Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Järjestöt: Hallitus ei saa jälleen laiminlyödä väkivaltaa kokeneita

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Siitä huolimatta Suomi on laiminlyönyt jo aivan liian pitkään velvollisuuttaan suojella ja tukea väkivaltaa kokeneita naisia. Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata tämä epäkohta, järjestöt muistuttavat.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto, Naisten Linja ry ja Ensi- ja turvakotien liitto vaativat hallitukselta konkreettisia toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut kumppaninsa tekemää väkivaltaa. Samaan aikaan turvakotipaikkoja ei ole läheskään riittävästi turvaa tarvitseville.

Viime vuonna turvakoteihin yhteyttä ottaneista 1200 ei saanut turvakotipaikkaa tilanpuutteen vuoksi.

– On katastrofi, että väkivaltaa pakeneville ihmisille ei löydy heidän kipeästi tarvitsemaansa apua hädän hetkellä. Kynnys avun hakemiselle väkivaltatilanteissa on muutenkin korkea, Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen sanoo.

Järjestöjen mukaan turvakotipaikkoja tarvittaisiin Suomeen vähintään 500, kun niitä on nyt alle 120. Turvakotiverkosto ei ole myöskään maantieteellisesti kattava – joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla satojen kilometrien päässä.

Kattavaa turvakotiverkostoa varten tarvittaisiin THL:n arvion mukaan vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoitus. Viime vuonna turvakotien ylläpitoon oli varattu 11,5 miljoonan euroa. Valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuodelle kahden miljoonan euron määrärahalisäystä, joka on täysin riittämätön. Monet väkivaltaa kokeneet tulevat jäämään ilman heille kuuluvaa turvaa jatkossakin.

Ettei tämä ollut jälleen tyhjää puhetta.

Lisää aiheesta

Järjestöt kirjoittavat, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja silloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo vaativat talvella yhteisessä kannanotossaan nollalinjaa naisten häirinnälle turvapaikanhakijoihin liittyneen keskustelun yhteydessä. Samalla he tunnustivat, että naisiin kohdistuvan väkivalta on Suomessa laajempi ongelma, jonka korjaamiseksi tarvitaan palveluita, kuten turvakotipaikkoja.

– Nyt ministereillä on mahdollisuus osoittaa, ettei tämä ollut jälleen kerran vain tyhjää puhetta. Naisiin kohdistuva väkivalta ei katoa suomalaisesta yhteiskunnasta kauniilla juhlapuheilla, vaan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan palveluja ja resursseja, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen sanoo.

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan yli 55 000 suomalaisnaista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat kuitenkin järjestöjen mukaan täysin riittämättömät. Varsinaisia raiskauskriisikeskuksia on yksi, vaikka niitä tarvittaisiin 13.

Lisäksi niiden mukaan tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä, joihin voisi tulla kuka tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut ilman ajanvarausta tai sosiaaliturvatunnusta. Valtakunnallisen ja ympärivuorokautisen puhelimen jatkuva, riittävä rahoitus on myös turvattava.

– Turvakotien lisäksi tarvitsemme kipeästi resursseja palveluihin, joihin on helppo tulla ja apua saa nopeasti, mutta myös riittävän pitkään. Väkivallasta selviytyminen vie aikaa. Tarvitaan päätöksiä ja panostusta, suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Ensimmäinen Euroopan laajuinen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyvä ihmisoikeussopimus eli Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa elokuussa 2015. Järjestöt toteavat, että sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano vaatisi Suomelta viimein uskottavia panostuksia.

Sopimuksen toimeenpano kunnianhimoisesti vaatii selkeän toiminta- ja rahoitussuunnitelman ja toimintaa tulee seurata ja arvioida. Tähän tarvitaan riittävästi henkilöstöresursseja.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan runsaan kahden miljardin euron kustannukset vuodessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE