Politiikka

”Järjen ääntä, ei yllytystä” – presidentti Niinistö vetosi, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 valtiopäivät. Kuvassa myös uusi eduskunnan puhemies Paula Risikko.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 valtiopäivät. Kuvassa myös uusi eduskunnan puhemies Paula Risikko.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 valtiopäivät. Kuvassa myös uusi eduskunnan puhemies Paula Risikko.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti valtiopäiviä avatessaan, että vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Hän otti puheessaan esille erityisesti paljon keskustelua herättäneet asiat, sote-uudistuksen ja tiedustelulait.

– Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä, Niinistö vetosi.

Niinistö painotti, että hänellä on vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä eduskunnan kanssa. Hän piti vuonna 2011 hyväksyttyä perustuslainmuutosta merkittävänä.

– Eduskunta korotettiin siinä ylimmäksi päättäjäksi, jos hallituksen ja presidentin kesken syntyisi eripuraa.

Niinistö totesi, että silloin puhemiehenä piti tätä ajatusta hyvänä – ja nyt presidenttinä olevansa yhä samaa mieltä.

– Tämä kaikki ihan selkokielellä: Presidentin pitää tarkkaan tietää ja ymmärtää, mitä kansanvalta miettii. Teiltä sen kuulen ja olen kuulolla ollut, hän viestitti kansanedustajille.

Hän haluaisi edelleen kehittää yhteydenpitoa eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Keskusteluja on käyty pitkälti turvallisuudesta. Niinistö ottaisi asialistalle muitakin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen, yhteiskunnan rakenteiden jatkuvan liikkeen tai EU-politiikan suunnan.

– Niistäkin olisi hyvä keskustella päivänpolitiikan ulkopuolella. Jos foorumia siihen tarvitaan, tarjoan mielelläni sellaisen. Ellei aihe kuulu presidentin rooteliin, niin hiljaisena isäntänä voin silti luoda puitteet keskustelulle, hän lupasi.

Niinistö uskoi, että tällaisten keskustelujen myötä voisi löytyä pidempi ja vahvempi punainen lanka, sellainen joka ei katkeaisi hallitusvastuun vaihtuessa.

Tähän harhaan ei nyt ole varaa.

Presidentti Niinistö arvioi puheessaan myös talouskasvun enteitä varoituksen sanoin.

– Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitteet alkavat tuntua.

Hänen mukaansa monet kerrat on koettu, kuinka talouden käänne parempaan nopeasti tuudittaa pitämään sitä uutena normaalina, ”annettuna asiana tulevaisuuteen, ja elämään sen mukaisen leveästi”.

– Tähän harhaan ei nyt ole varaa. Olemme vasta kohtaamassa ikärakenteen muutoksen kovimmat paineet ja vieläpä valmiiksi velkaisina. On helppo julistaa malttia, mutta erityisesti talouden toimijoiden ja päättäjien kannattaa muistaa, että parhaiten puhuu itse annettu esimerkki.

Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana.

Niinistö on huomioinut, että myös Euroopan unioni on palannut kasvu-uralle ja paraneva talous heijastuu laajemminkin myönteisenä ilmapiirinä unionin liepeillä. Hän arvioi, ettäa lkanut vuosi on ratkaisevan tärkeä osoittamaan unionin tulevaisuuden suuntaa.

– Ensi askeleet kohti turvallisuusyhteisöä on jo otettu. Siinä työssä Suomi on ollut eturintamassa.

Niinistön mielestä paras keino hillitä Eurooppaan kohdistuvaa väestöliikettä erityisesti Afrikasta on paikan päällä tehtävä työ elinolosuhteiden parantamiseksi.

– EU:n jäsenmaat ja unioni itse harjoittavat kukin kehitysyhteistyötä, sitä olisi syytä paremmin koordinoida. Unionin tulisi kehittää yhteiset käytännöt rajavalvontaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja palautuksiin. Sekä Schengenin että Dublinin sopimusten sisältöä ja tulkintaa on selkeytettävä.

Niinistö painotti, ettei EU:sta ole tulossa liittovaltiota, mutta hänen mielestään paikoin hiipien syvenevä integraatio voi luoda Suomelle myös visaisia pulmia. Tällä hän viittasi yhteisvaluutta euron kehittämissuunnitelmiin.

– On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana.

Presidentti Niinistö vetosi myös turvallisuuden tunteen ja luottamuksen puolesta.

– Luottamus syntyy toistemme kunnioittamisesta ja kanssaihmisistä huolehtimisesta. Se vaatii rahaa, viranomaisia, palveluita, kalustoa, mutta se vaatii ennen kaikkea meitä jokaista ylläpitämään eheyttä, Sauli Niinistö korosti puheessaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat