– Keskeisessä asemassa ovat uusien tekstiilikuitujen ja kiertotalouden ympärille rakentuva vahva arvoketju sekä kansainvälisen kuluttajakaupan vahvistaminen. Suomi tarvitsee uutta kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Tekstiili- ja muotiala on kasvun ja uusien innovaatioiden ala, Suomen Tekstiili & Muoti, Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto muistuttavat tiedotteessaan.

Ne saivat Lintilältä tukea tavoitteelleen kasvattaa ja rakentaa vahvaa tekstiilialaa, joka hyödyttää Suomea ja vahvistaa elinkeinorakennetta. Lintilä näkee tekstiilitoimialassa vahvaa kasvu- ja investointipotentiaalia, ja ala pystyy vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin.

– Alalla tehdään uraauurtavaa T&K-työtä, ja suomalaiset tekstiili-innovaatiot tarjoavat ratkaisuja kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen. Kiinnostus esimerkiksi materiaalin alkuperään on kasvussa, ja tämä tarjoaa suomalaiselle tekstiilialalle kilpailuetua maailmalla. Digitalisaatio on tekstiilialallakin valtava muutosajuri.

– Tältä osin meillä on vielä paljon tehtävää. Tekstiiliala tullaan myös huomioimaan valmisteilla olevassa kansallisen biotalousstrategian päivityksessä, jonka ytimessä on biotalouden arvonlisän nosto.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski korostaa, että keskeistä on edistää alan investointeja monipuolisesti arvoketjun eri vaiheisiin: kuitutuotannosta langankehräykseen ja tuotannosta kansainväliseen bisnesosaamiseen.

– Haluamme edistää Suomeen investointeja, jotka hyödyntävät uusia suomalaisia tekstiili-innovaatioita ja kiertotaloutta sekä rakentavat tänne lisää tuotantoa ja kokonaista arvoketjua.

Johtaja Marko Rosqvist Teollisuusliitosta painottaa, että tekstiilikierrätyksen ja kuitutuotannon ympärille voidaan rakentaa teollisen mittakaavan innovaatio- ja yritystoimintaa ja sitä kautta luoda merkittävästi työpaikkoja.

Ammattiliitto Pron johtaja Anssi Vuorio kiinnittäisi erityistä huomiota korkean jalostusarvon ratkaisuihin.

– Vahva tekstiiliala ja siihen liittyvät muut toimialat voivat muodostaa tekstiiliklusterin, joka luo taloudellista aktiivisuutta ja työtä tekstiili- ja muotialan lisäksi esimerkiksi metsä-, ohjelmisto- ja teknologiateollisuuteen.

Jalostusarvo nousee esimerkiksi lankaa, kangasta ja vaatteita valmistamalla. Niillä voidaan saavuttaa 6,5-kertainen jalostusarvo perinteiseen selluntuotantoon verrattuna.

Järjestöt korostavat, että tekstiiliklusterin rakentaminen kuitutuotannon ympärille on vaikuttavaa niin ilmaston, työllisyyden kuin Suomen talouden näkökulmasta.

– Voimme olla edelläkävijöitä tekstiilien kiertotaloudessa ja rakentaa Suomesta markkinavetoisesti EU:n tekstiilikierrätyksen keskittymän.

Vuorio korostaa, että osaamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava, jotta saadaan täysi hyöty irti niistä mahdollisuuksista, joita sekä uudet innovaatiot että kansainvälistyminen Suomelle tarjoavat.

– Digitalisaation avulla pystymme pärjäämään ja rakentamaan Suomeen uuden vahvan teollisuudenalan.

Tekstiiliala on mukana Huoltovarmuuskeskuksen poolitoiminnassa ja huolehtii osaltaan Suomen huoltovarmuudesta.

– Meidän on varmistettava, että niin terveydenhuollolle, viranomaisille kuin Puolustusvoimillekin on kriisiolosuhteissa saatavilla asianmukaisia varusteita ja vaatteita myös kotimaisilta toimijoilta. Pandemian yllättäessä useat tekstiilialan yritykset vastasivat suojavaatteiden ja -varusteiden kysyntään investoimalla ja muuttamalla tuotantoaan. Nyt hankintoja kuitenkin tehdään jälleen pelkkä hinta edellä, Marko Rosqvist sanoo.

Järjestöjen mielestä tarvitaan kattavaa kokonaisarviota huoltovarmuudelle tärkeistä raaka-aineista, tuotteista, osaamisesta ja tuotantokapasiteetista Suomessa. Lisäksi tarvitaan arvio siitä, miten julkiset hankinnat ja lainsäädäntö osaltaan varmistavat yritysten mahdollisuudet investoida riittävään osaamiseen ja tuotantokapasiteettiin.

Julkisten hankintojen merkitys on suuri erityisesti yrityksille, jotka tuottavat työ-, virka- ja suojavaatteita sekä varusteita.

– Myös julkisten hankintojen kautta voidaan vauhdittaa uusien kuitujen käyttöä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja ja siten edistää toimivien kotimarkkinoiden syntyä biopohjaisille ja kierrätettäville varusteille ja vaatteille, Marja-Liisa Niinikoski sanoo.