tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Järjestö arvostelee ankarasti lakia ja vaatii muutosta – ”Kallista simputusta”

Kuva: Kari Hulkko

Aseistakieltäytyjäliitto AKL vaatii reservinkieltäytyjien täydennyspalveluksen lopettamista. Järjestön mielestä täydennyspalvelusta koskevat säännökset tulisi poistaa laista.

Liitto arvostelee tiedotteessaan:

”On hullunkurista, että kaikki reservinkieltäytyjät kutsutaan täydennyspalvelukseen, kun taas kaikkia reserviläisiä ei koskaan kutsuta armeijan kertausharjoituksiin. Koulutettuja reserviläisiä on maassamme noin 900 000, vaikka sodanaikaisen armeijan koko on vain 230 000. Tämänkin valossa reservistä omantunnonsyistä lähtevien rankaiseminen on käsittämätöntä.”

Täydennyspalvelus on armeijan jättävien viiden päivän mittainen pakollinen palvelus Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa. Sen jälkeen aseistakieltäytymisoikeus koskee heitä myös sodan aikana.

Täydennyspalvelusjakson pituuden määrää Siviilipalveluskeskus. Lain mukaan se voi kestää 0-40 päivää.

AKL:n mielestä täydennyspalvelukselle ei ole asiallisia perusteita, vaan kysymyksessä on selkeästi armeijasta eroavien rankaisu, jolla pyritään rajoittamaan armeijan reservistä kieltäytyjien määrää.

AKL kutsuu täydennyspalvelusta ”kalliiksi simputukseksi”. Miehille maksetaan päivärahaa 5,10 euroa vuorokaudessa  ja naisille 5,60 euroa. Tämän lisäksi maksetaan täydennyspalveluspalkkaa 58,85 euroa vuorokaudessa.

Vuonna 2015 armeijasta erosi 985 reserviläistä, kun luku oli edellisvuonna 296. AKL laskee, että kaikki kustannukset tuhannella täydennyspalveluksen suorittaneella ovat vuositasolla vähintäänkin 500 000 euroa.

Keskustelua aiheesta

”Onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina?” – demariedustaja vaatii tekoja pakolaiskiintiön nostamiseksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Joona Räsänen.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaatii hallituspuolueita ryhtymään sanoista tekoihin pakolaiskiintiön nostamiseksi.

Pakolaiskiintiön nostamisen avulla Suomi auttaisi kaikkein eniten hädänalaisia ihmisiä, lapsia, naisia ja lapsiperheitä. Sekä keskustan että kokoomuksen useammat ministerit ovat aikaisemmin ilmoittaneet valmiudestaan korottaa pakolaiskiintiötä. Räsäsen mielestä on selvää, että hallituksen arvopuhe ei voi jäädä vain sanahelinäksi.

Niin pääministeri Sipilä kuin valtiovarainministeri Orpo ovat julkisuudessa väläyttäneet tahtoaan nostaa Suomen pakolaiskiintiötä nykyisestä. Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä. Sanojen jälkeen pitää olla tekojen vuoro. Vai onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina, Räsänen kysyy.

Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä.

Räsäsen mukaan maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on juuri keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, jotka oleskelevat esimerkiksi pakolaisleireillä. Pakolaiskiintiön nostaminen ei Räsäsen mielestä poista tarvetta saada Euroopan laajuinen muuttoliike hallintaan ja unionin ulkorajojen valvonta kuntoon.

Jatkossakin Suomen on edistettävä sitä, että kaikki Euroopan maat kantavat oman vastuunsa humanitäärisistä kriiseistä. Tässä Suomi onkin jo näyttänyt hyvää esimerkkiä unionin sisäisten siirtojen vastaanottamisessa. Samaa on vaadittava myös muilta EU:n jäsenvaltioilta.

Räsäsen mukaan pakolaiskiintiöjärjestelmän suurempi hyödyntäminen on keino vähentää niin ihmisten turvautumista ihmissalakuljettajiin kuin ihmisten omatoimista ja vaarallista hakeutumista Välimeren yli Eurooppaan.

Jutta Urpilainen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi

Ulkoministeri Timo Soini (uv.) on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen. Tehtävän alueellinen painopiste on Afrikka.

Urpilainen seuraa tehtävässään Pekka Haavistoa (vihr.). Haavisto on hoitanut tehtävää kaksi vuotta, ja hän on ollut myös aiemmin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Nimitys on Urpilaiselle henkilökohtainen palkaton tehtävä, jota hän hoitaa kansanedustajan työn ohella.

Ulkoministeriön mukaan Urpilaisen nimitys vahvistaa Suomen panosta kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

Vatikaanin talouspäällikkö saa syytteet lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Kuva: Lehtikuva-AFP
George Pell maaliskuussa 2016.

Vatikaanin talouspäällikkö kardinaali George Pell saa syytteet useasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Australiassa, poliisi kertoi torstaina. Sydney Morning Herald -lehden mukaan mukana on ainakin yksi raiskaussyyte.

Noin vuosi sitten poliisi kertoi tutkivansa syytöksiä, joiden mukaan Pell olisi käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväkseen.

Syytösten takana on ainakin kaksi nykyisin nelikymppistä miestä, jotka väittävät Pellin kourineen heitä 1970-luvun loppupuolella uimakeskuksessa Victorian osavaltiossa sijaitsevassa Ballaratissa.

Pell joutunee oikeuden eteen 18. heinäkuuta kuulemista varten.

Katolilaiset viranomaiset ovat sanoneet, että Pell kieltää syytteet. Heidän mukaansa Pell aikoo lähteä Australiaan puhdistamaan maineensa.

Kardinaali Pell on Australian korkea-arvoisin katolilainen kirkonmies. Hän toimi aiemmin arkkipiispana Australiassa.

Perustuslakivaliokunta yrittää pusertaa sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.