Jännärikirjailijan salaromaanista tehty kohuelokuva on sensuelli kuvaus naamioista luopumisesta

Tienristeyksessä. Valokuvaaja Therese (Rooney Mara) rakastuu epäsovinnaisesti.
Todd Haynes ohjasi Patricia Highsmithin kirjasta lesborakkauden kuvauksen.

Suomessa vain televisiossa esitetty AIDS-vertaus Safe (1995) lienee yksi 1990-luvun tuntemattomimmista amerikkalaisista mestariteoksista ainakin suurelle yleisölle. Sen ohjaaja Todd Haynes on erikoistunut sittemmin tunteellisemmin virittyneisiin värikylläisiin epookkeihin ainakin omaksi harmikseni, mutta teemat kehollisuudesta, seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta ovat pysyneet hänen teostensa keskiössä näihin päiviin saakka.

Identiteettikysymykset ylipäänsä kiinnostavat homoseksuaalia elokuvantekijää, jonka teoksissa pääosassa on korostuneen useasti nainen. Kenties henkilökohtaisista syistäkin hän on halunnut hakeutua toistuvasti heikomman osaan, josta moni turvalliseksi koettu sosiaalinen rakennelma paljastaakin kääntöpuolensa ja rajoitteensa.

Jopa Bob Dylanista kertovassa elämäkertaelokuvassa I´m Not There (2007) yksi kuudesta muusikkolegendaa tulkitsevasta näyttelijästä on Cate Blanchett. Australialaistähti on nimiroolissa myös Haynesin uudessa elokuvassa. Hänen vastanäyttelijänään on amerikkalainen Rooney Mara, joka tunnetaan parhaiten Miehet jotka vihaavat naisia -opuksen amerikkalaisfilmatisoinnista. Heidän roolisuorituksensa muodostavat teoksen emotionaalisen ytimen.

Cannesin filmijuhlilla ensiesitetty Carol (2015) on eräänlainen sisarteos ohjaajan aiemmalle lähiöelokuvalle Kaukana taivaassa (2002), jossa puitiin niinikään amerikkalaisen unelman kaksinaamaisuutta, seksuaalista suuntautuneisuutta, luokkaristiriitoja ja yhteisön kuristavaa painetta. Paljon mahdollista, että päähenkilön nimi on myös tietoinen viittaus Julianna Mooren yksinäiseen ja pelastusta etsivään hahmoon Safe-elokuvan Carol Whitena.

Tapahtumat täsmentyvät vasta elokuvan loppupuolella 1950-luvun alkuun, mutta sen virheetön visuaalinen tyyli leiskuvine puvustuksineen ja lavastuksen yksityiskohtineen on paljastanut aikakauden jo paljon aikaisemmin. Heti avauskohtaus ravintolassa hehkuu sisäistynyttä kaunotaidetta ja pienten eleiden jännitettä.

ELOKUVA:
Carol
Ohjaus: Todd Haynes
Pääosissa: Cate Blanchett, Rooney Mara, Kyle Chandler, Jake Lacy, Sarah Paulson
2015, 118 minuuttia
Teos perustuu jännityskirjailijana tunnetun Patricia Highsmithin teokseen The Prince of Salt, jonka hän kirjoitti salanimellä Claire Morgan. Kyse ei siis ole Lahjakkaan herra Ripleyn kaltaisesta rikollisen elämänvalheen kuristavasta kuvauksesta vaan pehmeämmin muotoillusta naamioleikistä, jossa varakas kotirouva pyristelee eroon porvarillisesta paratiisista tutustuttuaan tavaratalon nuoreen myyjättäreen.

Toista viulua soittava aviomies (Kyle Chandler) asettuu tietysti poikkiteloin onnensa kätkemään joutuvan parin romanssin tielle.

Kyle Chandler ja Cate Blanchett.

 

Haynesin sensuelli silmä ydinperheen turhauttaviin kulisseihin tuntuu silti varovaiselta ja täsmentymättömältäkin. En osaa ottaa elokuvaa yhteiskuntakriittisenä, vaikka lesbonaisen oikeuksia tallotaan systeemin joka portaalla. Sitä voi selittää aran Theresen huoneiden nurkilta ja kulmien alta pälyilevä viaton näkökulma. Melodraamanakaan se ei hurjistu esittämään rohkeita väitteitä tai alleviivaamaan sanomaansa repäisevillä kamerankieputuksilla.

Orastavan rakkauden parhaassa visualisoinnissa naiset ottavat hatkat autollaan, ja onni näyttää hetken mahdolliselta. Kun matka toistuu ja romanssi viimein lihallistuu, Haynesin kamera ei kerro paljoakaan. Aki Kaurismäki onkin joskus sanonut, että rakastelua on mahdoton kuvata onnistuneesti, eikä hän siksi edes yritä.

Vaikka ajan normisto puristaa romanssin ahtaalle ja perheenäidin raskaiden valintojen äärelle, teos haluaa säilyttää optimismin. Haynesin teos on kirjalle uskollinen. Sitä myötä syntyy turhauttava ristiriita, sillä jo Carolin ja Theresen epätasa-arvoinen suhde saa epäilemään heidän tulevaisuuttaan. Kuvan avaaminen laajempaan sosiaaliseen yhteisöön myös Carolin osalta voisi auttaa, mutta siitä elokuva pidättäytyy.

Lopun ravintolajakso on silti kerronnan huipennus: katseen, liikkeen ja odotuksen viipyilevää tanssia, joka päättyy kauniiseen tarkennukseen, silmien ja kenties sydämenkin lukitukseen.

Korjattu: Rooney Mara ei ole britti vaan amerikkalainen.

AVAINSANAT

RKP:n Henriksson moittii hallitusta vastuuttomuudesta: ”On kyse oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa eduskunnassa 30. syyskuuta 2016.

Hallituspuolueiden pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että on mahdollista ratkaista päivystyskysymys järkevästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maanantaina, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) tiedottaa.

Hän vetoaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten päättäjiin.

– Hallituspuolueilta tarvitaan tukea, jotta 12+1-malli, joka takaa sekä Seinäjoelle että Vaasalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen saadaan läpi. Koko oppositio tukee tätä esitystä, jota perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti pitää parhaimpana mallina kielellisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hän katsoo hallituksen toimineen vastuuttomasti pitäessään jyrkästi kiinni 12 laajan päivystyksen sairaalasta.

– 12+1 mallin puolesta eivät puhu pelkästään kielelliset perusoikeudet, vaan myös se, että laaja päivystys sekä Seinäjoella että Vaasassa ei olisi kalliimpi vaihtoehto. Myös Seinäjoella puolletaan 12+1 ratkaisua.

– Nyt on kyse poliittisesta tahdosta. On kyse kansalaisten oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta sittenkin päättää, että Seinäjoen keskussairaalalle annetaan lakisääteinen velvoite hoitaa myös Pohjanmaan runsaslukuinen ruotsinkielinen väestö, edellytän että asia palautetaan perustuslakivaliokunnalle. Näin voidaan tarkistaa turvaako esitys kielelliset perusoikeudet myös käytännössä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys oikeusvaltiossa, Henriksson sanoo.

Imatran ampumisista epäiltyä ei ole viime päivinä kuulusteltu

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
imatra-2-1

Imatran ampumisesta epäilty käytti anastettua asetta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Saku Tielinen. Aseen omistajaa ei Tielisen mukaan epäillä mistään rikoksesta.

– Aseen omistaja ja epäilty ovat tuttuja keskenään, mutta sen tarkemmin en voi heidän suhteestaan kertoa, sanoo Tielinen.

Lähes kaikki Imatran ampumiseen liittyvät henkilöt on saatu kuulusteltua.

Epäiltyä itseään ei kuitenkaan ole loppuviikon aikana kuulusteltu. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ei ole halunnut vastata kysymyksiin. Häntä on määrä kuulustella jälleen myöhemmin.

Viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä Imatralla ammuttiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Veriteosta epäilty on 23-vuotias imatralainen mies.

AVAINSANAT

Ylen kysely: Niinistö presidenttisuosikki, Heinäluoma ja Tuomioja jaetulla kolmannella sijalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Hän sai yhdeksän prosentin kannatuksen. Niinistö voittaisi Haaviston myös vihreiden äänestäjien parissa.

Kumpikaan ei ole vielä ilmoittanut, aikovatko he olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kahden prosentin kannatukseen eli kolmannelle sijalle pääsi kuusi nimeä. Heidän joukossaan ovat SDP:stä Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja.

Sekä Heinäluoma että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat kieltäytyneet presidenttiehdokkuudesta.

Vastaajat saivat valita myös vähiten mieluisan presidenttiehdokkaan. Kärkeen tässä kategoriassa sijoittuivat Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Taloustutkimus esitti Ylen presidenttikyselyä varten vastaajille listan, jossa oli 46 nimeä. Mukana on myös monia sosialidemokraattisia poliitikkoja.

Kyselyyn haastateltiin vajaat 2 000 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.–28.11. Haastateltavat olivat 18–79 -vuotiaita.

Kommentti: SDP:n puheenjohtajakisassa uusi mielenkiintoinen tieto – Mitä tekee Timo Harakka nyt?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Onko Antti Rinne saamassa haastajan SDP:n puheenjohtajakisaan vai ei? Asiaan on tulossa selvyyttä pian, sillä SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on luvannut kertoa kantansa alkavalla viikolla.

– Minun pitää pohtia, olisiko isänmaan ja puolueen etu, että olisin käytettävissä. Annan vastaukseni ensi viikolla, Harakka lupasi eilen Lännen Medialle.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään yhä pohtivan omaa ehdokkuuttaan.

Tuppurainen kertoo Demokraatille sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole sitonut harkintaansa siihen, asettuvatko muut ehdolle.

– Teen kokonaisharkinnan. Ilmoitan ratkaisustani, kun palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, hyvissä ajoin ennen puoluekokousta…, Tuppurainen sanoo.

Se, miten Tuppurainen kommenttiaan jatkaa, tekee asian erittäin mielenkiintoiseksi:

– …mutta ei kuitenkaan ensi viikolla, hän toteaa.

Tuppuraisen puheenjohtajailmoitusta ei siis tule vielä alkavalla viikolla.

Jos ehdokkaita on useita…

Moni on saattanut odottaa, että nimenomaan Tuppurainen kertoisi omista aikeistaan ensimmäisenä – ainakin allekirjoittanut. Nyt näin ei siis näytä käyvän.

Kansanedustaja Timo Harakka sen sijaan on aiemmin todennut harkitsevansa SDP:n puheenjohtajakisaan lähtemistä, jos ehdokkaita on useita.

Tähän saakka kuitenkin vain istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut asettuvansa ehdolle SDP:n helmikuun puoluekokouksessa.

– En missään tapauksessa halua samanlaista repivää kokemusta kuin oli kaksi vuotta sitten, kahtiajakoa (puolueeseen) ei saa tulla, Harakka on sanonut marraskuussa muun muassa STT:lle.

– Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että jos ehdokkaita tulee useita, niin ehdokkuutta voidaan harkita, hän on lausunut.

Aikataulut näyttävät.

Timo Harakka on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos hän ilmoittaa toisena ehdokkaana ensi viikolla tavoittelevansa SDP:n puheenjohtajuutta, hän löytää varmasti omat sanat edestään. Häneltä kysytään, miksi hän haastaa Rinteen, vaikka on sanonut, ettei haasta, ellei ole muita ehdokkaita.

Harakka voinee sanoa, että tilanne on muuttunut. Hän onkin koko ajan kertonut, että kannatusta ja kannustusta lähteä puheenjohtajakisaan on tullut yhä enemmän ja enemmän. Hän voisi siis perustella oman ilmoittautumisensa ehdokkaaksi vetoamalla muuttuneeseen tilanteeseen ja suureen pyytäjien määrään.

Tytti Tuppuraisesta ei ole tulossa sitä henkilöä, joka ikään kuin samalla raottaisi ovea myös Harakan ehdokkuudelle. Tuppurainen tekee oman harkintansa täysin itsenäisesti.

Jos Harakka lähtisi ehdolle, joku saattaa pohtia myös, tietääkö hän jo, että myös Rinteen lisäksi joku muukin, käytännössä Tytti Tuppurainen, on lähdössä ehdolle. Tällaisesta salaisuuksien vaihdosta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, jos sillä nyt muutoinkaan suurta merkitystä olisi.

Sitten veikkaus. Nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajakisa? Oma arvaukseni on, etten tiedä. Mutta selvää on ainakin, että vielä ensi viikolla asia ei selviä, vaikka Timo Harakka ilmoittaisi, ettei ole kisassa mukana.

Aika ja aikataulut näyttävät.

Syytös: Sipilä, Berner ja Postin johto seisovat tumput suorina kansallisen katastrofin edessä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, Postin hallintoneuvoston jäsen Satu Taavitsainen (sd.) on järkyttynyt postinjakelun kaoottisesta tilanteesta. Taavitsainen ei voi käsittää, miksi omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) seisovat toimettomina postinjakelun kestämättömien ongelmien pitkittyessä.

─ Lauantaina taas sain klinikallani kansalaisilta palautetta viivästyneistä ja kadonneista posteista. Olen useasti nostanut asian esille hallintoneuvoston kokouksissa, mutta Sipilä, Berner ja Postin johto eivät näköjään välitä postin kulusta ja ovat unohtaneet, että kyseessä on peruspalvelu. Heillä on käsissään kansallinen katastrofi, jonka edessä he vain seisovat tumput suorina. Asian kuntoon saattaminen olisi yksinkertaista, jos on tahtoa toimia oikein, toteaa Taavitsainen.

Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä.

Taavitsaisen mukaan Postin työntekijät alkavat olla jo ihan loppu. Posti on irtisanonut työntekijöitään aivan liikaa työmäärään nähden ja töissä olevat vielä sairastuvat työkuormansa edessä.

─ Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä. Ihmiset joutuvat voimiensa äärirajoilla työskentelemään ihan liian suuren urakan edessä. Lisää työntekijöitä on palkattava normaaleihin työsuhteisiin ja lopetettava kikkailut jatkuvien ylitöiden teettämisellä ja vuokratyövoimalla.

─ Tällainen peli ei vetele! Valtionyhtiön tulee palvella kansaa. Haluan Postin tekevän perustehtävänsä hyvin, kohtelevan työntekijöitään arvokkaasti ja kunnioittavan postinsaajia ja -lähettäjiä sekä lehtien tilaajia, ärähtää Taavitsainen.

Taavitsainen vaatii, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin postin tilanteen korjaamiseksi ja postinjakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.