Politiikka

Jari Lindström jyrisi kyselijöille eduskunnassa: ”Nämä on hallitus linjannut näin, ja minä en tässä aitiossa niitä rupea perumaan”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen

Jokainen vapaaehtoistoimintaan pantu euro tuottaa kuusi euroa. Tästä huolimatta hallitus on ajamassa erilaisten järjestöjen työllistämishankkeita alas. Perussselitys on kerrottu useaan kertaan aiemminkin, niin torstainakin: rahaa ei ole.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov aloitti eduskunnan kyselytunnin tiedustelemalla työministeri Jari Lindströmiltä (ps.), mitä hallituksella on kolmannen sektorin järjestöjä vastaan, jotka tekevät tärkeää työtä pitkäaikaistyöttömien kanssa.

—Ei kerta kaikkiaan yhtään mitään, ministeri painotti.

Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin edelleen nousussa hallituksen ponnisteluista huolimatta — tai juuri siksi.

— Hallitus on linjannut, että palkkatukirahoja katsotaan ja tarkastellaan uudestaan ja se osuus missä maksetaan 100 % valtion puolelta, sitä ollaan todellakin lopettamassa. Muilta osin tilanne jatkuu, Lindström vastasi.

Lindström jatkoi sanomalla, että järjestöjen toiminta ei jatku kaikkialla nykyisenlaajuisena, koska rahat eivät riitä.

Vuoden 2017 talousarvioesityksessä järjestöjen ja säätiöiden käytössä olevalle palkkatuelle esitetään 3000 henkilötyövuoden kattoa. Entinen työministeri kysyi nykyiseltä, olisiko katon peruminen vielä mahdollista.

— Henkilömäärää koskevan katon asettaminen on uutta Suomessa, ja totta kai se huolestuttaa toimijoita ja aiheuttaa jopa pelkoa, että välityömarkkinoita oltaisiin ajamassa alas. Tällaisesta ei ole kysymys. Tämä katto koskee kansallisia määrärahoja ja kuten sanoin niin sanottua sataprosenttista palkkatukea. Nämä on hallitus linjannut näin, ja minä en tässä aitiossa niitä rupea perumaan.

Mitä näille ihmisille ja heidän kannaltaan tärkeille palveluille tapahtuu?

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen huomautti keskusteluun, että järjestöt tekevät työtä, jota kukaan muukaan ei yhteiskunnassa hoida. Kaupallisia tarjoajia ei ole, tai asiakkaiden maksukyky on rajallinen. Hän halusi tietää, onko ministerillä käsitystä, mitä kaikkea jää tekemättä, jos rahoitus ajetaan alas.

— Mitä näille ihmisille ja heidän kannaltaan tärkeille palveluille tapahtuu, jos sotaveteraanit eivät enää saa kotiapua tai ikäihmisille ei voida tehdä kauppapalveluja tai lumenluonti lakkaa?

Ministeri vastasi kysymykseen sanomalla, että on keskustellut järjestöjen kanssa ja pyytänyt heitä itseään etsimään rakenteellisia uudistuksia.

— Muistutan, että tässä talossa on parasta aikaa lakiesitys, jolla passiivista rahaa voi jatkossa käyttää aktivoivaan tukeen. Se tuo 7000 henkilötyövuotta lisää tähän palveluiden pariin ja nostaa volyymia 40 prosentilla. Se on merkittävä uudistus. Kyllä minä tiedän, että siellä tehdään arvokasta työtä. En lainkaan sitä halveksi.

SDP:n Anneli Kiljunen vei keskustelun vielä konkreettiselle tasolla ja käytti alueellista esimerkkiä.

— Teidän tekemänne päätökset aiheuttavat Kouvolassa ja Kaakkois-Suomessa sen, että nykyisistä palveluista 70 % ajetaan alas. Loput 30 % palkkatuen osalta on jo sidottu ensi vuoden päätöksiin. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että ei Kouvolassa, ei Lappeenrannassa, ei Kotkassa, ei Haminassa järjestöihin pystytä enää palkkaamaan palkkatuella ja pitkäaikaistyöttömiä.

Kiljunen kutsui pitkäaikaistyöttömien tilannetta Suomessa ”katastrofaaliseksi”.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat