tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Jännärikirjailijan salaromaanista tehty kohuelokuva on sensuelli kuvaus naamioista luopumisesta

Tienristeyksessä. Valokuvaaja Therese (Rooney Mara) rakastuu epäsovinnaisesti.
Todd Haynes ohjasi Patricia Highsmithin kirjasta lesborakkauden kuvauksen.

Suomessa vain televisiossa esitetty AIDS-vertaus Safe (1995) lienee yksi 1990-luvun tuntemattomimmista amerikkalaisista mestariteoksista ainakin suurelle yleisölle. Sen ohjaaja Todd Haynes on erikoistunut sittemmin tunteellisemmin virittyneisiin värikylläisiin epookkeihin ainakin omaksi harmikseni, mutta teemat kehollisuudesta, seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta ovat pysyneet hänen teostensa keskiössä näihin päiviin saakka.

Identiteettikysymykset ylipäänsä kiinnostavat homoseksuaalia elokuvantekijää, jonka teoksissa pääosassa on korostuneen useasti nainen. Kenties henkilökohtaisista syistäkin hän on halunnut hakeutua toistuvasti heikomman osaan, josta moni turvalliseksi koettu sosiaalinen rakennelma paljastaakin kääntöpuolensa ja rajoitteensa.

Jopa Bob Dylanista kertovassa elämäkertaelokuvassa I´m Not There (2007) yksi kuudesta muusikkolegendaa tulkitsevasta näyttelijästä on Cate Blanchett. Australialaistähti on nimiroolissa myös Haynesin uudessa elokuvassa. Hänen vastanäyttelijänään on amerikkalainen Rooney Mara, joka tunnetaan parhaiten Miehet jotka vihaavat naisia -opuksen amerikkalaisfilmatisoinnista. Heidän roolisuorituksensa muodostavat teoksen emotionaalisen ytimen.

Cannesin filmijuhlilla ensiesitetty Carol (2015) on eräänlainen sisarteos ohjaajan aiemmalle lähiöelokuvalle Kaukana taivaassa (2002), jossa puitiin niinikään amerikkalaisen unelman kaksinaamaisuutta, seksuaalista suuntautuneisuutta, luokkaristiriitoja ja yhteisön kuristavaa painetta. Paljon mahdollista, että päähenkilön nimi on myös tietoinen viittaus Julianna Mooren yksinäiseen ja pelastusta etsivään hahmoon Safe-elokuvan Carol Whitena.

Tapahtumat täsmentyvät vasta elokuvan loppupuolella 1950-luvun alkuun, mutta sen virheetön visuaalinen tyyli leiskuvine puvustuksineen ja lavastuksen yksityiskohtineen on paljastanut aikakauden jo paljon aikaisemmin. Heti avauskohtaus ravintolassa hehkuu sisäistynyttä kaunotaidetta ja pienten eleiden jännitettä.

ELOKUVA:
Carol
Ohjaus: Todd Haynes
Pääosissa: Cate Blanchett, Rooney Mara, Kyle Chandler, Jake Lacy, Sarah Paulson
2015, 118 minuuttia
Teos perustuu jännityskirjailijana tunnetun Patricia Highsmithin teokseen The Prince of Salt, jonka hän kirjoitti salanimellä Claire Morgan. Kyse ei siis ole Lahjakkaan herra Ripleyn kaltaisesta rikollisen elämänvalheen kuristavasta kuvauksesta vaan pehmeämmin muotoillusta naamioleikistä, jossa varakas kotirouva pyristelee eroon porvarillisesta paratiisista tutustuttuaan tavaratalon nuoreen myyjättäreen.

Toista viulua soittava aviomies (Kyle Chandler) asettuu tietysti poikkiteloin onnensa kätkemään joutuvan parin romanssin tielle.

Kyle Chandler ja Cate Blanchett.

 

Haynesin sensuelli silmä ydinperheen turhauttaviin kulisseihin tuntuu silti varovaiselta ja täsmentymättömältäkin. En osaa ottaa elokuvaa yhteiskuntakriittisenä, vaikka lesbonaisen oikeuksia tallotaan systeemin joka portaalla. Sitä voi selittää aran Theresen huoneiden nurkilta ja kulmien alta pälyilevä viaton näkökulma. Melodraamanakaan se ei hurjistu esittämään rohkeita väitteitä tai alleviivaamaan sanomaansa repäisevillä kamerankieputuksilla.

Orastavan rakkauden parhaassa visualisoinnissa naiset ottavat hatkat autollaan, ja onni näyttää hetken mahdolliselta. Kun matka toistuu ja romanssi viimein lihallistuu, Haynesin kamera ei kerro paljoakaan. Aki Kaurismäki onkin joskus sanonut, että rakastelua on mahdoton kuvata onnistuneesti, eikä hän siksi edes yritä.

Vaikka ajan normisto puristaa romanssin ahtaalle ja perheenäidin raskaiden valintojen äärelle, teos haluaa säilyttää optimismin. Haynesin teos on kirjalle uskollinen. Sitä myötä syntyy turhauttava ristiriita, sillä jo Carolin ja Theresen epätasa-arvoinen suhde saa epäilemään heidän tulevaisuuttaan. Kuvan avaaminen laajempaan sosiaaliseen yhteisöön myös Carolin osalta voisi auttaa, mutta siitä elokuva pidättäytyy.

Lopun ravintolajakso on silti kerronnan huipennus: katseen, liikkeen ja odotuksen viipyilevää tanssia, joka päättyy kauniiseen tarkennukseen, silmien ja kenties sydämenkin lukitukseen.

Korjattu: Rooney Mara ei ole britti vaan amerikkalainen.

AVAINSANAT

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kritisoi marinoituja lihoja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jari Leppä ei itse osta valmiiksi marinoituja lihoja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, etteivät kaupassa myytävien valmiiksi marinoitujen lihojen merkinnät eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin kunnossa.

– Marinadien merkinnät eivät ole tällä hetkellä riittävän kattavat, jotta kuluttaja pystyisi tekemään valinnan. Ennen kaikkea se on kaupan asia panna kuntoon nämä asiat ja totta kai, kun esimerkiksi näitä kaupan omia tuotemerkkejä tehdään, määritellä se, että siellä kerrotaan kaikkien lihaa sisältävien tuotteiden osalta, mistä liha tulee.

Lepän mukaan pitää kertoa myös se marinadissa olevan lihan laatu.

– Se on asia, jossa kuluttajalla pitää olla aito valinnanmahdollisuus. Se on kaiken a ja o. Jotta aito valinnanmahdollisuus on, kuluttajan pitää tietää asiat tarkasti.

– Se on tosi tärkeää informaatiota myös kansanterveyden näkökulmasta, että onko noudatettu suomalaisen eläinsuojelulain minimivaatimuksia. Lisäksi onko liha tuotettu hormoneilla ja onko käytetty antibiootteja ruokinnassa – meillä Suomessahan nämä ovatkin kiellettyjä.

Jari Leppä ei itse käytä valmiiksi marinoituja lihoja.

– Minä marinoin sitten itse, millä marinoin, kotimaista lihaa.

Hän ei kuitenkaan olisi poistamassa kaupoista marinoituja lihoja.

– Jos kuluttajat haluavat ostaa, kyllä minusta niitä voi tarjota. Mutta sillä ei saa hämätä sitä, mitä se tavara on.

Keskustelua aiheesta

Rinne vaatii perustuslakivaliokunnalle työrauhaa: ”Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Nyt pitää antaa työrauha perustuslakivaliokunnalle käsitellä asiaa asianmukaisesti ja juridisilla perusteilla. Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys ympäriltä ja antaa perustuslakivaliokunnan tehdä tehtävänsä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa ja muistuttaa, että vasta sen jälkeen on arvioinnin aika.

Hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat tänään alkaneet kiistellä julkisesti sote-valinnanvapauslainsäädännön etenemisestä. Perustuslakivaliokunta työstää sote- ja maakuntalaeista paraikaa lausuntoa, jonka on määrä valmistua tällä viikolla.

– Nyt tuntuu, että tässä on hallituksen sisällä niin kovat jännitteet, että se pyrkii heijastumaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, oppositiojohtaja Rinne huolehtii Demokraatille.

Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko esitti tänään Lännen Mediassa, että maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

Ministerin haastatteluun reagoi voimakkaasti esimerkiksi keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään Risikon ehdotus on käsittämätön, koska maakuntalain kohdalla ei ole perustuslaillisia ongelmia.

– Ministeri Risikon tapa ehdollistaa hallituksen tärkeimmän uudistuksen toteuttaminen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi, Vanhanen sanoi.

Rinne maakuntavaaleissa: Ei vaikuta tammikuulta.

Työrauhaa perustuslakivaliokunnalle vaativa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että eduskunta päättää omat työtarpeensa vasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan lausunto saadaan ensin ulos.

Iso kysymys on myös, myöhästyykö sote- ja maakuntapaketti niin paljon, että tammikuun maakuntavaalit eivät toteutuisikaan.

– Meidän mielestä se on ollut koko ajan vähän kyseenalaista tammikuuhun laittaa. Euroopan neuvostolla on suositukset siitä, että vuoden pitäisi olla lainsäädäntö voimassa, ennen kuin vaaleja järjestetään, ja nyt ollaan kaukana siitä, Rinne sanoo.

Koska vaalit pitäisi pitää?

– Jos ylipäätään maakuntavaaleja tarvitaan, niiden aika ei varmaan tuossa tammikuussa nyt näyttäisi olevan, hän vastaa.

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään katsoneet, että valinnanvapauteen ja pakkoyhtiöittämiseen liittyy sotessa suuria ongelmia. Juuri ne ovat nyt perustusvaliokunnasta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aiheuttamassa isoimmat vaikeudet, mikä on saanut myös hallituspuolueet entistä voimakkaammin keskenään napit vastakkain.

Haatainenkin rauhoittelee hallituksen sisäistä kiistaa ja toivoo yhteistyötä.

Rinteen tavoin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen toivoo eduskunnalle työrauhaa.

– Rauhoittelisin tätä keskustelua. Nämä ristiriidat näyttävät nyt olevan hallituksen sisällä kovasti, hän sanoo Demokraatille.

Haatainen toivoo, että soteen haettaisiin yhdessä ratkaisua. Viime hallituskaudella asiaa valmisteltiin parlamentaarisesti.

– Etsitään se ratkaisu, koska soten ratkaisun löytäminen on tärkeää. Mutta ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joita ei voi sitten myöhemmin perua, Haatainen sanoo ja viittaa hallituksen kaavailemaan yhtiöittämismalliin.

Haatainen odottaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

– Kun se saadaan, sosiaali- ja terveysvaliokunta alkaa heti käsitellä sitä. Käymme sen huolella läpi. Sitten päätämme, mitä se edellyttää ja mitä tämän kanssa jatketaan. Jatkoaskelmerkit riippuvat nyt siitä lausunnosta.

Haatainen sanoo, ettei pysty ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, voidaanko kokoomusministeri Risikon katsoa painostaneen perustuslakivaliokuntaa.

– En ole perustuslakivaliokunnassa.

Siirtyvätkö maakuntavaalit?

– Riippuu siitä, mikä (perustuslakivaliokunnan) lausunnon sisältö on. Jos isosti pitää mennä uudelleenvalmisteluun, silloin aikataulu näyttäytyy entistä entistä vaikeampana, Haatainen toteaa.

Vanhanen selvitti lausuntoaan.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) painotti tänään eduskunnassa sanamuotojaan siinä, mitä hän oli sanonut Paula Risikon toiminnasta, joka siis Vanhasen mukaan ”voidaan tulkita” perustuslakivaliokunnan painostamiseksi.

– Minusta olisi kaikkein parasta, että silloin kun asia on perustuslakivaliokunnassa, siihen ei ulkopuolelta millään tavalla spekuloinneilla puututa, Vanhanen jatkoi.

Hän katsoi puolustavansa eduskuntainstituutiota.

– Perustuslakivaliokunnalla pitää olla työrauha.

Vanhasen mukaan nyt ei kannata käydä sellaista pohdintaa, jossa soten valinnanvapautta ja maakuntalakia kytkettäisiin toisiinsa.

– Se helposti tulkitaan siihen, että yritetään perustuslakivaliokuntaa painostaa. Antaa nyt valiokunnan tehdä täysin rauhassa töitä ja muiden asia on sitten toimia sen juridisen harkinnan mukaisella tavalla, mihin perustuslakivaliokunta päätyy, Vanhanen sanoi medialle.

”Suomen malli kariutui jo talvella” – vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa, mutta sillä tavoiteltuja etuja voidaan hakea syksyn neuvotteluissa, sanovat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Niin sanotussa Suomen mallissa vientialojen liitot olisivat määritelleet kustannustason, johon muut palkat sovitetaan.

Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tavoittelevat yhä samanaikaisia neuvotteluita ja ”laajaa yhdenmukaista viennin päänavausta”.

– Mitä yhdenmukaisemmat ratkaisut ovat, sitä suurempi ohjausvaikutus työmarkkinoilla on, Inkeroinen sanoo STT:lle.

Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa. Sen jälkeen umpeutuvat muiden vientialojen sopimukset. Suuri osa julkisen sektorin ja palvelusektorin työehtosopimuksista umpeutuu vuoden päästä tammikuussa.

Työntekijäpuolta edustava Aalto uskoo, että syksyn neuvotteluissa on mahdollista löytää yhteinen näkemys palkankorotusten tasosta. Aalto ei halua vielä kommentoida teollisuusalan palkankorotustarvetta.

– Palkankorotukset neuvotellaan työnantajan kanssa.

Uuden Teollisuusliiton muodostaneet Metalliliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM menevät syksyn liittokierrokselle erillisinä liittoina, mutta yhteistyössä.

Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin.

Suomen malli kariutui Aallon mukaan jo talvella, kun Metsäteollisuus irtautui siitä ja EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Työntekijäpuoli totesi, että Suomen mallissa ei liikuta ennen kuin irtisanotut sopimukset on neuvoteltu työehtosopimuksiin, Aalto sanoo.

– Keskusteluissa jäätiin siihen, että keskusjärjestösopimuksia ei ole pantu täytäntöön, joten edellytyksiä ei ole jatkaa muissa asioissa.

Viimeiset keskustelut käytiin Aallon mukaan useita viikkoja sitten, mutta nekään eivät olleet kovin toiveikkaita mallin syntymisen kannalta.

– Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin Teollisuusliiton liitot. Jotta löytyisi jokin malli, pitäisi olla isompi porukka. Yhden liiton voimin mallia ei synny.

Inkeroisen mukaan sisällöstä ja tavoitteista työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat sinänsä samaa mieltä. Hänen mukaansa tavoite oli, että vientiteollisuuden pitää määritellä työmarkkinoilla kustannuskehityksen katto ja muille toimialoille esitetään, että ne ottavat huomioon viennin hintakilpailukyvyn tarpeet.

Hallitus seuraa Suomen mallin etenemistä tiiviisti ja katsoo tammikuussa mikä tilanne on, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä korostaa, että hallitus on pitänyt oman osansa kilpailukykysopimuksesta.

May EU-kansalaisille: Haluamme, että jäätte Britanniaan – ainakin maan EU:sta eroamiseen asti

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian pääministeri Theresa May vakuutti maanantaina, että saarivaltio haluaa maassa olevien EU-kansalaisten jäävän Britanniaan brexitin jälkeen. Britannian maanantaina julkistama suunnitelma kuitenkin edellyttää, että muissa EU-maissa asuvat britit saavat vastaavat oikeudet kuin Britannia nyt tarjoaa EU-siirtolaisille.

Esityksen mukaan Britanniassa asuvat muiden EU-maiden kansalaiset säilyttävät kaikki nykyiset oikeutensa maan EU:sta eroamiseen asti. Sen jälkeen heidän on haettava todistusta oleskeluoikeudestaan, jotta he säilyttävät pääsynsä julkisiin palveluihin ja työmarkkinoille.

Pääministeri May myönsi parlamentissa, että Britannian päätös erota EU:sta on aiheuttanut ahdistusta maassa asuvien muiden EU-jäsenmaiden kansalaisten parissa.

– Haluan tänään lopettaa sen ahdistuksen. Britannian suunnitelmien mukaan yhtäkään maassa laillisesti olevaa EU-kansalaista ei pyydetä lähtemään Britannian erotessa EU:sta.

Britanniassa asuu noin 3,2 miljoonaa muiden EU-maiden kansalaista. Suomalaisia maassa asuu noin 20 000. Brittejä puolestaan asuu muissa EU-maissa noin miljoona.

EU-kansalaiset, jotka ovat asuneet Britanniassa tauotta viisi vuotta, saavat pysyvän oikeuden jäädä.

Nyt julkaistun suunnitelman mukaan EU-kansalaiset, jotka ovat asuneet Britanniassa tauotta viisi vuotta, saavat pysyvän oikeuden jäädä Britanniaan. Määräpäivää, johon mennessä tuo viisi vuotta tulee olla täynnä, ei kuitenkaan ole vielä määritelty.

Uudempien siirtolaisten, jotka ovat muuttaneet Britanniaan ennen kyseistä määräpäivää, mutta eivät ole olleet maassa viittä vuotta ennen sitä, on haettava tilapäistä oikeutta maassaoloon kunnes ovat olleet maassa viisi vuotta. Sen jälkeen hekin saavat hakemuksesta pysyvän oikeuden jäädä Britanniaan.

Määräpäivän jälkeen Britanniaan saapuneet puolestaan saisivat suunnitelman mukaan kahden vuoden siirtymäajan, jonka aikana heidän olisi saatava työlupa tai muu laillinen peruste saarivaltioon jäämiseen.

Huolta on aiheuttanut esimerkiksi perheenjäsenten asema.

Britannian oppositio ei pitänyt vakuuttavana pääministeri Mayn suunnitelmaa EU-kansalaisten maahan jäämisen ehdoista. Sosialistipuolueen johtaja Jeremy Corbyn kuvaili esitystä määreellä ”liian vähän ja liian myöhään”.

Huolta on aiheuttanut esimerkiksi perheenjäsenten asema. Kritiikkiä on herättänyt muun muassa tulevan EU-eron jälkeen muodostettavien parisuhteiden tilanne. Näyttää siltä, että EU-maista brexitin jälkeen muuttavat brittien puolisot jäävät samaan asemaan kuin nykyisin EU:n ulkopuolelta avioliiton vuoksi Britanniaan muuttavat.

Ongelma näyttää muodostuvan myös siitä, missä ratkaistaisiin kiistakysymykset EU-kansalaisten oikeudesta asua Britanniassa tai muuttaa sinne. EU haluaa, että kiistat ratkaistaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Britannia sitä vastoin katsoo, että mahdolliset oikeusjutut käsitellään saarivaltion oikeusistuimissa.

Juttua on päivitetty klo 19:50. 

”Telegramin aika käy vähiin” – suosittua viestipalvelua uhkaa sulkeminen Venäjällä

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Venäjä uhkaa estää viestipalvelu Telegramin käytön. Viranomaiset vaativat suosittua palvelua luovuttamaan itseään koskevia tietoja, jotta se voidaan kirjata viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

Telegram on samantapainen pikaviestipalvelu kuin Facebookin omistama Whatsapp.

Uutistoimisto Tassin mukaan rekisteröinti tarkoittaisi sitä, että laki velvoittaisi Telegramin taltioimaan käyttäjiensä viestiliikennettä ja luovuttamaan tietoja tarvittaessa viranomaisille. Laki edellyttää rekisteröitymistä erilaisilta tiedonvälittäjiltä, kuten blogeilta ja nettisivuilta, joilla on yli 3 000 käyttäjää vuorokaudessa.

Telegram on kieltäytynyt vaatimuksista.

Valvovan viestintäviranomaisen johtaja Aleksandr Zharov on varoittanut, että Telegramin aika käy vähiin. RBK-uutissivuston mukaan Zharov sanoi NTV-kanavalle palvelun tarjoavan terroristeille mahdollisuuden viestiä ilman, että viranomaiset pääsevät viesteihin käsiksi.

Maanantaina Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi, että Telegramia käytettiin Pietarin metron terrori-iskun valmistelussa. FSB sanoi saaneensa luotettavaa tietoa siitä, että itsemurhapommittaja, hänen rikostoverinsa ja heidän johtajansa ulkomailla käyttivät Telegramia suunnitelmiensa salaamiseen.

Huhtikuun itsemurhaiskussa kuoli 15 ihmistä. Tekijäksi ilmoittautui al-Qaida-kytköksistä epäilty ryhmä.

Terrorismia vastaan on turha taistella estämällä jokin tietty palvelu.

Telegramin perustajan Pavel Durovin mukaan Telegramin viestit on salattu niin, ettei se itsekään pysty niitä avaamaan. Hänen mukaansa terrorismia vastaan on turha taistella estämällä jokin tietty palvelu, koska muita viestien salaamisen mahdollistavia palveluja on tarjolla.

– Missään maailman maassa kaikkia vastaavia viestipalveluja ja VPN-palveluja ei ole estetty. Jos terrorismin haluaa voittaa estämisillä, pitää blokata koko internet, Durov kommentoi perustamassaan VKontakte-verkostossa.

Telegramin on ottanut käyttöön noin sata miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun se lanseerattiin vuonna 2013.

Presidentinhallinto totesi maanantaina, että kiista ei kuulu sille eli Kremlille.

Jos Telegramin käyttö estetään, käyttäjät – myös presidentti Putinin hallinnon virkamiehet – saattavat siirtyä johonkin toiseen, esimerkiksi yhdysvaltalaiseen palveluun.

AVAINSANAT