.”

Tämä näytelmä ei vielä ole loppu.

Harkimo avautuu aiheesta blogikirjoituksessaan.

”Jos olen jotain oppinut markkinoinnista ja saavutuksista ylipäänsä, niin tämän: et voi saavuttaa mitään vain vastustamalla jotakin tai jotakuta toista. Pitää olla jotain omaa. Sinisellä vaihtoehdolla omaa on tällä hetkellä vain 1,6 prosentin kannatus, joka sekin mahtuu virhemarginaaliin. Eli käytännössä heillä ei ole edes kannatusta.”

Myös Harkimo on huomannut, kuinka puolustusministeri Jussi Niinistö väläytti jo, että he voisivat mennään yhteen keskustan kanssa. Harkimon mukaan se tarkoittaisi uusia hallitusneuvotteluja.

”Yksi asia on selvä: jotain tuon uuden vaihtoehdon pitää tehdä. Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin. Tämä näytelmä ei vielä ole loppu. Ja veikkaan myös, että moni näyttelijä teki virhearvion suostuessaan rooliinsa.”

Naton laivasto-osasto vierailee Helsingissä

Naton laivasto-osasto vierailee Helsingissä kuluvan kuun lopulla. Laivasto-osasto koostuu neljästä aluksesta. Johtoaluksena toimii norjalainen fregatti Otto Sverdrup. Muut alukset ovat kanadalainen fregatti Charlottetown, portugalilainen fregatti Francisco de Almeida sekä saksalainen tankkeri Rhön.

Samalla myös Naton merikomponentin johtoesikunnan komentaja, vara-amiraali Clive Johnstone vierailee Suomessa.

Osa aluksista on avoinna yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. elokuuta.