– Se ei tuo todellisia säästöjä, vaan heikentää toimivaa järjestelmää. Järjestöjen toiminnan supistuminen tai jopa päättyminen vie kertaheitolla mukanaan valtavan tietotaidon ja erityisosaamisen, joka lepää niiden varassa, hän totesi Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän lipunnostotilaisuudessa Pikkuparlamentin puistossa.

Hänen mielestään on lyhytnäköistä unohtaa, miten tärkeää järjestöjen työ on ollut suomalaisen hyvinvoinnin ja vakauden kannalta.

– Järjestöjen tekemä työ tulee näkyväksi erityisesti silloin, kun se jää tekemättä.

– Järjestöt tarvitsevat vakaata julkista rahoitusta, jotta niiden toiminta ja tukiverkostot pysyvät vahvoina ja jotta ne pystyvät auttamaan avun tarpeessa olevia ihmisiä.

Niiden rahoituksesta leikkaaminen vaarantaa Filatovin mukaan myös vapaaehtoistyön. Järjestöt tarvitsevat riittävän perusrahoituksen vapaaehtoisten kouluttamiseen ja työn organisointiin.

– Emme voi pitää vapaaehtoistyötä itsestäänselvyytenä, sillä ilman järjestöjen organisoimaa toimintaa vapaaehtoistyö käytännössä lakkaisi olemasta.

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN työ ehkäisee ongelmien syntymistä, edistää terveyttä, tarjoaa vertaistukea, lisää yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa ihmisten osallisuutta, Filatov luetteli.

– Ilman järjestöjen tukea ongelmat vaikeutuvat, ja julkisten palvelujen kuormitus kasvaa. Pitkällä aikavälillä tämä tulee kalliiksi sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

– Vapaaehtoistyöllä tuetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, kuten väkivallan uhreja, mielenterveysongelmista kärsiviä ja perheitä, jotka kamppailevat arjen haasteiden keskellä, Filatov muistutti.

Järjestöissä asuu erikoisosaamista, jolla voidaan tukea myös virallisen palveluverkoston ulottumattomissa olevia ihmisiä.

– Säästötoimien myötä voi käydä niin, ettei kukaan ota heistä koppia.