Jännärikirjailijan salaromaanista tehty kohuelokuva on sensuelli kuvaus naamioista luopumisesta

Tienristeyksessä. Valokuvaaja Therese (Rooney Mara) rakastuu epäsovinnaisesti.
Todd Haynes ohjasi Patricia Highsmithin kirjasta lesborakkauden kuvauksen.

Suomessa vain televisiossa esitetty AIDS-vertaus Safe (1995) lienee yksi 1990-luvun tuntemattomimmista amerikkalaisista mestariteoksista ainakin suurelle yleisölle. Sen ohjaaja Todd Haynes on erikoistunut sittemmin tunteellisemmin virittyneisiin värikylläisiin epookkeihin ainakin omaksi harmikseni, mutta teemat kehollisuudesta, seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta ovat pysyneet hänen teostensa keskiössä näihin päiviin saakka.

Identiteettikysymykset ylipäänsä kiinnostavat homoseksuaalia elokuvantekijää, jonka teoksissa pääosassa on korostuneen useasti nainen. Kenties henkilökohtaisista syistäkin hän on halunnut hakeutua toistuvasti heikomman osaan, josta moni turvalliseksi koettu sosiaalinen rakennelma paljastaakin kääntöpuolensa ja rajoitteensa.

Jopa Bob Dylanista kertovassa elämäkertaelokuvassa I´m Not There (2007) yksi kuudesta muusikkolegendaa tulkitsevasta näyttelijästä on Cate Blanchett. Australialaistähti on nimiroolissa myös Haynesin uudessa elokuvassa. Hänen vastanäyttelijänään on amerikkalainen Rooney Mara, joka tunnetaan parhaiten Miehet jotka vihaavat naisia -opuksen amerikkalaisfilmatisoinnista. Heidän roolisuorituksensa muodostavat teoksen emotionaalisen ytimen.

Cannesin filmijuhlilla ensiesitetty Carol (2015) on eräänlainen sisarteos ohjaajan aiemmalle lähiöelokuvalle Kaukana taivaassa (2002), jossa puitiin niinikään amerikkalaisen unelman kaksinaamaisuutta, seksuaalista suuntautuneisuutta, luokkaristiriitoja ja yhteisön kuristavaa painetta. Paljon mahdollista, että päähenkilön nimi on myös tietoinen viittaus Julianna Mooren yksinäiseen ja pelastusta etsivään hahmoon Safe-elokuvan Carol Whitena.

Tapahtumat täsmentyvät vasta elokuvan loppupuolella 1950-luvun alkuun, mutta sen virheetön visuaalinen tyyli leiskuvine puvustuksineen ja lavastuksen yksityiskohtineen on paljastanut aikakauden jo paljon aikaisemmin. Heti avauskohtaus ravintolassa hehkuu sisäistynyttä kaunotaidetta ja pienten eleiden jännitettä.

ELOKUVA:
Carol
Ohjaus: Todd Haynes
Pääosissa: Cate Blanchett, Rooney Mara, Kyle Chandler, Jake Lacy, Sarah Paulson
2015, 118 minuuttia
Teos perustuu jännityskirjailijana tunnetun Patricia Highsmithin teokseen The Prince of Salt, jonka hän kirjoitti salanimellä Claire Morgan. Kyse ei siis ole Lahjakkaan herra Ripleyn kaltaisesta rikollisen elämänvalheen kuristavasta kuvauksesta vaan pehmeämmin muotoillusta naamioleikistä, jossa varakas kotirouva pyristelee eroon porvarillisesta paratiisista tutustuttuaan tavaratalon nuoreen myyjättäreen.

Toista viulua soittava aviomies (Kyle Chandler) asettuu tietysti poikkiteloin onnensa kätkemään joutuvan parin romanssin tielle.

Kyle Chandler ja Cate Blanchett.

 

Haynesin sensuelli silmä ydinperheen turhauttaviin kulisseihin tuntuu silti varovaiselta ja täsmentymättömältäkin. En osaa ottaa elokuvaa yhteiskuntakriittisenä, vaikka lesbonaisen oikeuksia tallotaan systeemin joka portaalla. Sitä voi selittää aran Theresen huoneiden nurkilta ja kulmien alta pälyilevä viaton näkökulma. Melodraamanakaan se ei hurjistu esittämään rohkeita väitteitä tai alleviivaamaan sanomaansa repäisevillä kamerankieputuksilla.

Orastavan rakkauden parhaassa visualisoinnissa naiset ottavat hatkat autollaan, ja onni näyttää hetken mahdolliselta. Kun matka toistuu ja romanssi viimein lihallistuu, Haynesin kamera ei kerro paljoakaan. Aki Kaurismäki onkin joskus sanonut, että rakastelua on mahdoton kuvata onnistuneesti, eikä hän siksi edes yritä.

Vaikka ajan normisto puristaa romanssin ahtaalle ja perheenäidin raskaiden valintojen äärelle, teos haluaa säilyttää optimismin. Haynesin teos on kirjalle uskollinen. Sitä myötä syntyy turhauttava ristiriita, sillä jo Carolin ja Theresen epätasa-arvoinen suhde saa epäilemään heidän tulevaisuuttaan. Kuvan avaaminen laajempaan sosiaaliseen yhteisöön myös Carolin osalta voisi auttaa, mutta siitä elokuva pidättäytyy.

Lopun ravintolajakso on silti kerronnan huipennus: katseen, liikkeen ja odotuksen viipyilevää tanssia, joka päättyy kauniiseen tarkennukseen, silmien ja kenties sydämenkin lukitukseen.

Korjattu: Rooney Mara ei ole britti vaan amerikkalainen.

AVAINSANAT

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Kuva: Lehtikuva
Kim Jong-nam pystyi hyökkäyksen jälkeen puhumaan virkailijoille Kuala Lumpurin lentokentällä.

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.